#http://web.archive.org/web/20141009123257/http://klemetti.blogspot.fi/2010_09_05_archive.html

MAANANTAI 6. SYYSKUUTA 2010

Suomasgo stuoraváldi?
Vahkuloahpa ođđasiin leat leamaš ovdan olgoriikkaministtar Stubba ja oaiveministtar Kiviniemi evttohusat vuođđudit Eurohpá Uniovdnii ráfiinstituhta ja gárgehit Suomas ráfidorvvasteami stuoraválddi. Dásseválddi presideanta lea áššálaččat cuigen, ahte stuoraváldin iežas ilmmuheapmi ja hálideapmi ii leat nohkka, muhto gažaldat lea riikkaidgaskasaš linnjemiin. Stuoraváldesajádat gáibida, ahte maid eará riikkat dohkkehit Suoma stuoraváldin.

Evttohusain sáhttá fuobmát, ahte Suomas leat giđđat riikkabeaiveválggat. Válggaid olis lea gal ohccojuvvon doarjja riikkaidgaskasaš arenain ovdalnai, muhto in muitte, ahte Suopma livččii julggaštuvvon goassige ovdal stuoraváldin. Orru leame nu ahte dákkár ideaiguin háliduvvo ságastallan čádjidahttojuvvot duođalaš áššiin eret, dego Suoma ekonomiijas, ollahuvakeahtes sámiid vuoigatvuođain ja dákkár stuoraváldi-dearpmaiguin viggojuvvo ohccojuvvot doarjja Suoma ohcamuššii ON:a dorvvolašvuohtaráđđái. Evttoheaddjit almmatge vigget evttohusaidisguin ovddidit Suoma ohcamuša, vaikko evttohusat leatge sisdoaluset dáfus guovdnjasat. EU:a stuora byrokratiija ii álkiduvvo nu ahte gárgehuvvojit ja vuođđuduvvojit ođđa instituhtat iige Suoma riikkaidgaskasaš sajádaga buorit Suoma márkanastin stuoraváldin. Duohtavuođas stuoraválddiid geahččanguovllus dákkár fantasiija sáhttá orrut čájeheame morašlaš hearván, tragikomihkalažžan. Suopma lea hui unna riikkaš, mas lea unna ekonomiijaš stuoraválddiid ektui.

Sámediggi lea olu gerddiid cealkán, ahte Suopma galggalii vuohččan dikšut riikkasis áššiidis ortnegii ovdalgo dat márkanastigoahtá iežas riikkaidgaskasaš arenain stuoraváldin. Jos Suopma ii bastte deavdit sámiid guovdu riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaidis, main ON:a ja Eurohpá ráđi orgánat lea olu gerddiid muittuhan ja cuiggodan, de Suoma riikkaidgaskasaš olmmošrivttiid váikkuhanváldi hedjona. Stuoraváldin ja ráfiráhkadeaddjin iežas julggašteapmi orru leame dán čuovggas hui ártet. Diehttelas ferte dadjat, ahte stuoraválddiide leat leamaš mihtilmas kolonialismma hárjeheapmi ja álgoálbmogiid assimileren. Nuppiiguin sániiguin álgoálbmogiid vuoigatvuođaid gudnejahttin ii leat gullan árbevirolaččatge stuoraválddiid buoremuš iešvuođaide ja doibmii. 

Ovttaáigásaččat Suopma lea ohcame Árktalaš informašuvdnaguovddáža vuođđudeami Supmii. Ballun lea, ahte dákkár ođđa institušuvnnaid vuođđudanjurdagat, mat duojážassii ovddiduvvojit, sáhttet heajudit Suoma vejolašvuođaid oažžut Árktalaš informašuvdnaguovddáža. Guovddáža vuođđudeapmi lea dehálaš maid álgoálbmogiidda ja sávannai, ahte Suopma vuojulduvalii guovddáža vuođđudeapmái Supmii.

Stáhta bušeahttačoakkámis leat beaggán heajos ságat. Dieđus lei, ahte sámedikki ruhtadandássi ii loktan. Fuolastuhtti lea birasministeriijja kansliijahoavda Hannele Pokka almmolašvuhtii addin diehtu das, ahte Meahcceráđđehusa luonddubálvalusain čuhppojuvvo 2 miljovnna euro. Meahcceráđđehus lea sámedikki dehálaš ovttasbargoguoibmi ja lean fuolas das, mot čuohppan váikkuha Sámi ruovttuguovllu meahccebearráigehččui, álbmotmehciid ja meahcceguovlluid dikšumii ja obanassiige meahcceráđđehuslága § 4 ollahuhttimii. Meahcceráđđehuslága § 4 geatnegahttá Meahcceráđđehusa dorvvastit sámi kultuvrra doaibmanvejolašvuođaid. Kansliijahoavda muitalii bloggastis, ahte čuohppama ággan lea ođasnuvvi energiijabáhka ruhtadeapmi. Almmatge ággan lea dat, ahte go darfeenergiija vearuhus ii leat loktejuvvon ruhtaministeriija evttohan dássái, de vuollebáza ferte dugŋojuvvot juoga eará sajes.

Nohkavaš jahki lea biodiversiteahttajahki ja lea vásttuheapme čuohppat Meahcceráđđehusa luonddubálvalusaid bušeahta dán dilis ná stuora supmiin. Biodiversiteahttajahki lea muđuidnai mannan Suomas surgadis heittodit ja endorii. Nohkavaš jagi áigge birasguovddážat ja biraslohpeeiseválddiid barggut ovttastahttojuvvoje stuora virgelágádusaide, Bállás-Ylläsduoddara álbmotmeahcceguvlui dahkkui vejolažžan hui viiddes turismahuksen ja dál evttohuvvo Meahcceráđđehusa resurssaid čuohppan. Meahcceráđđehusa luonddubálvalusat lea mávssolaš barggu addi sámiid ruovttuguovllus. Guovlopolitihkalaš ákkaiguin darfeenergiija vearuhus ii loktejuvvon dávistit darffi duođalaš bázahusaide. Meahcceráđđehusa ruhtadeamis mearridettiin galggalii váldit vuhtii maiddái guovlopolitihkalaš barggolašvuođa geahččanguovllu. Selkämeri álbmotviidodaga suodjalanguovllu vuođđudeapmi boahtte jagi lasiha Meahcceráđđehusa luonddubálvalusaid goluid dálážis. Jos Meahcceráđđehusa luonddubálvalusaid resurssat čuhppoduvvojit ná mearkkašahtti ládje, de lean gal fuolas mot buot Meahcceráđđehusa dálá bálvalusat sáhttet olláhuhttojuvvot. Sávalin, ahte ruhtadandárbu dugŋojuvvolii omd. nu ahte darfeenergiija vearuhus loktejuvvolii áššái gullevaš dássái.

Vuottesjávrres 6.9.2010

Juvvá Lemet