#http://web.archive.org/web/20141008025112/http://klemetti.blogspot.fi/2013_06_30_archive.html

TIISTAI 2. HEINÄKUUTA 2013

Ruvkelága olláhuhttimis

Ovddit blogga ii báhcánge maŋimussan ovdal geasseluomu. Sámediggi lea ožžon diehtun Roavenjárgga hálddahusrievtti njeallje vuosttaš mearrádusa ruvkelága vuođul min dahkan váidalusain dorvo- ja kemikálavirgelágádusa (suomagillii dovdojuvvo oanádusain Tukes) mieđihan ođđa mášengollaroggama doidinlobiin. Hálddahusriekti hilggui Tukesa mieđihan lobiid sámedikki dahkan váidalusaid gáibádusaid mielde ja máhcahii áššiid Tukseii ođđasit válmmaštallama várás.

Sámediggi lea ožžon olu kritihka medias, golleroggiin ja maid beroštumiidgozideami organisašuvnnain, go dat lea váidán Tukesa mieđihan mášengolleroggamii dárkkuhuvvon lobiin. Sámediggi lea sivahuvvon goas ovttaskas olbmuid ja ealáhushámi givssideamis, goas fas unnaáššážiidda seahkáneamis – maid dal okta mášiinnain boltojuvvon johkaráigi lea omd. Talvivaarai veardidettiin. Lea maid boahtán máŋgga oktavuođas ovdan, ahte sámedikkis ii livčče mahkaš váidinlohpi áššis. Sámediggi lea linnjen, ahte dat ii vuostálastte ng. boares goaivorogganlobiid joatkima, jos doaibma ii mearkkašahtti ládje earáhuva dálážis. Roavenjárgga hálddahusrievtti mearrádusat čájehit, ahte váidalusamet ledje vealtameahttumat ja bures ákkastallojuvvon.

Almmolaš ságastallamis lea máŋgii vajálduvvan, ahte riikkabeaivvit lea mearridan sámedikki bargun duššebeare sámi kultuvrra, sámiid rivttiid ja kultuvrii gullevaš árbevirolaš ealáhusaid suodjaleami ja ovddideami. Árbevirolaš ealáhusaide ii gula golleroggan. Sámedikki bargun ii leat maid eará suopmelaš ealáhuspolitihka ovddideapmi – muhto árbevirolaš sámi ealáhusaid ovddidanbargu. Suopma lea riektestáhta, ja lágat lea ásahuvvon doahttaleami várás. Vuođđorievttit eai vuođđolága § 22 mielde eaige ruvkelága § 38 ja § 50 mielde sáhte govssahallat ekonomalaš beroštumiid ovddideami dihte.

Roavenjárgga hálddahusrievtti mearrádus lea mearkkašahtti, daningo dat stivre ruvkelága guoskadeami eiseválddiid mearrádusdahkamis. Lea dieđusge vejolaš, ahte hálddahusrievtti mearrádusas váidojuvvo viidáseappot alimus hálddahusriektái. Roavenjárgga hálddahusriekti lea mearridan ovttačilggolaččat, ahte sámedikkis lea váidinlohpi ruvkelága mielde lobiid mieđihanmearrádusain sámiid ruovttuguovllus.

Ruvkelága § 38 mielde Tukes galgá sámiid ruovttuguovllus čilget ovttasráđiid sámedikkiin, guovllu bálgesiiguin, guovllu hálddašeamis ovddasvástideaddji eiseválddiin dehe instituhtain ja ohcciin lobi miel doaimma dagahan váikkuhusaid sámiid vuoigatvuhtii álgoálbmogin bajásdoallat ja gárgehit iežas giela ja kultuvrra sihke árvvoštallat áruid unnideami ja caggama várás dárbbatlaš doaibmabijuid. Paragráfa ii leat olláhuvvan Tukesa doaimmas oktege. Tukes lea maid dahkan lohpemearrádusaid gulakeahttá sámedikki ruvkelága gáibidan vuogi mielde. Sámediggi lea evttohan, ahte Tukes, sámediggi ja nuortalaččaid siidačoakkán doalale oktasaš čoakkáma meannudanvugiin, ovttasbarggus ja váikkuhusaid árvvoštallamiid dahkamis sámiid ruovttuguovllu viidodaga ohcamiid gieđahallama olis. Ruvkelága § 50 mielde lohpi ii galgga mieđihuvvot akto dehe ovttas eará vástideaddji lobiiguin dehe guovllu eará geavahanvugiiguin, jos dat mávssolaš oasi mielde heajudivččii sámiid ruovttuguovllus eavttuid bargat árbevirolaš sámi ealáhusaiguin dehe muđuid bajásdoallat ja ovddidit sámi kultuvrra.

Buot njealji mearrádusastis hálddahusriekti lea gomihan Tukesa mearrádusa ja máhcahan ášši dn ođđasit gieđahallamii. Hálddahusrievtti mearrádusaid mielde ruvkelága § 38 ja § 50 dievasmahttiba sámediggelága § 9 ráđđádallangeatnegasvuođa. Hálddahusrievtti mearrádus dárkkuha dan, ahte Tukesa dáláš dulkongeavat, man mielde sámediggelága § 9 miel ráđđádallandilálašvuođa várren livččii dárbahassii ruvkelága § 38 olláhuhttima várás, lea feaillalaš. Hálddahusrievtti mielde ruvkelága § 38 gáibida viiddit ovttasbarggu go sámediggelága § 9:s  geatnegahtton ráđđádallan. Hálddahusrievtti mearrádusa mielde Tukes livččii galgan ordnet sámedikki bivdin ruvkelága § 38 miel ráđđádallama iige Tukes livčče ožžon mieđihit lobiid almmá dan haga, ahte ruvkelága § 38 miel ráđđádallan livččii dahkkon. Hálddahusrievtti mielde  lohpemearrádusain Tukes lei guođđán doahttalkeahttá ruvkálága §:a 38 iige Tukes leat dákko bakte sáhttán árvvoštallat olláhuvvetgo lobi mieđiheami eavttut ruvkelága § 50 mielde. Mearrádusaid mielde Tukes ii leat lohpemearrádusainis árvvoštallan lobi mieđiheami váikkuhusaid dárbahassii vuđolaččat sámi kultuvrra dáfus eaige lohpeeavttut leat dárbahassii dárkkit sámi kultuvrra suoji dáfus. Tukesa mearrádusat ledje háldahusrievtti mielde lága vuostá, daningo lága § 38 ja § 50 eaba olláhuvvan lohpemearrádusain. Hálddahusriekti dohkkehii sámedikki váidagiid ja hálddahusriekti ákkastalai mearrádusaidisguin seamma ákkaiguin, maiddá sámedikki vuođđudii váidagiiddis.

Sámedikki dáfus hálddahusrievtti linnjen lei dehálaš. Tukes lea dán rádjái mieđihan buot ohccojun lobiid sámiid ruovttuguovllus almmá dan haga ahte lága § 38 livččii olláhuvvan. Sámediggi lea gidden áššái fuomášumi juohke cealkámušastis ja lea gáibidan § 38 miel oktasašráđđádallamiid. Tukes ii leat dasa miehtan. Sámediggi lea maid gáibidan, ahte Tukes galggalii bálkáhit sámiid ruovttuguovllu diliide ja riikkaidgaskasaš olmmošriektelágaide vuojulduvvan olbmuid Tukesii gieđahallat ohcamušaid, mat čuhcet sámiid ruovttuguvlui. Sámedikki evttohus ii leat vuhtii váldojuvvon. Sámediggi lea ovdnbuktán ministtariidda, riikkabeaiveáirasiidda ja eiseválddiide fuola das, ahte Tukesa doaibma manná ruvkelága ulbmiliid vuostá ja dat noađuha liiggás olu min riektevuogádagamet, eará eiseválddiid ja sámedikki. Hálddahusrievtti mearrádus čujuha, ahte sámedikki ovdanbuktin fuolat leat leamaš áššáigullevaččat. Sávannai, ahte dál geasi áigge Tukes oahpásnuvvá hálddahusrievtti mearrádusaide, gárgehivččii iežas doaimma ja lohpepolitihka hálddahusrievtti mearrádusaid vuođul ja olláhuhttegoađálii dasa lágas mearriduvvon geatnegasvuođaid maid ruvkelága § 38 ja § 50 buohta buori ovttasbarggu mielde sámedikkiin, eiseválddiiguin, nuortalaččaid siidačoakkámiin ja aššáigullevaš bálgesiiguin.

Gollerogganlobiid ohcciid dáfus mearrádusaid ádjáneapmi lea diehttelas morašlaš. Jos Tukes livččii dikšon eiseváldegeatnegasvuođaidis ruvkelága gáibidan vuogi mielde, nu lohpeohcciid vuordináigi ii livčče šaddan govttohis guhkkin.

Ledjen ieš dego maid sámedigginai hui fuolastuvvan Tukesa lohpepolitihkas ja áššái giddii fuomášumi maid sámedikki čoakkán sámedikki muitalusas riikkabeivviide jagi 2012. Min fuolla lei áššáigullevaš, dego hálddahusrievtti mearrádusain sáhttá lohkatge. Doaivvu mielde lága olláhuhttin buorrána hálddahusrievtti mearrádusgeavada mielde ja min riektevuogádagamet badjelmeare noađuheapmi nohká.

Mannan válgabaji áigge sámediggi áŋgiruššai guhká, sitkadit ja gierdavaččat ruvkelága paragráfaid 38 ja 50 oažžuma ruvkeláhkii. Ráđđádalaimet áššis olu gerddiid sierra ministeriijaiguin ja attiimet áššis viiddes cealkámušaid. Válmmaštalaimet ruvkelága rievtti mielde oba mannan válgabaji ja dat buvttii sápmelaččaid dáfus buori bohtosa. Roavenjárgga hálddahusrievtti mearrádus čájeha, ahte ruvkelágas lea duođalaš mearkkašupmi sámiid vuoigatvuođaid dáfus ja lohpeeiseváldi ferte eavtti vuogi mielde čilget váikkuhusaid sámi kultuvrii ja dat galgá caggat daid áruid – sulalaš lohpeeavttut sihke sámedikki evttohusaid ja oainnuid meaddelmannan fertejit nohkat. Ruvkeeiseváldi ii sáhte čiehkadit eará lágaid duohkái, muhto dat galgá doahttalit ruvkelága, dan dulkoma stivrejeaddji ráđđehusa evttohusa ja riektegeavada bustáva mielde. Lága ii sáhte olláhuhttit dušše heivvolaš osiid mielde.

Roavenjárgga hálddahusriekti čujuhii mearrádusastis maid sámedikki ovdan buktin resursavátnái. Daningo hálddahusriekti válddi ášši ovdan mearrádusastis, de dat čujuha maid dasa, ahte sámedikki sajádat, resurseren ja áššedovdamuš leat dehálaččat maid vuoigatvuođalaš ášši bealis. Ruvkeláhka lea buktán sámediggái eiseváldebargguide veardásaš geatnegasvuođaid. Sámedikki beroštumiid goziheapmi buvttii bohtosa ja oaččuimet riikkabeivviin lassiresurssaid ee. ruvkelága olláhuhttimii nohkavaš jagi rájes.

Vuottesjávrres 02.07.2013

Juvvá Lemet