SUNNUNTAI 5. SYYSKUUTA 2010

Čakčadearvvuođagat
Sámediggi lágida álbmotčoakkáma Anárjávrre oasseoppalašlávas boahtte gaskavahkko 8.9. d. 16.30 sámi musea Siidda auditorias. Sámediggi hálida gullat guovllu sápmelaččain maid lávvaráhkadeamis galggalii váldit vuhtii, vai sápmelaččaid vuoigatvuođat ja vejolašvuođat bargat iežaset ealáhusaiguin ja návddašit iežaset kultuvrras sáhttet dáhkiduvvot. Sávannai, ahte nu máŋggas go fal vejolaš, besset dilálašvuhtii muitalit iežaset oainnuin. Ságastallama vuođul sámedikki hálddahus válmmaštallá cealkámuševttohusa Anárjávrre oasseoppalašlávas sámedikki orgánaid gieđahallamii ja loahpalaš cealkámuš doaimmahuvvo Anára gildii. Stuorit fidnuin politihkalaš mearrideaddjit galggale álohii viggat álbmotságastallamii ja oažžut álbmoga oassálastit mearrádusaid dahkamii. Dát ii guoskka dušše sámedikki, muhto maid eará álbmot válljen orgánaid. Sámedikki bargun lea diehttelas gullat sápmelaččaid sin dárbbuin.

Sámediggi attii mannan vahku cealkámuša luonddutiippaid uhkivulošvuohtaárvvoštallama doaibmabidjoprográmma, ng. Lutu-hápmosis. Cealkámuš gávdno sámedikki ruovttusiidduin. Dasa lassin doaibmabidjoprográmma gieđahallojuvvo maŋŋel čakčat sámedikki, sámi ruovttuguovllu bálgesiid ja Lutu-bargojoavkku ovddasteddjiid oktasaščoakkámis, vai maiddái sámi ruovttuguovllu bálgesat besset buktit oainnuideaset prográmmas. 

Sámediggi lea maid addán cealkámuša olmmošvuoigatvuohtaguovddáža vuođđudeamis riikkabeivviid vuoigatvuohtaáššeolbmo doaimmahaga oktavuhtii. Guovddáža bargun livččii ovddidit ja čuovvut olmmošvuoigatvuođaid olláhuvvama Suomas, dasa eai goitge gula bearráigeahččobarggut. Sámediggi guottihii cealkámušastis olmmošriekteguovddáža vuođđudeami, muhto evttohii máŋggaid mearkkašumiid ja dárkilastimiid guovddáža bargguide. Earenoamážit deattuheimmet dárbbu lagaš ovttasbargui sámedikkiin. Cealkámuš gávdno sámedikki ruovttusiidduin.

Dán vahku sámediggi attii maid cealkámuša vuoigatvuohtaministeriija bargojoavkoraporttas roava meahccebivdorihkus. Áššeollisvuohta guoská sápmelaččaid, daningo bivdu lea árbevirolaš sámi ealáhus ja boazosápmelaččat šaddet maid dahkamuššii boraspiriiguin. Ságastallan áššis lea hui čalbmosit juohkásan guovtti vuostálas oidnui ja sierra ságastallamiin vuostálagaid dán áššis leat leamaš boazodoallit ja luonddusuoddjaleaddjit. Fáddá lea ságastahttán olu ja dat lea leamaš ovdan eandalit Davvi-Suoma mediain. 

Sámediggi oaidná cealkámušastis, ahte meahccebivdorihkkosiin galgá diehttelas oažžut duomu, muhto vuoigatvuohtaministeriija evttohusas leat olu buncaraggát lága geavada guoskadanbarggu dáfus. Hui stuora váilivuohta juo dálá lagasnai lea dan olláhuvvama bearráigeahču váilevašvuohta. Meahcceráđđehusa meahccebearráigeahču resurssat unniduvvojit geažos áigge. Buncarakkisin lea maid dat, ahte jurddašanvuogi vuoigŋa sihke meahccespejariid/boraspiriid ja boazodoalu guovdu ii leat álohii áššálaš. Sámediggi evttohii cealkámušastis, ahte Suoma spirepolitihkka galggalii geahčadit ollisvuohtan meahccebivdorihkkosiidnai buohta ja čielggadit mot bearráigeahčuin, dieđihemiin, skuvlemiin ja boraspirevahágiid buhttenvuogádaga gárgehemiin sáhtálii buoridit sihke Suoma biodiversiteahta dili ja dorvvastit maid boazodolliid vejolašvuođaid bargat ealáhusain. Sámediggi evttohii dili buorideami várás spirekomitea dehege –doaibmagotti vuođđudeami. Dán orgánas livččii ministeriijaid, dutkiid, sámedikki ja sámi ealáhusaid ovddastus gárvvisteame Suoma boraspire- ja meahccebivdogažaldagaid čovdosiid. Ovttasbarggu spirenáliid čielggadeami várás galggalii dahkat maid Ruošša eiseválddiiguin. Cealkámuš gávdno lagašbeivviid ollislažžan sámedikki ruovttusiidduin.

Boahtte vahkku goliha bargomátkkiin. Anárjávrre láva álbmotčoakkáma lassin Anáris čoahkkana sámi parlamentálaš ráđi (SPR) stivra čavčča vuosttaš čoakkámii. Čoakkán lea maid vuosttaš, man Suoma sámediggi dikšu SPR:a ságadoallin. Áššelisttus leat ee. parlamentálaš ráđi doaimma gárgeheapmi, SPR:a riikkaidgaskasaš ovddastusdoaimmat, davviriikkalaš sámi soahpamuš ja sámi giellaovttasbarggu ođđasit organiseren. Bearjadaga lean Roavenjárggas árktalaš ráđđádallangotti dán čavčča vuosttaš čoakkámis, man maŋŋel oassálasttán Suoma Eurohpá-dieđáhusa lágidan Láibi luonddus-seminárii.

Vuottesjávrres 5.9.2010

Juvvá Lemet