#http://web.archive.org/web/20141009183425/http://klemetti.blogspot.fi/2013_03_31_archive.html

LAUANTAI 6. HUHTIKUUTA 2013

Eanan- ja meahccedoalloministeriija turbuleanssas

Nohkavaš vahkuid áigge eanan- ja meahccedoalloministeriija (EMM) lea leamaš hui olu ovdan suopmelaš medias iige mainnage lágiin positiivvalaš čuovggas. EMM:a lea árvvoštallojuvvon, ahte dat diđolaččat hilgu dutkandieđu, deaddá luomosáigge guolásteddjiid, heajos beahto- dehege spirepolitihkas ja luonddu máŋggahápmásašvuođa geahnohuhttimis. Go musnai leat muosáhusat namuhuvvon ministeriijas, de seaguhan iežan guvssiin dán mállása. EMM lea okta stuorimus ministeriijain, mas lea stuora doaibmagieddi. Daningo Suopma lea leamaš gitta 1900-logu loahpa rádjái eanandoalloválddálaš riika, de EMM:s lea leamaš stuora politihkalaš deaddoárvu Suoma stáhtalaš politihka hábmejeaddjin. Vaikko eanandoalu mearkkašupmi lea unnon, de EMM lea seailluhan sajádagas ja juobe gievrudan dan mearkkašahtti olu. Ministeriijas dulkojuvvo iežas doaibmagieddi hui viiddisin, man geažil dat lea dávjá lávken eará ministeriijaid doaibmagittiid nala nu sámi go birasáššiinnai. EMM:s lea šaddan dego stáhta stáhta siste. EMM:s virgeolmmošváldi oažžu stuora deattu ja maiddái dat vuhtto, ahte ráđđehusprográmma ii váldojuvvo vuhtii. Dát jos mihkkege lea problemáhtalaš demokráhtalaš mearrádusdahkama dáfus. Maŋimus áiggiid hálddahusas leat dáhpáhuvvan eatnat rievdadusat: ministeriijat leat ovttastahtton, leanat leat heaittihuvvon ja guovlohálddahus lea ođastuvvon. EMM lea seailluhan dáin ođastusain guoskameahttumin.

EMM lea maid hui gievrras politihkalaš doaibmi. Ministeriija lea ee. váldán beali sápmelaš-meroštallamii cealkámušastis ILO 169-soahpamušas, mii ii gula ministeriija bargguide dulkodettiin dan buriinge dáhtuin. Ministeriija lea maid váldán jođihanovddasvástádusa ILO 169-soahpamuša ratifiseremis, vaikko sámi áššit gullet vuoigatvuohtaministeriija ovddasvástádussuorgái ja sámiid ruovttuguovllus stáhta hálddašan viidodagas s. 80 % lea birasministeriija stivrema vuollásažžan ja balánssas. Luonddusuodjalanguovllut leat birasministeriija hálddahussuorggis. Vuovdeekonomiijaguovllut leat bealistis eanan- ja meahccedoalloministeriija suorggis.

Ministeriija oainnu mielde maiddái boazodoalloláhka lea nannosit go vuođđoláhka – sápmelaš boazodoallu ii obat gávdnoge iige dat dárbbahuvvo suddjejuvvot, daningo das eai leat mearrádusat boazodoallolágas. Boazodoalloláhka ii maid dárbbahuvvo rievdaduvvot, daningo láhka doaibmá ministeriija oainnu mielde bures. Ministeriija ovddasteaddjit leat ee. riikkabeivviid válljagoddegullamiin dadjan, ahte Suomas ii oba gávdnoge sámi boazodoallu. Ministeriijaid doaibmanvuogit spiehkkasit iežan muosáhusaid mielde eará ministeriijaid doaibmanvugiin. Dás lea muitalan maid lustaguolásteaddji ja neavttár Jasper Pääkkönen bloggastis.

Válmmaštaladettiineamet biodiversiteahttaprográmma šiehtaimet ovttas guđa eanan- ja meahccedoalloministeriija ja ovtta birasministeriija virgeolbmuin prográmma sámi áššiid girjemis. Jahkebeali maŋŋel dáid ráđđádallamiid girjemat háliduvvoje rahppojuvvot EMM:a gáibádusas ja doaibmaprográmma háliduvvoje váldojuvvot EMM:a ráhkadan doaibmabidjoevttohusat. Eará ministeriijaid buohta lea leamaš nu, ahte go juoga áššis lea ráđđádallamiin šihttojuvvon, de dat leat maid doallan. Dathan leage buori hálddahusa mielde ja maiddái virgeolbmuid ja ministeriijaid geatnegasvuohta – riikkavuložat ja čanusjoavkkut galget sáhttit luohttit ministeriijaid jearggalašvuhtii ja virgeovddasvástádusain doaibmamii.

Vássán vahku sámediggi attii cealkámušas vuovdeláhkaevttohusas. Lága válmmaštallan bargojoavkku evttohus lei sierramielat, birasministeriija lei guođđán sierraoaivilis. Ministeriija diŋgon váikkuhusaid árvvoštallan lágas sierra dutkanlágádusain čájeha, ahte láhkaevttohus geahnohuhtálii luonddu máŋggahápmásašvuođa. Stáhtaráđđi lea gáibidan prinsihppamearrádusas biodiversiteahttastrategiijas, ahte luonddu máŋggahápmásašvuođa geaffun bissehuvvo, ja ahte mearrádusat dahkkojit buoremus dieđálaš dieđu vuođul. EMM ii goitge lean dáid váldán vuhtii obanassiige vuovdeláhkaevttohusastis. Orrunai leame nu ahte stáhtaráđi mearrádusat ja ráđđehusprográmma dulkojuvvo EMM:s sierra vuogi mielde go eará sajes.

Dáppe Suomas EMM lea oaivvildan, ahte Suoma spire- dehege beahtopolitihkka ii doaimma EU:a dihte. Brüsselis ja Anáris iežan deaivan EU-parlamentarihkkarat leat muitalan munnje, ahte dat lea ministeriija taktihkka – duohtavuođa mielde Suomas lea hui iehčanas mearridanváldi das, mot beahtonálli dikšojuvvo ja suddjejuvvo.

Logadettiinan Kaleva-aviissas geavaheaddjeekonomiija professor Visa Heinosa kommeantta (mii guoskkai gal aivve eará ášši), de dat heive maid vihkkehaladettiin EMM:a doaimma. Professora mielde servodaga elihtta galggalii viggat doahttalit alla morála ja čájehit ovdamearkka, jos háliduvvo, ahte dábálaš riikkavuložat doibmet morálalaččat riekta. Virgeolbmot ja ministeriija leat suopmelaš servodaga elihtta.

Birasministeriija Ville Niinistö evttoha, ahte čuovvovaš ráđđehusáigodagas guolástusáššit sirdojuvvole eret EMM:a doaibmagiettis. Anán evttohusa buorrin vuolggasadjin, muhto seammas galggalii árvvoštallat viidáseappotge eanan- ja meahccedoalloministeriija bargogietti, sajádaga ja rolla politihkalaš doaibmin Suomas. Boazodoallo- ja nuortalašláhkaáššit heivele mu mielas mihá buorebut aivve eará ministeriijaid vuollásažžan.

Mun sávan, ahte mannan vahkuid ođđasat bohciidahtále viidáseappotge ságastallama ja suokkardallama EMM:a doaimmas ja dan gárgeheamis. Earenoamáš ovddasvástádus lea stáhtaráđis, mii galgá atnit ávvira das, ahte ministeriija doaibmá áhpasit stáhtaráđi ja riikkabeivviid mearrádusaid mielde.

Nohkavaš jahki lea Áillohačča (Áillu), Nils Aslak Valkeapää, ávvudanjahki. 70 jagi lea gollan stuora dáiddáreamet ja persovnnalašvuođa riegádeamis. Lea duođaid váivi, ahte ávvudanjahki lea mannan sámedikkis meaddel, eatge leat lágidan Áillohačča gudnin dáhpáhusaid. Dát lea sámedikkis hui čielga meattáhus ja mii galggaleimmet smiehttat háhppehivččiimetgo vel dán jagi lágidit Áillu gudnin su árbbi gudnejahtti doaimma. Lean ilolaš, ahte avvudanjahki lea oidnon TV:s ja Yle Sámis. Aviissain ja medias lea badjánan ovdan Áillohačča persovdna viidáseappotge ja su eallima dulkon ođđa vuogi mielde ja earenoamážit ságastallamii lea loktanan gažaldat Áillohačča seksuálavuođas. Son leat dulkojuvvon leat biseksuála. Muhtimiid mielas dakkár ođđa geahččanguovllut leat sihkkarit buorit, muhto ieš in ane ságastallama jierpmálažžan inge Áillohačča dovddadettiinan maid jáhke dakkárin, maid son ieš livččii hálidan.

Dovden Áillohačča persovnnalaččat. Son lei girjás dáiddapersovdna, gii ráhkistii sámi kultuvrra, sámi albmoga ja luonddu. Luondu ja Áilu leigga eretčuoldemeahttumat. Áilu lei maid priváhta olmmoš, iige son hálidan ságastallat priváhtaeallimisttis almmolaččat iige obanassiige. Áillohaš lea lea min álbmotdáiddareamet, muhto sus lea vuoigatvuohta priváhtavuhtii. Son ii eallimis áigge hupman iežas seksuálavuođas ja lea eahpekorreakta Áillohačča árbbi jurddahettiin riepmat árvidit su seksuálavuođa. Maiddái eretvádjolan olbmuin lea riekti priváhtaeallima suodjái ja aktonasvuhtii. Almmatge livččii eará ášši, jos son livččii ealedettiinis rahpasit buktán ovdan seksuálavuođas dehe priváhtaeallimis almmolažžan. NRK Sápmi jearahallamis Áillohačča dáidaga ja girjjálaš vuoiŋŋadujiid dovdi, girjjálašvuođa dutki Harald Gaski dadjá, ahte dálá áigge treandan lea, ahte biografiijain gieđahallojuvvo olbmuid olbmuid seksuálavuohta. Gaski ii ieš leat dutkan Áillohačča dáidaga obanassiige su seksuála orientašuvnna geahččanguovllus. Mu mielas Gaskis lea dákko bakte buorre vuolggasadji.

Almmatge dákkáraš suokkardallamiin jođiha girjjiid vuvdosupmái, oažžu ođđasiid ja mediafuomášumi. Muhto leago dat riekta Áillohačča muittu jurddašettiin? Man guhkás sámi searvvuš ja dutkit leat beassan, jos árvidišgoahtit olbmo persovnna vuođul eretmannan olbmuid seksuálavuođa. Mu mielas livččii mihá deháleabbo suokkardallat dan, maid sáhttit oahppat Áillohaččas, su árbbis ja mot sirdit dan nuorat buolvvaide? Háliditgo, ahte min mánát ohppet dovdat Áillohačča su navdon seksuálavuođa vuođul vai su dáidagis ja servodatlaš mearkkašumis vuođul? Ieš go muittášan Áillohačča, oainnán su várrečohka nalde juoigame Davvebiekka su ráhkistan luonddu siste. Mii galggaleimmet sámi servošis buktit buorebut ovdan Áillohačča dáidaga, jurddahanvuogi, luondogaskavuođa ja návcca govvet sámi kultuvrra nu luđiin, girjjálašvuođas go govvadáidagisnai, oahppat dan árbbis ja muitit Áillohačča dakkárin go son hálidii iežas muitojuvvot: sápmelaš dáiddarin.

Ruovttusiidduin gávdno mu doallan sáhka Anáris guossástallan EU-parlamentarihkkariidda. Boahtte vahku vuolggán Helssegii sámediggeláhkabargojoavkku čoakkámii.

Vuottesjávrres 6.4.2013

Juvvá Lemet