#http://web.archive.org/web/20141005142824/http://klemetti.blogspot.fi/2012_03_04_archive.html

KESKIVIIKKO 7. MAALISKUUTA 2012

Suvdilis gárganeamis ja sámi boazodoalus
Maŋimus vahkut leat leamaš hohpolaččat. Plánejin doallat dálveluomu ortniiduvvančoakkáma máŋŋel, muhto orru leame nu ahte dálveluomu doallan manná maŋábeallái sámedikki ja Sajosa rahpama cuoŋománnui.

Odne oassálasten suvdilis gárganeami doaibmagotti čoakkámii. Áššelisttus lei riikkasis suvdilis gárganeami strategiija ođasteapmi. Doaibmagotti bargun lea ovddidit suvdilis gárganeami Suomas. Doaibmagotti čoakkádus lei hárvenaš árvoválddálaš ja dat čájeha, ahte suvdilis gárganeapmi lea Suoma stáhtaráđi barggus hui dehálaš sajis. Čoakkámii oassálastte presideanta Tarja Halonen, oaiveministtar Jyrki Katainen, olgoministtar Erkki Tuomioja, eanan- ja meahccedoalloministtar Jari Koskinen ja birasministtar Ville Niinistö. Riikkasis suvdilis gárganeami strategiija ođasteapmi álgá ja ulbmilin lea oažžut ođastuvvot stretegiija gárvvisin nohkavaš jagi áigge. Ovdal strategiija čuovusin lea leamaš sámiid suvdilis gárganeami strategiija dehege suvdilis gárganeami strategiija válmmaštallan gáibida maid sámedikkis áŋgiris barggu.

Professor Janne Hukkinen vuođuštii čoakkáma fáttáinis ”máilbmi hástala stuora rievdadussii”, mas son buvttii ovdan suvdilis gárganeami hápmahuvvama čuovvumušaiguin ja earenoamáš buriiguin ovdamearkkaiguin. Son válddii ságastis ovdan maid álgoálbmotgažaldagaid, mas ledjen hui ilus. Hukkinen buvttii ságastis ovdamearkan Kanada Yukona oassestáhta politihka. Davvi-Amerihkás álgoálbmotgažaldagat čovdojuvvojit nu ahte álgoálbmogiidda addojuvvo ruhta ja váldi, muhto davviriikkain duššebeare kulturiešstivren dehe -hálddašeapmi. 

Čujuhin iežan kommeantasáhkavuorustan professor Hukkisa sáhkavurrui. Dadjen, ahte davviriikkain galggalii sirdásit dorvvastit sápmelaččaid eakti iešmearridanriekti. Riikkaidgaskasaš álgoálbmotpolitihkalaš ságastallamis kulturiešstivren ii adnojuvvo nohkka buorren álgoálbmogiid rivttiid dorvvasteamis eaige ”kulturiešstivremat” máilmmis jur leatge eará sajes. Riikkaidgaskasaš soahpamušain dego siviila ja politihkalaš rivttiid oktasašsoahpamušas ja ekonomalaš, sosiála ja politihkalaš rivttiid oktasašsoahpamušas dáhkiduvvojit álbmogiid iešmearridanriekti ja alágoálbmotjulggaštusas álgoálbmogiid iešmearridanriekti. Dasa lassin bukten kommeanttastan ovdan doarjaga suvdilis gárganeami ođasteami dárbui ja bukten ovdan ahte álgoálbmotgažaldagat galget leat nannosit ovdan suvdilis gárganeami strategiijas ja ahte sámiid suvdilis gárganeapmi galgá leat iežas oassin prográmmas ja dat galgá njađđojuvvot riikkasis prográmmii. Sámiid suvdilis gárganeami strategiija ii oaččo leat duššebeare bođu suvdilis gárganeami strategiija čuovus, muhto dat galgá eakti vuogi mielde olláhuhttojuvvot ja dat galgá čuvvojuvvot indikáhtoriiguin.

Doaibmagoddi gulai maid presideanta Tarja Halosa. Presideanta Halonen lea ON:a globála suvdilis gárganeami panela várreságadoalli. Presideanta muitalii, ahte máilbmi ii leat joksan Rio de Janeiro jagi 1992 julggaštusa ulbmiliid. Dađi bahábut geafivuohta ja sierraárvosašvuohta lassáneaba ain máilmmis. Hástalussan boahtá ain leat geafivuođa jávkadeapmi dego maid buvttadeami ja golaheami earáhuhttin suvdilin. Ekonomiijalassáneapmi ii oaččo dáhpáhuvvat maiguin beare eavttuid mielde, muhto ekonomiijalassáneapmi galgá dáhpáhuvvat suvdilis gárganeami mielde.

Maŋimus áiggiid lea leamaš ollu ovdan NRK Sámi radio doaimmas Neakkela bálgesa badjelmearálaš čoakkán ja mu oassálastin dasa. Boasttoođas lea luikojuvvon Suoma mediaide. Nuppe dáfus, imaš guhká almmá mangelágán mediastoarpmaid, lean beassannai leamaš ortniiduvvančoakkáma maŋŋel. Máhtten dákkár ođasráhkadeami vuorditnai, daningo ortniiduvvančoakkámis muhtin sámedikki áirras uhkidii álggahit mediaspealu jos son ii válljejuvvo sámedikki stivrii. Iežan NRK:s oažžun dieđu mielde son lea lohpádusas mielde spealus juo álggahan ja lea leamaš aktiivvalaččat oktavuođas doaimmahussii. NRK:a doaimmahus, dego ovdditnai válgabajis, lea jáhku mielde buresge šláddariid ja solžžaid láidemis. Buncarákkisin lea hui dávjá NRK:a ođđasiin maiddái dat, ahte doaimmaheaddjit eai olus dovdda Suoma lágaid ja njuolggadusaid, mat stivrejit Suoma sámedikki. Wikipedia ii leat dárbahassii buorre gáldu áibbas juohke ođđasii. Gullen maid sámedikki áirasiin, ahte NRK:a doaimmaheaddji lei čuojahan máŋgga sámediggeáirasii ja jearran kommeanttaid. Ođđasii beasai juoga man sivas dušše dakkár kommeanta, mas áššemeattáhusaid mielde kritisereje mu. Dakkár oaivilat, mas mu oainnut ledje ožžon doarjaga, eai ođđasiidda dohkken. Muhto dát lea NRK:a válljen oaidninvuohki, mas bealahis ođasgaskkusteamis ii leat diehtuge. Suomas dákkár ođasráhkadeapmi ii livčče journalisttalaš etihkalaš rávvagiid mielde. Šállošahtti dás lea dieđusge dat, ahte NRK Sámi radio lea viggan botnjat buori ášši ja bostalit.

Neakkela bálgesa stivra lei bovden sámedikki báikki nala daningo sámi boazodoalu sajádaga ovddideapmi gullá sámedikki bargguide. Sámediggi lea ožžon olu fuolastuvvan oktavuohtaváldimiid maŋimus jagiid guovllu sámi boazodolliin sámi boazodoalu dilis Neakkela bálgesis. Oktavuohtaváldit ballet, ahte sámi boazodoallu nohká Neakkela bálgesis ja ahte oba boazodoallovuohki rievdá jos bálges ii juhkkojuvvo. Neakkela bálgesis leat historjjálaččat ja árbevirolaččat sierra guohtoneatnamat láddelaš ja sápmelaš boazodolliide. Bálgesa davvioassi lea sápmelaččaid guohtoneanan ja lulliguovlu láddelaš boazodolliid guohtoneanan. Sápmelaččaid guohtoneatnamat leat goit geažos áigge gáržon. Láddelaš boazodoallit eai leat gudnejahttán árbevirolaš guohtoneanarájiid, muhto sii leat bahkken guhkás boazosámiid guohtoneatnamiidda. Báikkohagaid boazosápmelaččat, geat leat bealuštan iežaset guohtoneatnamiid, leat uhkiduvvon veahkaválddiin.

Guohtoneatnamat eai guhká gierdda dán dili. Dilli lea bistán dákkárin juo máŋga jagi iige Neakkela bálges leat bastán dili čoavdit fásta vuogi mielde iežas organain. Dán dálvve dilli lea ovddežisge vearránan. Árbevirolaš boazobarggut leat báhcán barggakeahttá go boazosámit leat šaddan geažos áigge guođohit ealuideaset mástanbalu dihte. Lea čielggas, ahte dálá dilli ii sáhte joatkahuvvat. Guohtonráfi ii leat, boazosámiid árbevirolaš guohtoneatnamiid seastin ja mudden guohtoneananmolsašuddama vuogádagain lea billahuvvame – ja sápmelaš ja láddelaš boazodolliid gaskavuođat leat heittodat. Bálgesa osolaččat mearridenai jienasteami maŋŋel, ahte bálges juhkkojuvvo. Ášši sirdása dán maŋŋel Davviguovllu guovlohálddašanvirgelágádusa gieđahallamii. Ieš in dieđusge oassálastán jienasteapmái, inge livčče oba bastánge oassálastit go ledjen dilálašvuođas áššedovdi inge bálgesa osolaš, dehege mus eai leat bohccot logus. Politihkain bargan lea dán dáfus váldán vearus.

Ieš anán bálgesa juohkima buoremus molssaeaktun dorvvastit sámi boazodoalu boahtteáiggi Neakkela bálgesis. Boazodoalloláhka dahká vejolažžan bálgesa juohkima, muhto juohkin gal gáibida vel dárkilit čilgehusaid ja ášši boahtá sihkkarit maiddái sámedikki gieđahallamii. Ášši lea munnje earenoamáš dehálaš danin go sámi boazodoalu sajádaga dorvvasteapmi gullá sámedikki bargguide, bálgesa ja bálgesa sámi osolaččat leat dán gáibidan sámedikkis ja ahte bálgesa sámi osolaččaid čielga eanetlohku duođaid doarju bálgesa juohkima.

Dát lei vuosttaš geardi mu áigge go sámediggi bovdejuvvui sámi ruovttuguovllu bálgesa čoakkámii ja mielalis oassálastit čoakkámiidda maiddái boahttevuođas, jos boazosámit dan sávvet. Sámedikkis lea jeavddalaš ovttasbargovuohki sámi ruovttuguovllu bálgesiid boazoisidiiguin.

Mannan vahku disdaga dollojuvvui sámi parlamentáralaš ráđi stivrra čoakkán Guovdageainnus. Gieđahalaimet čoakkámis evttohusa sámedikkiid ovttasbarggu buorideamis sámi oahpahusas, dan plánemis ja oahppomateriálabuvttadeamis. Mearrideimmet sáddet evttohusa riikkasis sámedikkiid gieđahallamii ovdal áššis mearrideami. 

Dán sámedikkibaji vuosttaš stivrra čoakkán dollojuvvui hohpolaš telefunčoakkámin. Áššelisttu nalde ledje sámedikki ja sámi kulturguovddáš Sajosa rahpandoalut sihke muhtin ovddasteaddji nammadeapmi. Nammadeimmet davviriikkalaš virgeolmmošbargojovkui ovddasteaddjin láhkaolmmoščálli Aimo Guttorma ja vehádatáššiid ráđđádallangoddái nammaduvvui sámedikki stivrra lahttu Pirita Näkkäläjärvi.

Mannan vahku duorastaga mus lei gudni oassálastit dásseválddi presideantta Sauli Niinistö virgáilávkenseremoniijaide. Oassálasten maid davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkaráđđádallamiid Suoma sáttagotti čoakkámii sihke rasismma ja utnohisvuođa vuostásaš Eurohpá komisšuvnna guossástallamii Suomas (ECRI) daningo dat háldii gullat sámedikki iežas barggus. Oassálasten maid sámegielaid ealáskahttinprográmma luobahandilálašvuhtii kultur- ja oahpahusministeriijas.

Dát ja boahtte vahku mannet fas bargomátkkiin. Ikte sámi parlamentáralaš ráđis lei illu deaivat Roavenjárggas EU:a olgoáššiid gaskavuođain ovddasvástideaddji komissára, komisšuvnna várrepresideantta Catherine Ashtona. Bukten sáhkavuorustan ovdan sámi boazodoalu sierragažaldagaid sihke earenoamážit evttohusaid buoridit dialoga EU:a ja árktalaš álgoálbmogiiguin. Mu doallan sáhka gávdno sámedikki ruovttusiidduin čujuhusas www.samediggi.fi/puheet. 

Loahppavahku oassálasttán biodiversiteahttabargojoavkku čoakkámii Helssegis. Áššelisttu nalde lea biodiversiteahttastrategiija ja –doaibmaprográmma ođasteapmi. Boahtte vahkku álgá davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkaráđđádallamiin. 

Dearvvuođagat Helssegis 

Juvvá Lemet