#http://web.archive.org/web/20141008125735/http://klemetti.blogspot.fi/2012_02_19_archive.html

MAANANTAI 20. HELMIKUUTA 2012

Bargu joatkahuvvá
Sámedikki ortniiduvvančoakkán dollojuvvui viimmat ja mu bargon sámedikki ságadoallin bistá vel njeallje jagi. Lean ilolaš, go beasan joatkit barggu sámi álbmoga buorrin vel njeallje jagi. Mun jáhkán, ahte sámedikkis lea hállu ja dáhttu doaibmat ovttas sápmelaččaid buorrin. Álgojahki lea golihan oalle mihá muddui politihkas ja ságadoalli ja stivrra válljenšiehtadallamiin. Hálidannai giitit buot lagamuččaid, mu guottiheddjiid ja earenoamážit Jávrrešduoddara ja Giehtaruohttasa boazosápmelaččaid buot doarjagis válgakampánnja áigge. Juos ii oaččole doarjaga iežas guovllu sápmelaččain, de dán barggu ii sáhtále bargat, dat livččii áibbas veadjemeahttun hommet. Vaikko Sajos lea dál anus ja dohko lea gárvánan bargolatnja maid munnje, de boađán joatkit sagadoalli barggu dikšuma Eanodaga guovllos. Sámediggi galgá leat sápmelaččaid luhtte sámi ruovttuguovllu suohkaniin, inge sáhtále beahttit iežas jienasteddjiid dainna lágiin ahte muotkkulin Anárii. 

Lea buorre, ahte oaččuimet sámedikki ságadolliid jovkui sámi nuoraid ovddasteaddji. Ságadoalli válgagiccus bođii ovdan, ahte ledne Tiina Sanila-Aikioin buot sápmelaččaide dehálaš áššiin hui guhkás ovttaoaivilis ja dát ráhkada buori vuođu ovttasbargui. II várreságadoallin válljejuvvui Hánno Heaika, Heikki Paltto, gii goappánai váhnema bealde gullá anáraš sohkii. Paltto lea mannan doaibmabaji áigge doaimmadettiinis ealáhus- ja vuoigatvuohtalávdegotti várreságadoallin bealuštan hui garrasit anáraččaid vuoigatvuođaid Anárjávrre lávvenbarggus. Anárjávrre lávvenbargu bistá ain ja dat gal barggaha oba boahtte sámediggeáigodaga. Mun jáhkán, ahte ovttasbargu ságadolliid gaskkas gal šaddá leat hui buresdoaibmi ja ábas.

Ilmmuhin čoakkámis, ahte dát badji báhcá mu maŋimussan sámedikkis. Mu mielas guokte baji sámedikki ságadoallin lea nohkka guhkes áigi ovtta olbmui. Suoma dásseválddi presideanttanai doaibmaáigodagat leat ráddjejuvvon guoktái ja Norgga bealdenai máŋggat sámedikki presideanttat leat guođđán doaimma guovtti baji maŋŋel. Jos dán baji áigge ođasnuhttojuvvo sámediggeláhka ja bargoortnet dego lean sávvan, de dán oktavuođas livččii buorre suokkardit galggaliigo sámedikki ságadoalli doaibmaáigodagaid ráddjet nu ahte seamma olmmoš livččii dušše guokte baji maŋŋálaga ságadoallin. 

Ortniiduvvančoakkán bisttii guhká, mii gal diehttelas lea ipmirdahtti daningo sámediggelahtut ledje dál vuosttaš geardde čoahkis. Go sámedikkis eai doaimma bellodagat dehe searvvit nu báikkiid juohkin lea njoazes hommet. Lean ilus, ahte sáhtiimet válljet ođđa olbmuid sámedikki stivrii go lávdegottiidenai ja oažžut dađi lági mielde sámedikki bargui ođđa movtta ja jurdagiid. Sámedikki stivra lea guovlluguovdasaččat ja kultuvralaččat hui gokčevaš.

Sámi ealáhusain boazodoallu, guolástus, árbevirolaš sámi ealáhusaide gullevaš ekologalaš turismadoaibma ja earenoamážit sámi duodji leat ovddastuvvon stivrra čoakkádusas. Earenoamáš ilus lean das, ahte oaččuimet máŋga duodjára stivrii ja soaitit mii ovttas oažžut buoriduvvot sámi duoji sajádaga dán válgabajis. 

Vaikko sámediggeválggain válljejuvvui dušše okta ovddasteaddji sámi ruovttuguovllu olggobealde, de lea hui dehálaš, ahte oaččuimet su sámedikki stivrii. Earenoamáš dehálaš sámi guovllu olggobeal olbmo ovddastus stivrras lea sámegielaid ealaskahttinprográmma olláhuhttima geažil. Gielaid ealaskahttinprográmma oktan bargun lea buoridit sámiid ruovttuguovllu olggobeal orru sápmelaččaid vuoigatvuođaid iežas gillii ja kultuvrii. Stivra ovddasta gokčevaččat sierra sámi giella- ja kulturjoavkkuid.

Buot sámegielat leat uhkivuloš gielat ja giellamolsun lea leamaš stuoris, man dihte sámegielaid ealaskahttinprográmma dárbbahuvvonai. Giellamolsun lea leamaš earenoamáš vahátlaš unnit sámegielaide, anáraš- ja nuortalašgillii ja máŋggas sápmelaččain leatnai oahpahallan soga láhppon giela ođđasit ráves olmmožin. Vaikko buot sámegielat eai leatge ovddastuvvon sámedikki stivrras, de buot sámi kulturjoavkkut dehege davvi-, anáraš- ja nuortalašsámi kulturjoavkkut leat ovddastuvvon gokčevaččat sámedikki stivrras. Mun illudan das sakka.

Sámedikki dán válgabaji bargu ovdána hohpolažžan. Njukčamánu loahpas – cuoŋománu álggus dollojuvvo juo čuovvovaš sámedikki dievasčoakkán ja maiddái rahpandoalut. Suohkanođastus ja ILO 169-soahpamuša ratifiserenbargguid álggaheapmi leaba lagaš boahtteáiggi hohpolaččamus hástalusat.

Mu iežan prográmma joatkahuvvá hohpolažžan. Dán vahku ordnejuvvo sámedikki ja Lappi lihtu gaskavuođa ráđđádallan Davvi-Suoma dálkkádatstrategiijas. Boahtte vahku lea sámi parlamentáralaš ráđi stivrra čoakkán Guovdageainnus, gos dollen njuolga Helssegii Dásseválddi presideantta virgáilávkenseremoniijai ja davviriikkalaš sámi soahpamuša Suoma ráđđádallangotti čoakkámii.

Vuottesjávrres 20.2.2012

Juvvá Lemet