#http://web.archive.org/web/20141010131840/http://klemetti.blogspot.fi/2013_06_02_archive.html

SUNNUNTAI 2. KESÄKUUTA 2013

Sámediggeláhkabargojoavkku barggus

Duorastaga dollojuvvui sámediggeláhkabargojoavkku čoakkán, mii galggai leat maid bargojoavkku maŋimus čoakkán. Bargojoavkku doaibmaáigi jotkojuvvui, daningo bargojoavku ii ožžon barggus vel gárvvisin. Áigi nogai gaskan – dego dávjá geavvá bargojoavkkuin. Bargojoavku ráhkada evttohusas ráđđehusa evttohusa hápmái, man geažil bargojoavku galgá leat earenoamáš fuolalaš. Earenoamážit lea dárbu čilget vel evttohusa váikkuhusaid. Bargojoavkku bargu ovdána buori gaskavuođa ipmirdeami mielde ja lean duhtavaš bargojoavkku ságastallanvuigŋii. Livččen ieš sávvan, ahte bargojoavku livččii ožžon barggus gárvvisin áigedávvala mielde. Muhto leahan gal buoret, ahte bargojoavku bargá fuolalaččat, go ahte ráhkada váilevaš smiehttamuša. Ášši joatkkaválmmaštallamahan gal ovddida nu fuolalaš ja vuđolaš bargan go fal lea vejolaš.

Suoma dieđaservoša ávžžuhus sápmelačča meroštallama rievdadeami várás lei duođalaš signála, mii buktojuvvui diehtun bargojovkui. Ávžžuhusa ledje vuolláičállán viiddes joavku njunušlingvisttat, -kulturdutkit, -historihkkarat ja –luonddudieđaolbmot. Dieđaservoša ávžžuhus Suoma stáhtii gávdno dán liŋkkas. Dutkiid vuođđude oainnuset ON:a álgoálbmotjulggaštussii ja dieđalaš dihtui. Vai sámegiella ja sámi kultuvra sáhttiba sirdásit, sohkabuolvvat leat ferten deaivvadit. Dutkiid mielde sápmelašvuohta ii sirdás varraárbin muhto sápmelaš sohkaservošis. Oassi ávžžuhusa vuolláičálliin leat dutkan kultuvrraid ja kultuvrralaš dieđu sirdáseami oba eallinagi, oassi dávttiid ja genaid – dehege dieđaservošis lea nanu dieđalaš dieđu ipmárdus das, mot kultuvra sirdása ja seailu. Jávkan kultuvrraid ii sáhte máhcahit ruovttoluotta.

Norggas lea sámedikkiválggaid válgakampánnja álgán. Mannan vahku sámediggeválgaevttohasat Aili Keskitalo ja Laila Susanne Vars leaba kommenteren Suoma sápmelašgažaldagaid. Earenoamáš lea dat, ahte Norgga sámediggeválggain háliduvvo profilerejuvvot Suoma sámi áššiin – eaigo Norgga sámediggeválggain leat áššit, mat gusket Norgga beale sápmelaččaid? Keskitalo kommenterii iežas válgabloggas Suoma sápmelašmeroštallama. Sáhkavuorus lei deaddu danin, go Keskitalo lea čuovvovaš sámedikki presideantakandidáhtta ja maiddái dáláš sámi parlamentáralaš ráđi stivrra lahttu. Norggas sámedikki válgalogahallamii beassá njealját buolvva buolvaiduvvama mielde ja maiddái duššebeare iešidentifikašuvnnain. Norggas leat leamaš ovdan dáhpáhusat, main ee. davviriikkain ja Ruoššas Norgii mutkon olmmoš lea beassan Norgga sámedikki válgalogahallamii. Norgga sámediggi lea válljen sierralágán málle lasihit sápmelaččaid meari ja meroštallat sápmelašvuođa. Supmii dát Norgga ovdanbuktin málle ii heive. Ášši lea Norgga sámedikki siskkáldas ášši, seamma ládje go Suoma sápmelašmeroštallan lea Suoma sámedikki siskkáldas ášši. Lea unohas, ahte Keskitalo ii dán ipmir.

Sáhkavuorru lea goitge fuolastuhtti danin, ahte bárisin ráđđádallojuvvo davviriikkalaš sámi soahpamušas. Soahpamuša okta artikla guoská sápmelačča meroštallama. Orru leame nu, ahte gáidat ain guhkkelii dan vejolašvuođas, ahte sáhtáleimmet mearridit davviriikkalaš sámi soahpamušas oktasaš davviriikkalaš sápmelačča meroštallama. Oktasaš davviriikkalaš ovttabarggu sámi áššiin ii maid álkidahte Norgga sámedikki ovddasteddjiid seahkáneapmi Suoma sámedikki siskkáldas áššiide – Suoma sámediggige ii seahkán Norgga sámedikki siskkáldas áššiide. Suoma sámedikki geahččanguovllus sápmelačča meroštallan álbmotlaš lágain orru buoret molssaeaktu.

Sámediggeválgaevttohas Laila Susanne Vars fas válddii beali ILO 169-soahpamuša ratifiserema bealis. Su mielde Suopma sáhtálii ratifiseret soahpamuša vaikko dakkaviđe ja ratifiserema vuođđun sáhtálii leat Finnmárkoláhka. Orru leame nu, ahte Suopma ja Suoma sámediggi adnojuvvo dego Norgga “unnaoappážin dehe –vieljažin”, gii galggalii váldit oahpa Norggas – buoris dehe bahás. Norgga lágat, guovlohálddahus, politihkalaš dilli ja servodaga historjá leat hui sierralágánat go Suomas. Suopma, dego maid Suoma sámediggige, ii sáhte vuolgit guorrasit dakkár mállii, ahte Ilo-soahpamuš bijalii sámiid ruovttuguovllu suohkaniid sápmelaččaid sierraárvosaš sajádahkii.

Norggas Ilo-soahpamuš ratifiserejuvvui álggos, man maŋŋel suokkardallegohte maid ratifiseren Norggas rievtti mielde máksá ja nuppástusat dolvojuvvoje lágaide maŋálgihtii. Finnmárkolága lassin soahpamuš ratifiserejuvvui ruđain nu ahte Norgga sámedikki ruhtadeapmi lasihuvvui. Vaikko mielalis válddálin Suoma sámediggái liikká stuora bušeahta go mii Norgga sámedikkis lea (váile 52 miljovnna euro), de dat ii livčče realisttalaš Suoma ekonomalaš dilis. Soahpamuša ratifiseren ii leat čoavdán Norggas eanan- ja čáhcevuoigatvuođaid sámiid orrunguovllus ja Norgga sámedikki mielde ruossalasvuođat leat earenoamážit ng. minerálalágas (ruvkelágas). Mu mielas Suoma vuolggasadji, mas ratifiserema váikkuhusat lágaide čilgejuvvojit ovdal soahpamuša ratifiserema, lea doaibmi meannudanvuohki ja meannudemiin sáhttá gárgehit lágaid dakkárin, ahte soahpamuša olláhuhttima ii dárbbat suokkardit čuovvovaš logijagiid, muhto čoavddusmearrádusat dahkkojit oktanaga ratifisremiin. Dađi bahábut ášši ii leat goitge ovdánan Suoma stáhtahálddahusas.

Sámedikki ságadoallit dolle telefončoakkáma mannan vahku ja dohkkeheimmet cealkámušaid ovttaveardásašvuohtalága ođasnuhttimis ja vástádusaid nállevealahankomitea ávžžuhusaide. Dađi bahábut cealkámuševttohusat eai gárvánan dárbahassii árrat, vai dat livčče sáhttán gieđahallojuvvot sámedikki stivrra čoakkámis. Hálddahus bijaš cealkámušaid fargga ruovttusiidduidasamet. Min hálddahusas lea resursaváili ja lean maid ieš geahččalan veahkehit dili nu, ahte lean oassálastán maid cealkámušaid čállimii, vaikko dat ii gulage mu bargguide.

Sámedikki stivra dagai mannan čavčča mearrádusa buoridit sámedikki dieđihandoaimma ja ráhkadii njuolggadusaid dieđihandoaimma buorideami várás ja ee. gáibidii, ahte buot almmolaš cealkámušat biddjojuvvojit min ruovttusiidduide. Dađi bahábut dieđihandoaibmamet ii leat mearrádusas fuolakeahttá vel buorránan ja lean fuobmán, ahte omd. buot min addin almmolaš cealkámušat eai gávdno ruovttusiidduineamet. Ii-almmolaš cealkámušat leat dušše omd. cealkámušat, mat laktásit EU-ruhtadanohcamušaide. Dilli lea morašlaš, daningo váldodoaibmavuohkámet leat jur cealkámušaid addin.

Nállevealahankomitea lea bivdán Suomas vástádusa borgemánu loahpa rádjái makkár doaibmabijuide dat leat riepman muhtin ávžžuhusaid olis, mat gusket maid sápmelaččaid. Go sámediggelága ođasnuhttinbargojoavku ii leat ožžon barggus vel gárvvisin iige ILO 169-soahpamuša ratifiseren leat ovdánan, de ávžžuhusaid olláhuhttin ii jur leat ovdánan. Ovttaveardásašvuohtaláhka ođasnuvvá mearkkašahtti ládje. Vehádatáittardeaddji bargogovva rievdá evttohusa mielde ovttaveardásašvuohtaláhkan, lága guoskadansuorgi ollá maid skuvlejupmái ja ovttaveardásašvuohtaplánema doaibmasuorgi viiddiduvvo. Sámediggi guottihii ođastusaid, muhto ovdanbuvttii maid máŋggaid dárkkistanevttohusaid láhkii.

Boahtte vahkku gollá luotta nalde. Mánnodaga oassálasttán skype bakte sámedikki stivrra čoakkámii, man maŋŋel vuoddján Gilbbesjávrái deaivat birasministtar Ville Niinistö. Gilbbesjávrres joatkkán Helssega guvlui ráđđádallat guovlluid gárgeheamis.

Loahpas hálidan sávvat lihku buot skuvllas loahpahan nuoraide ja ođđa studeanttaide. Sávan sidjiide menestumi eallimisttiset.

Vuottesjávrres 2.6.2013

Juvvá Lemet