#http://web.archive.org/web/20141005184650/http://klemetti.blogspot.fi/2012_02_05_archive.html

SUNNUNTAI 5. HELMIKUUTA 2012

Brysselis Anárii
Sámedikki ovddasteaddjit guossástalle álgovahku Brysselis europarlamentarihkar Satu Hassi bovdejumis. Mus lei illu rahpat ”Vulnerable Arctic”-čájáhusa, mii muitala dálkkádatnuppástusa váikkuhusain árktalaš guovllu lundui, álgoálbmogiidda ja dálkkádahkii. Rahpandilálašvuođas mu doallan sáhka gávdno ruođuid sisa čállon čujuhusas: (www.samediggi.fi/puheet) ja dieđáhus čájáhusas gávdno čujuhusas (www.satuhassi.net). Čájáhusas lei čuovgagovaid lassin ovdan dutkandiehtu dálkkádatnuppástusas. Čájáhusa dieđuid mielde mearrajiekŋa jávká árktalaš guovllus ovtta buolvva áigge. Vel viidáseappot čájáhusdeavsttaid mielde árktalaš guovllu jahkásaš gaskaliekkasvuohtadilli loktanivččii 2090-logu rádjái guđain C°:iin. Árktalaš guovllu dálkkádat lieggana guovtte geardde nu jođánit go eará báikkes máilmmis. Ođđaseamos dutkandieđu vuođul dálkkádatnuppástus earáhuhttá árktalaš álgoálbmogiid eallima radikálalaččat. Bukten sáhkavuorustan maid ovdan sámi parlamentáralaš ráđi dievasčoakkáma jagi 2008 dohkkehan sámi dálkkádatpolitihkalaš strategiija. Dat gávdno sáme- ja suomagiela lassin maid eará gielaide čujuhusas (www.samediggi.fi/spn). 

Brysselis dollejin Helssegii. Oassálasten riikkaidgaskasaš biodiversiteahttabargojoavkku čoakkámii. Čoakkáma áššelisttus ledje ee. Suoma ovddidanpolitihkalaš prográmma ráhkadeapmi ja riikkaidgaskasaš biodiversiteahttasoahpamuša olláhuhttimii gullevaš čoakkámiid Suoma oainnuid čađamannan. Evttohin, ahte Suoma ovddidanpolitihkalaš prográmmas galgá váldit vuhtii ee. álgoálbmogiid fárrui beassan oassálastimii ja váikkuhanvejolašvuođaid doarjun sihke álgoálbmogiid árbevirolaš kultuvrralaš vieruid ja álgoálbmotgielaid doarjun. Bukten maid ovdan, ahte ovddidanpolitihkas galgá váldit vuhtii Nagoya protokolla (mii guoská genariggodagaid ávkkiid dássebeallásaš juohkima) ja biodiversiteahttasoahpamuša artihkal 8(j):a geatnegasvuođaid ávkkiid dássebeallásaš juohkimis ja álgoálbmogiid miehtamis sidjiide ovddalgihtii addojun dieđuid vihkkedallamiid vuođul. 

Helssegis dollejin Anára guvlui. Oassálasten sápmelaččat girkus –seminárii ikte Sajosis. Semináras mu buktin dearvvahus gávdno suoma- ja davvisámegillii sámedikki ruovttusiidduin čujuhusas (www.samediggi.fi/puheet). Seminára olis bismá Samuel Salmi lei persovnnalaččat átnon ándagassii evangelalaš-luteralaš girku oasi 1930-logu fysihkalaš antropologiija nálledutkamušaide. Duon áigge sápmelaččaid dávttit goivojuvvoje hávddiin oaiveskálžomihtidemiid várás ja dávttit seailluhuvvojit ain sierra universiteahtain ja maid sámi musea Siiddas. 1900-logu oaiveskálžomihtidemiin ja nállejuogadeamis leat dahkkon dutkamušat, namuheami ánssáša omd. Pekka Isakssona earenoamáš jurdda- ja oahppahistorjjá nákkosgirji ”Kumma kuvajainen. Rasismi rotututkimuksessa, rotuteorioiden saamelaiset ja suomalainen fyysinen antropologia” (Ártegis orut. Rasisma nálledutkamušas, nálleteoriijaid sápmelaččat ja suopmelaš fysihkalaš antropologiija). Evangelalaš-luteralaš girku lea maŋimus jagi áigge suokkardan vejolaš ándagassii átnuma sápmelaččain girku doaimmas iežas álgaga vuođul. Samuel Salmi ándagassii átnun lea gal buorre álgu, muhto dat ii leat girku virggálaš oaidnu.

Lean dávjá buktán sáhkavuoruinan ovdan, ahte girku galggalii čilget fuolalaččat main áššiin dat átnu sápmelaččain ándagassii ja manin, sihke dan maid girku lea gárvvis bargat dili buorideami várás. Mu mielas vejolaš ándagassii átnun galggalii gieđahallojuvvot maid virggálaččat girkolaš čoakkámis. Sápmelaččaid dávttiid lokten hávddiin lea gal duođaid ahkidis ja dubmehahtti ášši. Hávderáfi lea nuppe dáfus hui risttálaš ipmárdus. Hávderáfi rihkkun ja dávttiid lokten hávddiin muitala buorebutge dalle ráđđen servodatlaš árvvuin ja sámi kultuvrra sajádagas daláš servodagas. Juo dalle ráđđii hávderáfi doaba. Sápmelaččaid hávddiid rahpan ii goitge dalle dubmejuvvon, muhto dat lei dutkama dáfus juobe ávžžuhahtti, vai sáhtii duođaštuvvot suopmelaččaid nálálaš birgetmeahttunvuohta. Sápmelaččat ledje duon áigge vuollelii árvvus adnon, ja sin hávdebázáhusaid rahpan ii lean dalle dubmehahtti.

Sámi kultuvrra olis hávderáfi ii leat leamaš árbevirolaččat nu čavgadit ipmirduvvon. Sápmelaččain leat leamaš ng. gaskaboddasaš hávddit. Jos rupmaša eai leat sáhttán fievrredit hávdebáikái, de duššan olbmo rumaš lea biddjon allagassii dehe bákteholluide ja suddjejuvvon meahci elliin. Buoret dálkkiid ja siivvuid áigge rumaš lea fievrreduvvon loahpalaš hávdebáikásis. Sámi kultuvrras rohkit leat gudnejahtton ja muitojuvvon omd. luđiid, muitalanárbevieru, bohcco bealljemearkkaid ja báikenamaid mielde. Ovddit buolvadagat ja sin árbevierru lea leamaš ja lea ain sámi servoša árgabeaivvi oassi. Ovddes buolvadagat eai leat árbevirolaččat muitojuvvon hávdde nalde galledemiiguin nuppe ládje go risttálaš kultuvrras. Gaskaboddasaš hávddit leat gal merkejuvvon meahcis gos dat leat ja diehttelas hávddit leat gudnejahtton.

Sierra nálledutkit ja sierra diehtagiid ovddasteaddjit leat oaiveskálžomihtidemiid várás rádján sápmelaččaid dávttiid, ja girkus ii iešalddes leat leamaš virggálaš rolla dávttiid loktemis dálá dutkandieđuid ja árbedieđuid čuovggas. Jos evangelalaš-luteralaš girku hálida átnut ándagassii sápmelaččain, de dat galggalii vihkkedallat iežas rolla sámi dološoskku jávkamis, sámegielaid ja juoiganárbevieru uhkivuložin šaddamis muhto maid politihkalaš váikkuheamis. Omd. Eanodagas Eanodaga searvegoddi 1970-logu loahpageahčen guovllu viidodatláva válmmaštallamis celkkii virggálaččat, ahte sápmelaččain eai oaččo leat sierra sámi vuoigatvuođat ja suopmelaččat go sápmelaččatnai galget gieđahallojuvvot aivve seamma prinsihpaid mielde. Máŋggas guovllu sápmelaččat earráne dalle girkus dan politihkalaš doaladumi dihte.

Loahpas sávan buohkaide buori sámi álbmotbeaivve! Dađi bahábut ieš in beasa dán jagi ávvudit álbmotbeaivve ovttas sápmelaččaiguin dáppe Sámis. Vuolggán ihttin, mánnodaga, Helssegii riikkabeivviid rahpamii. Oassálasttán maid biodiversiteahttabargojoavkku čoakkámii.

Vuottesjávrres sámiid álbmotbeaivve ruohta

Juvvá Lemet