#http://web.archive.org/web/20141007220424/http://klemetti.blogspot.fi/2012_11_04_archive.html

LAUANTAI 10. MARRASKUUTA 2012

Suohkanválggat, vuoigatvuohtaministara guossástallan Anáris ja eará áigeguovdilis áššit

Mu ovddit bloggas lea juo golihan áigi ja šállošan go in leat háhppehan beaivádit dan eará bargohoahpuid dihte. Dán čavčča lea leamaš duođaid eatnat bargu. Gieđahalan bloggastan čavčča dehálaš áššiid.

Suohkanválggat leat čađahuvvon. Sámedikki ja sápmelaččaid dáfus lea hui buorre, ahte juohke sámi ruovttuguovllu suohkanis leat sápmelaččat suohkanstivrrain. Maiddái sámiid ruovttuguovllu olggobealde sápmelaččat besset suohkanpolitihkarin. Oba riikka jienastanproseanta bázii váidalahtti vuollegažžan, mii lea hui fuolastuhtti ášši. Sámi ruovttuguovllus jienastanproseanta ii goitge lihkus njiedjan aivve riikkadássái – Ohcejogas jienastanproseanta lei badjel 80, Eanodagas ja Soađegilis dán unnit ja Anáris jienastanproseanta bázii lahka riikkadási, 62 prosentii.

Ođđa suohkanstivrrain leat ovddas stuora hástalusat. Suohkangiettis leat ovddas stuora hástalusat. Suohkanhálddahusa ráhkadusnuppástus, sosiála-, ja dearvvašvuohtabálvalusaid ráhkadusođastus ja stáhtaossodatvuogádaga ođasnuhttin bohtet barggahit ođđa suohkanpolitihkkariid olu. Sávan, ahte dáin ođastusain sáhttit bargat buori ovttasbarggu suohkaniiguin. Lagašbálvalusaid seailun, sámegiel bálvalusaid ruhtadeami ja bálvalandási dorvvasteapmi ja suohkaniid ealaskasvuođa dorvvasteapmi leat stuora hástalusat, main sámediggi ja suohkanat sáhtále čavget ovttasbargguset ja váikkuhit ovttas suohkangietti ođastusaide.

Sámedikkis lei illu oažžut vuoigatvuohtaministtar Anna-Maja Henriksson guossin Anárii golggotmánu loahpas. Sámedikki stivra doalai oktasaščoakkáma ministariin áigeguovdilis sámipolitihkalaš áššiin. Dasa lassin ministtar oahpásnuvai Sámi musea siidda doibmii, Meahcceráđđehusa Akwé: Kon –rávvagiid heiveheapmái, Ohcejoga sierradillái ja Ohcejoga sámilogahaga boahtteáigái, sámi rádio bargui ja gulai nuortalaččaid siidačoakkáma ovddasteddjiid nuortalaččaid sierragažaldagain.

Mis lei ministtar Henrikssoniin buorre ja konstruktiiva ságastallan áigeguovdilis sámi áššiin, dego álohii lávenai. Sámedikki ja ministara deaivvadeami deháleamos fáddá lei ráđđehusprográmma sámi girjemiid olláhuvvan ja Ilo 169-soahpamuša ratifiseren. Sámediggi lei sávvan, ahte stáhtaráđđi livččii háhppehan gieđahallat Ilo 169-soahpamuša ratifiserema ovdáneami ovdal ministara galledeami ja livččiimet ožžon miehtemielalaš ođđasiid stáhtaráđis. Dađi bahábut stáhtaráđđi ii leat vel gieđahallan ášši. Leahan dat dieđusge ipmirdahtti, ahte ášši ii leat čáhkan stáhtaráđi agendai. Suohkanhálddahusa ráhkadusođastus ja sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaid ođasteapmi leat barggahan riikka ráđđehusa hui olu maŋimus áiggiid. Luohtán dasa, ahte suohkanválggaid ja ON:a dorvvolašvuohtaráđđekampannjá maŋŋel ráđđehus geargá vuojulduvvat sámi girjemiid olláhuhttimii ja gieđahallá hohpolaččat Ilo 169-soahpamuša ja mearrida das, mot ratifiseremis ovdánuvvo. Sámedikki stivra buvttii ovdan, ahte vuordit vuoigatvuohtaministara hoahpuhit ášši ovddideami ja ministtar lohpidinai ráđđehusa eahketskuvlla gieđahallat sámi áššiid vel dán čavčča áigge. Buvttiimet sávaldaga beassat ráđđehusa eahketskuvlla gullamii sámi áššiin. Ilo 169-soahpamuša ratifiserema válmmaštallan galggalii álgii nu jođánit go vejolaš, vai riikkabeaivvit háhppehit gieđahallat ratifiserema dáid riikkabeivviid válgabaji áigge.

Ságastalaimet ministariin maid suohkanhálddahusa ráhkadusođastusas ja buvttiimet ovdan stuora fuollámet ođasnuhttima vejolaš váikkuhusain sámi ruovttuguovllu eallinvuoimmálašvuhtii ja bálvalusaid oažžumii. Buvttiimet ovdan, ahte ođastusas galget váldojuvvot vuhtii sápmelaččaid gielalaš vuođđorivttiid lassin maid sápmelaččaid kultuvrralaš vuoigatvuođat. Buvttiimet ovdan maid fuollamet sosiála-, ja dearvvašvuohtabálvalusaid ráhkadusođastusas. Sámediggi ii leat beassan válmmaštallat ođastusa ja ballun lea, ahte ođastus heajudivččii nu lagašbálvalusaid go sámegiel bálvalusaidnai. Sámedikki stivrra ulbmilin lea, ahte sámedikki dievasčoakkán attálii cealkámuša suohkanráhkadusa ráhkadusođastusas čuovvovaš čoakkámisttis. Stáhtaráđđi ii leat fal dađi bahábut vel ožžon gárvvisin evttohusas, mii sáddejuvvo cealkinládje. Doaivvu mielde evttohus gárvána jođánit, vai dievasčoakkán beassá dadjat áššis iežas lossa sáni.

Ságastalaimet ministariin maid sámedikki ruhtadilis ja ruvkelága olláhuhttimis sámiid ruovttuguovllus. Ministtar oahpásnuvai maid Akwé: Kon –rávvagiid heiveheapmái Bátneduoddara meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplána ráhkadeamis ja oahpásnuvai nuortalaččaid sierragažaldagaide ja nuortalaččaid giellabeassái.

Dán vahku lei sámedikki stivrra čoakkán. Stivra mearridii čoakkámisttis ohcat burgima alimus hálddahusrievtti mearrádusaide dievasmahttit sámedikki válgalogahallama. Dieđáhus mearrádusas gávdno dáppe. Čoakkámis dárkilmastojuvvui maiddái sámedikki nohkavaš jagi bušeahtta. Sámediggi boahtá bissut bušeahtastis. Stivra dárkkistii bušeahta muhtin bušeahttamomeanttaid buohta, daningo muhtin momeanttas ledje dáhpáhuvvan badjelmannamat ja nuppe dáfus maid muhtin momeanttain ii leat gollan nu olu ruhta go lei bušeterejuvvon. Stivra mearridii dárkkistit sámedikki bálkkašupmenjuolggadusa ja buktit njuolggadusa boahtte jagi vuosttaš dievasčoakkáma dohkkeheami várás. Bálkkašupmenjuolggadusa dárkkisteami olis evttohuvvo várreságadolliide bálkkášumi mieđiheapmi. Dát lea hui bures ákkastallojuvvon, daningo várreságadoallit šaddet dikšut ságadolliid bargguid dalle go váldoaibmasaš ságadoalli lea luomus, ja várreságadolliin leat maid eatnat ovddastusat. Lea govttohis gáibádus, ahte várreságadoallit šaddet dikšut dáid bargguid nuvttá.

Stivra dohkkehii maid cealkámuša Davvi-Sámi luondduriggodatplánas, mii stivre sámi ruovttuguovllu luondduriggodagaid dikšuma ja anu jahkái 2020 rádjái. Oassi Sámi bálgesa guovllus gullá Nuorta-Sámi luondduriggodatplána ollái. Stivra evttohii máŋggaid dárkkistusaid plánii. Plánas biddjojuvvo jahkásaš čuollanulbmilin 115 000 m3. Sámediggi evttoha čuollanulbmila unniduvvon 110 000 guđahassii. Čuollanulbmila unnideapmi lea ákkastallamis maid danin, ahte ođđa guovllut leat váldon eret vuovdedoalu anus bálgesiiguin dahkkojun soahpamušaid mielde. Unnideapmi doarjjulii Meahcceráđđehusa servodatlaš geatnegasvuođaid olláhuvvama sihke vuvddiid máŋga- ja áhpásnuvvangeavahusa. Cealkámuš gávdno lagašbeivviid sámedikki ruovttusiidduin.

Eará áššin dohkkeheimmet dievasčoakkámii evttohuvvot árvalusat jagi 2014 bušehttii sámi kulturmearreruđas sihke sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaide ja árašaddadanbálvalusaide čujuhuvvon merreruđas. Dievasčoakkán galgá maid válljet ovddasteaddji sámedikki stivrii ja kulturlávdegoddái Pirita Näkkäläjärvi sadjái.

Sámediggi lea dahkan váidalusa Roavenjárgga hálddahusriektái Geologiija dutkanguovddážii (GDG) mieđihuvvon várrehuslobis Giehtaruohttasa guvlui, Gárasavvona gili lahkosii. GDG:ái lea mieđihuvvon várrehus málbmaohcanlobi válmmaštallamii. Lohpi gokčá 1439 km2, dehege guovlu lea duođaid viiddis. GDG áigu dutkat guovllus golli, nihkkela, ruovddi, veaikki ja platiinna. GDG:a iežas báktevuođđogártema mielde guovllus leat maid uránagávdnosat, vaikko GDG:a várrehusilmmuhusas urána ii namuhuvvoge. Sámedikki oažžun GDG:a siskkáldas raporttaid mielde dahkkojuvvon báktevuođđomihtidemiid vuođul Ruossačearu guovllus davidihttaminerála uránadoallivuohta lea báikkuid juobe 5 %. GDG:a iežas raportta mielde Suomas leat 15 Talvivaara-tiipasaš málbmaguovllu, main okta lea Ruossačearu guovlu. Talvivaara lea moraslaš beakkán min áigge stuorimus biraskatastrofa, man čuovvumušain guovllu biras nuosku ja šaddá gillát guhká. Ođđa Talvivaara ii Giehtaruohttasii iige earáge sadjái Suomas dárbbahuvvo. Sámediggi atná jáhkehahttin, ahte GDG joatká mieđihuvvon várrehusilmmuhusa vuođul guovllu uránadoallivuođaid dárkilit čilgema. Ná lea hui olu vejolaš, ahte várrehusilmmuhusohcamuš vuođđuduvvá dán oasis GDG:a boasttoilmmuhussii.

Várrejeaddji GDG lea dahkan guovllus juo báktegártema, morenaiskkosiid váldima ja eananeaiggáda lobiin báktebohkkama. GDG:a doaimmas leat leamaš golmma maŋimus jagi áigge mearkkašahtti váikkuhusat Giehtaruohttasa bálgesa boazodollui. Bálgesa siiddat leat šaddan rievdadit árbevirolaš guohtoneatnamiid guođohanortnega, daningo dutkandoaibma lea billistan árbevirolaš guohtoneatnamiid atnui heivemeahttumin. Gáibidit hálddahusrievtti gomihit dorvvolašvuohta- ja kemikálavirgelágádusa, Tukesa, mieđihan GDG:a várrehuslobi. Maiddái Giehtaruohttasa bálges lea sámedikki dieđuid mielde váidalan Tukesa mieđihan várrehuslobis.

GDG lea stáhta dutkanlágádus, muhto maid gávppálaš doaibmi. GDG vuovdá dutkan- ja ohcanbálvalusaid ovttaskas ruvkefitnodagaide. GDG ee. vuovdá Dragon Mining os:ái dutkanbálvalusaid Guossáma guovllus. Dragon Miningis lea málbmaohcanlohpi dakka Ruossačearu lahkosiin. Dragong Mining lea austrálialaš stuora ruvkefitnodat, mas leat ruvkket Suomas ja Ruoŧas. Dragong Mining nieidafitnodat Polar Mining maid ohcá maid minerálaid ja ee. pláne ruvkke Guossámii. GDG čállá iežas raporttas rollastis čuovvovaččat: “Vaikko GDG:a váldorolla ruvkebirasdutkamušain lea eiseváldidoaimma duvdi, de bargat maid diŋgonbargguid ruvkefitnodagaide. Viggat oažžut guhkit áigge bargogohčussoahpamušaid, daningo unnit diŋgomiin lea váttis oažžut ekonomalaš govčču. Fálaldagaide biddjojit sisa dušše dat dutkanvuogit, mat njuolgut bálvalit diŋgojeaddji ulbmiliid. Ovdamearkkadihte kemiijalaš analysat eai galgga fállojuvvot dárkkes ja divrras vugiin, jos divodandárbu sáhttá meroštallojuvvot hálbbibunge. Badjelmearálaš dutkamuš lasiha goasttádusaid ja váttásnuhttá menestumi fálaldatgilvvus. Dutkanlágádusaid jáhkehahttivuohta lea buoret álbmoga ja eiseválddiid čalmmiin go smávvafitnodagaid ekonomalaččat sorjavaš konsultadoaimmahagaid, mii sáhttá addit lassiárvvu GDG:a áššedovdibálvalusaide áššehasa dáfus. Dán gánnáha deattuhit sierra oktavuođain.”

Livččiinai beroštahtti čielggadit Gilvovirgelágádusa oainnu GDG:a doimma bálvalusaid vuovdimis. GDG diđolaččat atná ávkin eiseváldisajádagas ja iežas raporttaid mielde ásaha hattiid dakkárin, ahte unnit priváhta doaibmiin eai leat vejolašvuođat dávistit gilvui. Mu mielas čujuhuvvon čálus čájeha dan, ahte GDG:a doaimmas eiseváldidoaibma ja gávppálaš doaibma leaba báhuid seahkálagaid. GDG sáhttá dálá lága mielde ohcat málmma, muhto ii sáhte ávkkastallat dainna. Jos málbma gávdno, GDG:a vuoigatvuođat čuorvvašgávppašuvvojit Bargo- ja ealáhusministeriija doaimmas.

Miellagiddevaš lea maid dat, ahte GDG lea vástádusastis sámedikki reivii GDG:a dutkandoaimmas gáibidan, ahte sámediggi livččii galgan leat GDG:ái oktavuođas ja ráđđádallat GDG:in. Go oaččuimet čielga gáibádusa ráđđádallamiidda, de geahččaleimmet ordnet deaivvadeami GDG:a ovddasteddjiiguin golggotmánu lohppii - skábmamánu álgui. Juogaman siva sihte deaivvadeapmi ii GDG:ái heiven ovdal 7.11., goas váidalanáigi Giehtaruohttasa guvlui mieđihuvvon GDG:a várrehusas nogai.

Boahtte vahku loahpageahčen vuolggán Helssegii sámediggelága ođasnuhttinbargojoavkku čoakkámii.