Kanadas ruoktot Sápmái

Vuosttaš bargovahkku Kanada-mátkki maŋŋel lea meaddel, muhto máhcan vel namuhuvvon mátkái. Mátki lei attii hui olu ja lei ávkkálaš. Guossástallen Nunavuta oaivegávpogis, Iqaluitis. Nunavut lea Kanada nuoramus territoriija ja dat vuođđuduvvui jagi 1999. Nunavut vuođđuduvvui máilmmi viidáseamos ja gokčevaččamus eananriektesoahpamuša vuođul ja dat guoská kulturárbbi go sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaidnai. Eananriektesoahpamušas ráđđádallojuvvui 20 jagi. Soahpamuš dahkkojuvvui inuihtaid ja Kanada stáhta gaskkas. Soahpamuš ratifiserejuvvui jagi 1993 inuihtaid ja Kanada stáhta mearridanorgánain ja dalle álggahuvvoje soahpamuša olláhuhttinráđđádallamat.

Soahpamuš guoská earret eananrivttiid ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid, muhto dat dáhkida maid guovlluguovdasaš iešstivrema. Soahpamušas sirdojuvvui inuihtaid álbmotválljenorganisašuvnnaid bakte inuihtaid oamastussii 16,5 % Nunavuta eananviidodagas, main 11 % sisdolle vuoigatvuođaid maid eanangierraga vuolábeallái dehege minerálaide. Soahpamuššii bođii mielde maid ekonomalaš kompensašuvdna 1, 14 miljárdda dollara, mii galgá máksojuvvot 14 jagi siste. Soahpamuša olláhuvvama bearráigeahčči inuihtaid orgána, Tunngavik lea stevdnen Kanada stáhta diggái daningo dan oainnu mielde Kanada ii leat olláhuhttán soahpamuša resursserema oasis. Nunavutas leat golbma guovlluguovdasaš representatiivvalaš inuihttaorganisašuvnna, mat bearráigehččet ja váldet vára inuihtaid eananvuoigatvuođain iežaset viidogain. Eananriektesoahpamuš dáhkida inuihtaide vuoigatvuođa meahccebivdui oba Nunavuta viidodagas eananeaiggádis fuolakeahttá.

Nunavuta hálddahus lea iehčanas ja mearrida válggain válljejun orgánaid bakte iežas lágain. Lunddolaččat Kanada stáhta bidjá návccaid hálddahussii, muhto muđuid Nunavut lea Kanada stáhtas iehčanas. Vaikko Nunavut lea logi jagi boaris, de buot barggut eai leat vel sirdojuvvon guovlohálddahussii, muhto bárrásiin ráđđádallojuvvo Kanada indiána- ja davviáššiid ministeriija bargguid sirdimis Nunavuta guovlohálddahussii. Boahttevuođas omd. ruvkke vuođđudeamis Nunavutii mearrida Nunavuta ruvkeministtar, go vel dál das mearrida Kanada ruvkeáššiid ministtar.

Nunavutas leat máŋgga ládje luondduriggodagat. Doppe leat viidát minerálat ja máŋga ruvkke doaimmas. Dasa lassin ealliriggodagat leat hui olu. Doppe leat karibut, njuorjjut, morššat, fállát, guolit, jiekŋaguovžžat, geatkkit, gumppet, guovžžat ja myskevuoksát, maid elliid buot inuihtat bivdet. Inuihtat sáhttet geavadis eastit ruvkke ceggema iežaset servodaga eatnamiidda ja ná lea maid dáhpáhuvvan omd. uránaruvkke rahpama olis. Eanas ruvkkiid vuođđudeami dorjot, daningo dain oažžu ekonomalaš buhtadusaid ja ruvkket addet barggu inuihtaide. Eananriektesoahpamuša mielde ruvkebargiin 60 % galget leat inuihtat, ja jos dát ii šatta duohtan, de ruvkefitnodat šaddá máksit sáhku.

Inuihtaid ekonomalaš ovdáneapmi lea maid viiddis. Inuihtat eaiggáduššet ollásit guovllu girdinfitnoda, man namma lea Canadian North. Nunavutii girdá maid First Air, mii fas lea Davvi-Quebeca inuihtaid oamastusas eananriektesoahpamuša mielde. Nunavutas almmustuvvet guokte aviissa, maid olggosaddingiellan lea eŋgelas- ja inuktitukgiella. Dát inuihtaid giella juohkása ain golmma suopmanii Nunavut guovllus. Kanadas doaibmá maid álgoálbmogiid tv-kanála ja boahtte jagi rahppojuvvo báŋku, man eaiggáduššet 80 % eanetloguin álgoálbmogat.

Ságastallen sierra guovlluid inuihtaiguin ja sii muosáhe iežaset dili oalle buorrin, vaikko gal sávve viiddit guovlohálddahusa oažžuma Nunavuta ládje maid inuihtaid orrunguovlluid oarjjábeallái. Kanada eará álgoálbmogiid sajádat ii leat nu buorre. Reserváhtain orru indiánaid bálvalusain ja rivttiin leat stuora váilevašvuođat ja máŋgga ládje eananriekteráđđádallamat leat vel gaskan. Go guossástallen INAC:is, Kanada indiána- ja davviáššiid ministeriijas gullen, ahte ministeriijas leat dál gaskan 80 ráđđádallama eananriektegažaldaga čoavdimis. Ráđđádallamat bohtet sihkkarit bistit guhká, daningo Kanadas leat sulaid 650 álgoálbmoga. Mu guossástallama áigge INAC:is dan olggobealde lei muhtin indiánačeardda miellačájáhus go sii ledje duhtameahttumat dasa go sin eananriektedili čoavdása nu njozet.

Deiven Nunavutas hui olu eiseválddiid. Earenoamážit munnje dagai hui stuora váikkuhusa dat, ahte árbevirolaš dieđu vuhtii váldimii lea biddjon hui stuora deaddu Nunavuta hálddahusas. Kulturministeriijas lea ossodat, man earenoamáš bargun lea ovddidit inuihtaid árbevirolaš dieđu ja olláhuhttima buot hálddahusa surggiin. Nunavuta hálddahusas doaibmá servoša/siidda boarrásepmosiid komitea, mii addá ráđiid ja ávžžuhusaid árbevirolaš dieđu vuhtima váldima várás. Čálán mátkkistan raportta ja viiddit raportta das, mot sáhttit Suomas atnit ávkki Nunavuta muosáhusaid earenoamážit árbevirolaš dieđu vuhtii váldimis.

Ottawas guossástallen Kanada sivilašuvdnamuseas ja ledjen čoakkámiin INAC:is. Suoma Kanada ambassadöra lei lágidan Sámedikki guossástallama gudnin beaivemállásiid, masa ledje bovdejun sulaid 40 guossi ja gos dollen oanehis sáhkavuoru. Dat gávdno Sámedikki ruovttusiidduin ságat-gaskabláđi vuolde. Beaivemállásiid áigge ságastallen inuihtaid presideanttaiguin eandálit dálkkádatrievdama uhkkis, Københavnna dálkkádatráđđádallamiin ja Eurohpa uniovnna mearrádusas gieldit njuorjobuktagiid gávppi. Dán mearrádusas leaba váidalan WTO:i Norga ja Kanada. Inuihtat leat hui fuolas mearrádusa váikkuhusain, daningo njuorjjobivdu lea dehálaš ealáhus. Juo dál bivdiin leat fuorkkáin čuđiid mielde njuorjjonáhkit vuordime oasti. Ovddit háve njuorjobuktagiid gávpi EU-guvlui gildojuvvui 1980-logus. Dalle inuihtaid iešsorbmemat lassáne sakka daid dievdoolbmuid gaskkas geat bivde njuorjjuid. Politihkkárat ballet ahte seamma geavvá dálnai. Lea čielggas, ahte EU ii leat mearrádusa dahkamis doahttalan iežas álgoálbmot- ja árktalaš politihka, maid mielde EU čatnasa váldit doaimmastis vuhtii álgoálbmogiid dárbbuid ja čatnasit guoibmivuhtii álgoálbmogiiguin ja earenoamážit čatnasit dialogii njuorjjuid bivdi álbmogiiguin. Inuihtaid mielde EU ii leat olláhuhttán singuin dákkár dialoga ovdal EU:a mearrádusa gieldit njuorjobuktagiid gávppi.

Vuottesjávrres 21.11.2009

Juvvá Lemet