#http://web.archive.org/web/20141009181638/http://klemetti.blogspot.fi/2012_09_09_archive.html

SUNNUNTAI 9. SYYSKUUTA 2012

Eanodaga suohkanis ja suohkanhoavdda rollas

Mun lean leamaš dán vahku suoma-ugralaš álbmogiid máilmmikongreassas. Muitalan kongreassa dovdamušain čuovvovaš bloggastan.

Uŋgarii skáige dearvvuođagat maid mu ruovttusuohkanis Eanodagas. Eanodaga ođđa suohkanhoavda Mikko Kärnä, gii lea dieđihišgoahtán iežas dadjamiin ja addin cealkámušain hui áhpasit, čájehii ohpit, ahte Eanodaga suohkanhoavda ii leat sápmelaččaid ustit, muhto suopmelaččaid ja sápmelaččaid vuoigatvuođaid vuostálastiid beroštumiid vuoddji. Suohkanhoavda lei sádden dieđáhusa iežas namas 6.9.2012, mas son cuiggodii Davvi-Sámi luondduriggodatplána dan sápmelašmiehtemielalašvuođas ja lei vel bidjan diehtun cealkámušhápmosa oba álbmoga oidnosii. Eanodaga suohkanstivra gieđahallá suohkanhoavdda cealkámušhápmosa čoakkámisttis 13.9., dehege suohkanhoavda mediahutkkiinis viggá čielgasit váikkuhit suohkanstivrra mearrádusaide ja deaddit media bakte suohkanstivrra dohkkehit iežas ráhkadan cealkámušhápmosa.

Suohkanhoavdda oidnosii boahtimis lea sihkkarit iežas váikkuhus maid suohkanválggaide. Suohkanhoavda addá čielga signála, ahte sápmelaččat eai leat buresboahtimat Eanodaga suohkanii – eai orrun eaige politihkarin. Suohkanhoavdda meannudanvuohki lea hui earenoamáš ja fertenai suokkardit leago dat obanassiige buori hálddahusa jelgii. Suohkanhoavddas lea almmatge suohkanlága vuođul riekti geavahit hupmanválddi suohkanstivrra beales – muhto son ii sáhte hupmat suohkanstivrra beales ovdal go suohkanstivra lea gieđahallan ášši. Sámedikkis dákkár meannudeapmi ii livčče vejolaš. Buot sámedikki cealkámušat, mat leat almmolašvuohtalága mielde almmolaččat, almmustuhttojuvvojit easka dan maŋŋel go dain dahkkojuvvo virggálaš mearrádus.

Tragikomihkalaččamus suohkanhoavdda dieđáhusas leat dat, ahte son čuoččuha Meahcceráđđehusa ja birasministeriija dulkot vearrut biodiversiteahttasoahpamuša. Bás Eanodaga suohkanaččas gávdno gusto buoremus áššedovdamuš biodiversiteahttasoahpamuša ja riikkaidgaskasaš soahpamušaid dulkomis, ja nu gusto maid lágaid válmmaštallamis! Meahcceráđđehusa ja birasministeriija allahoavddain ja juristtain ii dađi lági mielde leatge mihkkege áššedovdamušaid áššis! Offiseara oahppu gusto addá buoret dohkálašvuođa go juridihka loahppadutkkus, vuđolaččat ráhkaduvvon láhkaválmmaštallanbargu dehe riikkaidgaskasaš birassoahpamušaid olis čoggon bargohárjáneapmi dulkot biodiversiteahttasoahpamuša.

Kärnä mielde biodiversiteahttasoahpamuša artihkal 8(j), mii čuodjá čuovvovaččat: Soahpamušoassebealit galget riikkasis lágaideaset mielde gudnejahttit, suodjalit ja doalahit biologalaš máŋggahápmásašvuođa suodjaleami ja suvdilis anu dáfus mearkkašahtti álgoálbmogiid ja árbevirolaš eallinvuogi hálddašan báikkálašservošiid dieđu, innovašuvnnaid ja geavadiid, sihke ovddidit ja viiddidit daid guoskadeami dán dieđu, innovašuvnnaid ja geavadiid eaiggádiid lobiin ja veahkehemiin sihke roahkasmahttit dán dieđu, innovašuvnnaid ja geavadiin ožžojun ávkkiid dássebeallásaš juohkima, guoskkalii Suomas earánai joavkku go sápmelaččaid. Kärnä lea dulkon, ahte báikkálašsearvvuš dárkkuha nu Eanodaga suohkana, lappalašovttastumiid, guolástan- ja meahccebivdoservviid go gilleservviidnai. Kärnä oainnu mielde omd. Eanodaga suohkanis lea nappo iežas árbevirolaš eallinvuohki, kultuvra, árbevierru, sihke diehto- ja sosiála vuogádat. Suohkan leanai oalle stuora spiehkastat eará Suoma suohkaniid ektui go das lea iežas, sierranas- ja earenoamáš mihtilmas kultuvra! Čuovvovaš muddu sihkkarit leanai, ahte suohkan ohcá alccesis álgoálbmotsajádaga!

Eanodaga suohkan ii almmatge leat áidna sámi ruovttuguovllu suohkan, mii lea moivváskan dainna maid báikkálašsearvvuš dárkkuha biodiversiteahttasoahpamuša konteavsttas. Dat ii dárkkut suohkana iige servviid, muhto servošiid dehege álbmotjoavkkuid. Báikkálašsearvvuš-doaba dárkkuha biodiversiteahttasoahpamuša olis ee. dakkár álbmogiid, mat eai sáhte ortniiduvvat álgoálbmogin. Dain galgá leat iežaset earenoamáš mihtilmas kultuvra, mii spiehkasta váldokultuvrras, iežaset giella, iežaset sosiála vuogádat ja iežaset orrunguovlu. Dat galget hálddašit árbevirolaš dieđu ja dat galget sáhttit identifiserejuvvot iežaset, váldokultuvrras sierranas joavkun. Suomas eai eale dakkár artihkal 8(j):a suodjalan báikkálašservošat, maid soahpamuš guoskkalii. Artihkal 8(j) guoská Suomas dušše álgoálbmot sápmelaččaid, ja diehttelas stáhta, namuhuvvon artihkkala geatnegasvuođaid dáfus.

Kärnä logihka mielde turisma lea árbevirolaš ealáhus, mii bargojuvvo Eanodaga suohkanis suvdilis gárganeami mielde. Jyppyrä-vári čuoiganeatnama ruhtadeapmi ii aŋkke leat ruđalaččat suvdil, Gilbbesjávrre huksemis ja turismagárgeheamis oba humakeahttáge, dathan ii leat ekologalaččat iige ekonomalaččat suvdil. Turisma lea almmatge ođđa ealáhus, muhto dat ii leat árbevirolaš ealáhus seamma ládje go luondduealáhusat ja boazodoallu.

Kärnä moive dieđáhusastis Davvi-Sámi luondduriggodatplána, biodiversiteahttasoahpamuša artihkal 8(j):a ja Ilo 169-soahpamuša duivin. Buot tragikomihkalaččamus Kärnä celkosis lea dat, ahte Ilo 169-soahpamuša ratifiserendoaimmat galggale bissehuvvot Suomas, daningo dat mannet ruossalassii biodiversiteahttasoahpamuša artihkal 8(j):in! Ilo 169-soahpamuš ii mana ruossalassii biodiversiteahttasoahpamušain, daningo goabbánai soahpamuš guoská Suomas aivve ja duššefal álgoálbmot sápmelaččaid.

Lea dieđusge buorre, ahte suohkan lea ná olu movttáskan biodiversiteahttasoahpamušas. Doaivvu mielde lávvema bealde soahpamuš lea lohkkojuvvon fuolalaččat čađa ja dán cealkámušhápmosa áigge čoggojun diehtu biodiversiteahttasoahpamušas adnojuvvolii ávkin maid suohkana lávvenfidnuin. Sámediggi lea evttohan, ahte soahpamuš váldojuvvolii vuhtii Gilbbesjávrre lávvemis. Suohkanhoavda aŋkke orru jurddaheame duođalaččat soahpamušas, vaikko su dulkomat soahpamuša čuozáhatservošis leat dievaslaččat boastto bálgáid nalde. Dál go suohkan lea viimmat váldán vára ieš bd-soahpamušas, de dás lea buorre joatkit lávvema beallái ja váldit vuhtii bd-soahpamuša geatnegasvuođaid.

Eanodat lea beakkán sápmelašvuostásašvuođas – sápmelaččaid stuorimus dáiddár, Áillohaš, Nils-Aslak Valkeapää muotkkui Eanodagas Norgga Ivgui jur suohkana sápmelašvuostásašvuođa geažil. Orru leame nu, ahte suohkanis ii jurddahallojuvvo dan oba leamege sápmelaččaid várás – earret dalle go das lea suohkanii juoga ávkkiid dehe jos suohkan oažžu stáhtas ruhtadeami sámegielalaš bálvalusaide.

Mu vuosttaš oktavuohta ođđa suohkanhoavddain lei giđđat, go son barggai Eanodaga sadjásaš suohkanhoavdan. Dalle son válddi munnje oktavuođa ja jearai sámedikki oainnu evttohusas bidjat suopmelaš mánáid, geat eai máhte sámegiela, sámegiel beaivedikšui. Dalle dadjen su jurdaga leat beaivedikšunlága ja –ásahusa vuostá ja dat doalvvulii sámegiel beaivedivššu jávkamii suohkanis, ja suohkan beasalii vuohon bajilčállosiidda. Garra baluin vuorddánnai, ahte maid suohkan dehe dan hoavda hutká čuovvovaččat – vel lea suohkanválggaid evttohasásaheapmái ja ieš válggaide roahkka áigi.

Bargomátkkis 9.9.2012

Juvvá Lemet