#http://web.archive.org/web/20141005084918/http://klemetti.blogspot.fi/2014_03_02_archive.html

SUNNUNTAI 2. MAALISKUUTA 2014

Ođđa meahcceráđđehuslága ja sámediggelága válmmaštallamis
Bargojoavku, mii ráhkadii evttohusa sámiid váikkuhanvejolašvuođaid lasiheamis meahcceráđđehusláhkii, oaččui barggus válmmašin mannan duorastaga. Evttohus luobahuvvo eanan- ja meahccedoalloministeriijai 19.3.2014. Sámedikki ja nuortalaččaid siidačoakkáma ovddasteaddjit eai guođđán sierraoaivila. Sámi ruovttuguovllu suohkaniid ja Lappi lihtu ovddasteaddji guđii sierraoaivila paragráfaid olis, mat guske sápmelaččaid. Bargojoavkkobargan ii lean beare menestuvvi, sáhtálii hupmat láivves kompromissas ja duostunvuoittus. Bargojoavkku evttohus rievtti mielde nanne dálá ovttasbargomálle Meahcceráđđehusain. Dađi dárkileappot in sáhte muitalit bargojoavkku barggus, daningo dieđiheami ovddasvástádus lea eanan- ja meahccedoalloministeriijas ja gudnejáhtán sohppojun šiehtadusaid.

Maŋimus bargojoavkočoakkánmátkki olis deaivvadin Meahcceráđđáhusas earránan oaivehoavda Jyrki Kangasa maŋimus geardde barggu olis su maŋimus bargobeaivve Meahcceráđđehusas. Giiten su earenoamáš buori ovttasbarggus sámedikkiin ja ságastalaime diehttelas maiddái Meahcceráđđehusa boahtteáiggis. Čoakkánreaissu olis sámediggi ráđđádalai maid guolástanlága oppalašođastusas eanan- ja meahccedoalloministeriijain. Ráđđádallamiin manaimet čađa sámedikki stivrra dahkan cealkámuša. Lohpádusaid in ožžon, ahte min cealkámuš váldojuvvolii vuhtii. Dárkileappot guolástanlága dilis lean muitalan moadde vahku áigi bloggastan. Sámediggi manai gulaskuddame bearjadaga maiddái sámediggelága ođasnuhttimis vuoigatvuohtaministeriijas ja evttohusa joatkkaválmmaštallamis.

Lappilaččaid jietnaguotteheaddji, Lapin Kansa, lei odne sotnabeaivve ráhkadan ođđasa sámediggeláhkabargojoavkku evttohusa joatkkaválmmaštallamis. Daidda, geat eai loga Lapin Kansa, diehtun, ahte maŋimus jorggáldat sápmelačča meroštallamis lea dat, ahte ng. sámiministtarbargojoavkkus, earret vuoigatvuohtaministara, livččii hállu bisuhit dálá eahpečielga dili ja dat evttohivččii meroštallamin smiehttamuša evttohusa + dálá meroštallama 2 čuoggá ovttastahttima nu ahte dáláš lága 3 §:a 2 čuoggás eanan-, vearroguoddi- ja heakkačálihangirjji ng. duottar-, vuovde- ja guolásteaddjesápmelačča maŋisboahtti váldojuvvo mielde meroštallamii muhto eaktun maŋisboahttis livččii sámegiella eatnigiellanis. Nuppiiguin sániiguin eanan-, vearro- ja heakkačálihanduođaštusat dulkojuvvole čuđiid jagiid maŋŋel etnihkalaš logahallamin almmá dieđu haga das makkár identiteahtta dáin áššegirjjiide merkejuvvon olbmuin livččii leamaš. Historjá ođđasitčállojuvvolii nappo vuoitiid geahččanguovllus – dát lea hui oahpis máilmmihistorjjás. Dán ”ođđa meroštallamis” nappo galggalii leat guoskkahansadji smiehttamuša evttohusa 3 §:a 2 čuoggái; son lea ieš dehe aŋkke okta váhnemiin dehe ádjáin ja áhkuin lea sohkaservošisttis oahppan sámegiella vuosttaš giellanis. Dát dáidá lea veadjemeahttun duođaštannoađđi aŋkke AHR:ái. Meroštallan dárkkuhivččii dan, ahte duháhat ah` duháhat láddelaččat sáhtále ohcalit sámedikki válgalogahallamii. Skuvlejuvvon kulturantropologan oainnán, ahte dákkár meroštallama vuodjin sámediggeláhkii livččii iehčanas Suoma áigge stuorimus olmmošriekterihkkun, mii doalvvulii sápmelaččaid jávkamii Suomas. Jearaldagas livččii nappo sápmelaččaid dievaslaš assimilašuvdna suopmelaččaide.

Orru leame nu ahte sápmelaččaid vuoigatvuođat háliduvvojit geavahuvvot speallanboallun ráđđehusa siskkáldas mearrádusdahkamis ja almmusvuođa gákkanin. Bukten ovdan vuoigatvuohtaministeriija deaivvadeamis, ahte sápmelaččaid álgoálbmotvuoigatvuođat eai leat gávpegálvu iige sápmelašmeroštallan leat dakkár, mii gáibidivččii konsensusa dehe mas oba sáhtálii gávppašitge omd. ILO 169-soahpamuša ratifiseremiin. Vuoigatvuohta suddjet iežas álbmoga suddamis ja mearridit ieš das, geat leat álbmoga oasálaččat lea čiekŋaleamos vuođu ráje olmmošriekti. Jos muhtin politihkkárat govahallet, ahte olmmošrivttiin sáhttá gávppašit, de lean hui behtton ja fuolas das, makkár politihka morála, muhtin politihkkáriid olmmošrivttiid gudnejahttin ja njuolggočielggagin orrun lea. Ja man guhkás Suoma politihka lea gáidan dain ovdagovain, main Suopma čuvgehusstáhtan lea beaggán, ja makkár gova dat addá alddistis olmmošriektedoaibmin riikkaidgaskasaš arenain.

Lapin Kansa ođđasa duogážis orru leame ráđđehusa siskkáldas váldedoarru ja muhtin ministeriijaid hállu hástit vuoigatvuohtaministeriija rolla ministeriijan, man ovddasvástádussan leat sámi áššit, ja dainna lágiin áššiid suođđamiin almmolašvuhtii de lea viggamuš suoibbuhit sámediggeláhka-bargojoavkku smiehttamuša mearkkašumi ja vuoigatvuohtaministeriija. Euroválggat leat boahtime ja juohke jietna lea čielgasit stuoranai bellodagaide dehálaš – sápmelaččaid vuostálastimiin ja ”lappilaččaid áššiin” lea riidejuvvon riikkabeivviide ovdalnai.

Lea hui mearkkalaš, ahte dákkár áššit suođahuvvojit almmolašvuhtii, go omd. seamma áigge eanan- ja meahccedoalloministeriija jođihemiin válmmaštallon meahcceráđđehuslága oppalašođastus ja dan maŋimus muttut leat dollojuvvon dárkket unna jovkkoža gieđaid gaskkas almmá mangelágán suođđama haga. Mun sávalinnai, ahte sámediggáláhkaáššis addojuvvolii bargoráfi ráđđehussii iige almmolašvuohta adnojuvvole iežas politihkalaš oaidninvuogi rievttálažžan dahkamii. Cealkámuščoahkkáigeassu sámediggelága evttohusain gárvána lagašbeivviid ja láhka joatkkaválmmaštallojuvvo. Áššis olláhuhttojuvvojit vel sámediggelága miel ráđđádallamat.

Sámediggelága válmmaštallan bargojoavkku evttohus ii ožžon jur eavttohis doarjaga sámi servviin – iige dađi bahábut maid sámedikkisge. Dát bidjá vára vuollái evttohusa čađamannama, mas lean hui fuolastuvvan. Dál eallit sámi kultuvrra dáfus hui fuolastuhtti ja dehálaš áiggiid. Dál meroštallojuvvo sámi kultuvrra boahtteáigi ja dat, makkár árbbi guođđit mánáidasamet. Sámi searvvuš galgá čájehit maid dat hálida ja makkár boahtteáiggi dat hálida mánáidasas. Sávannai, ahte sámi nuorat ja searvvit doarjjule bargojoavkku evttohusa sápmelašmeroštallamin ja doaimmale áhpasit dan ovdii, ahte bargojoavkku evttohus dohkkehuvvo. Dárbbahit seammalágán searvvušvuođa ja oktasaš áššui bossuma go 1980-logu Ovnnesjoga suhkamiin vuostálasttiimet Ovnnesjoga buođđudeami ja dulvadeami. Dat dáistaleapmi lei vuoitinveara – nu sáhttá dátnai vuitojuvvot jos sámi searvvuš virkkosnuvvagoahtá bealuštit iežas rivttiid.

Mun boađán bargat buot dan ovdii, ahte sámi kultuvrras livččii boahtteáigi Suomas ja sámi meroštallan ii viiddiduvvole. Jos sámi meroštallan viiddiduvvo namuhuvvon vuogi mielde, de dagan das iežan jurddabohtosiid. Dat dárkkuhivččii maid dan, ahte sámediggi ii livčče lihkostuvvan barggustis. Muhto earenoamážit dan, ahte Suoma stáhta livččii eahpelihkostuvvan dorvvastit sámi kultuvrra boahtteáiggi ja riikkaidgaskasaš álbmotrievtti vuostá dat suddadivččii sámi kultuvrra iežas váldokultuvrii. Álgoálbmotjulggaštus ja ILO 169-soahpamuš livččiiga dan maŋŋel dárbbašmeahttumat. Muhto aiddo dan leat nu máŋggat bealit hálidannai.

Boahtte vahku lean fas luotta nalde. Disdaga lea sámiid ruovttuguovllu suohkaniid boazoisidiid ja sámedikkiid oktasaščoakkán. Áššelisttu nalde leat ee. cealkámuš geatkenáli dikšunplánas, PEFC-vuovdesertifikašuvdna ja Meahcceráđđehusa ja Bálgesiid ovttastusa gaskavuođa soahpamuš. Gaskavahkko lea sámedikki stivrra čoakkán. Čoakkámis leat olu dehálaš ja viiddesvuđot áššit. Čoakkámis leat ee. doaimmahat- ja birasčálliid virgeválljemat dego maid gieđahallojuvvo evttohus Lappi eanagoddeprográmma sámi kultuvrra oassin. Stivra maid gieđahallá ja addá cealkámuša evttohusas sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaid ordnenlágas. Áššelisttu nalde lea maid mu virgefriddjavuohtaohcamuš. Lean ohcan bálkkáhis virgefriddjavuođa cuoŋománu loahpa rájes gitta miessemánu loahpa rádjái, daningo lea álgán evttohassan euroválggain, inge hálit ahte válgakampánnja hehtte sámedikki ságadoalli barggu.

Duorastaga mus lea illu rahpat Lappi dáiddamusea viiddes modearna sámi dáidaga čájáhusa Roavenjárggas.

Vuottesjávrres 2.3.2014


Juvvá Lemet