#http://web.archive.org/web/20141013055242/http://klemetti.blogspot.fi/search?updated-min=2010-01-01T00:00:00%2B02:00&updated-max=2011-01-01T00:00:00%2B02:00&max-results=50

PERJANTAI 10. JOULUKUUTA 2010

Sámi kulturárbbi suodjaleamis ja veaháš earásnai
Mannan bearjadaga sámediggi lágidii Gihttela Levis seminára, mii gieđahalai sámi immateriála kulturárbbi suodjaleami. Dieđáhus semináras gávdno sámedikki ruovttusiidduin. Seminára lei hui miellagiddevaš ja ávkkálaš. Dollen ovdasága immateriála kulturárbbi suodjaleamis Suomas. Mu ovdasáhka gávdno sámedikki ruovttusiidduin. Dađi bahábut ministtar Wallin ii beassan báikke nala girdistreaikka geažil. Seminára oktavuođas luobahuvvui vuosttaš sámi gielladahku-bálkkašupmi. Sámi gielladahku-bálkkašupmi lei munnje persovnnalaččatnai hui dehálaš, daningo dan vuođđudeapmi evttohuvvui čilgehusas, mii gieđahalai sámi giellalága olláhuvvama jagiid 2004-2006. Lohpidin semináras, ahte sámediggi joatká sámi kulturárbbi suodjaleami semináraid lágideami ja lagada ovttasbarggu sámi kulturservviiguin.

Seminára maŋŋel dollejin Helssegii. Dollen iehčanasvuođa beaivvi leavgasártni Tähtitorninmäkis (Nástedoardnaluohkás) garra borgga siste. Dáiddii leat vuosttaš geardi go sápmelaš doalai leavgasártni Nástedoardnaluohká nalde iehčanašvuođa beaivve. Dáhpáhus lei dán dáfus historjjálaš. Leavgasárdni gávno sámedikki ruovttusiidduin. 

Gaskavahkko deaivvadin dán válgabaji áigge vuosttaš have Suoma oaiveministara virggálaš deaivvadeamis. Oaiveministtar Kiviniemi hálidii dadjat olggosguvlui, ahte deaivvadeapmi lei hui liekkus ja maiddái dan ahte dat lei rievttes áigge go boahtte ráđđehusprográmmaráđđádallamat álget dál. Gieđahalaimet deaivvadeamis sámedikki stivrra evttohusa boahttevaš ráđđehusprográmmii, professor Kaarlo Tuori áššedovdicealkámuša sámedikki stivrra earuhanvejolašvuođain ja sámediggelága, ee. válgavuogádaga vigiin. Deaivvadin maid ministtar Wallina Helssegis ja dolvon sutnje dearvvuođagaid immateriála kulturárbbi suodjalansemináras.

Boahtte vahku lea sámedikki dán jagi maŋimus dievasčoakkán. Dievasčoakkámii buktojuvvo čilgehus sámedikki stivrra ja lávdegottiid doaimmas ja sámedikki doaibmaprográmma olláhuvvamis 11 sámediggelahtu gáibádusa mielde. Sámedikki čoakkán dollojuvvo vuosttaš geardde Gilbbešjávrres. Hálidin diđolaččat doallat čoakkáma doppe Gilbbešjávri 2020-fidnu geažil. Lea buorre, ahte sámediggelahtut besset oaidnit makkár sámi kultuvrra dilli lea Gilbbešjávrres huksendeaddagiid geažil. Doaivvu mielde čoakkán Gilbbešjávrres bohciidahtálii maid muhtin sámediggelahtuid beroštumi vuodjit sápmelaččaid ovdduid, iige dušše iežas ovdduid.

Ovdadieđut addet geaži navdit, ahte čoakkámis šaddá stoarbmái, daningo Anne Nuorgam lea bomben NRK Sámi Radio juo máŋggaid vahkuid iežas fiinna ođasgeažidemiiguin. Lean ožžon dieđu, ahte Anne Nuorgam lea mannanáigásaš ođđasiid duohken. Dál Nuorgam leanai ožžon iežas luohttámušdoaimmaheaddji NRK Sámi radioi ja sii áigot almmatge loahppavahku ráhkadit feara makkár ođđasiid, maid ulbmilin lea bostalit mu. Lean ságastallan áššis NRK:a doaimmaheddjiiguin ja ođashoavddain. Imaštalan sakka dan ođasráhkadeami prinsihpaid, doaimmaheaddji gielista gažadanvuloš olbmui maid son áigu jearahallat ja dasto vel dat, ahte doaimmaheaddjis eai leat oba vuođđodieđutge riekta Suoma sámedikki hálddahusas. Ođashoavdage ii obanassiige diehtán geat Suoma sámedikki stivrras leat ja makkár lea min bargoortnet. Dakkáraš vuođđodieđuiguin leanai buorre ráhkadit ođđasiid!

Vearrámus ođas dattege lei mu mielas dat, ahte Ávvir-aviissas mu guoibmi gohčoduvvui elošteaddjin. Mu sámegiela suopmanis sáni sisdoallun lea nuškošeaddji. Na dákkár dat dálá media lea. Áššegažaldagain ii háliduvvo ságastallojuvvot, muhto ulbmilin lea ráhkadit dušše ođđasiid, main leat sensašuvnnat. Dáčča beale doaimmaheddjiin orru leame dakkár vuođđooaidnu, ahte lean čađat korropšunerejuvvon ja rihkun lága. Munnje gal ii leat šaddan beare áktanas govva dáčča beale doaimmaheddjiid etihkas ja fágamáhtus. Orru leame nu ahte ulbmilin lea duššebeare eastit Suoma sámedikki hálddahusa ja ságadoalli bargat áhpasit. 

Dál go Nuorgamii lea čielgan, ahte ii ságadoalli iige stivrra ii sáhte earuhit, de dál su bargovuogit leat nuppástuvvan hui durddasin. Lean muosáhan ahte mu geahččalit suovastit eret, deaddit nu ahte buohccálin ja bázálin barggus buozanvuohtalupmui ja maiddái váikkuhit dasa ahte in vuolggále čuovvovaš válggaide. Sáhtán dadjat, ahte dákkár dilli váikkuha munnje juste nuppe ládje. 

Persovnnalaččat lea dieđusge lossat duostut jeavddalaš fallehemiid ja bealuštit iežas namahis sivahallamiid vuostá. Go vulgen sámedikki ságadoallin, de gal dihten dán válgabajis šaddat váddása, daningo hálidin earáhuhttit sámedikki doaimma. Earáhuvvan lea juo dáhpáhuvvan ja áššit leat ovdánan bures. Jáhkán, ahte maiddái boahtte jagi bealde sámiid riektesajádagas ja sámedikki doaimmas beassat ein buorebut ovddos. Sávan fal, ahte Nuorgama ja su doarjaleddjiid almmusvuohtaspeallu ii váikkut fihtolaš, jierpmás sápmelaččaid, earenoamážit sámi nuoraid hállui vuolgit sámediggeválggaide evttohassan iige jienastanmoktii. Sámedikki ja sámi servoša ii buorit bostaleapmi, doaivvu mielde Anne Nuorgam guotteheddjiidisguin oahpalii dan. Mis dat gal leat nohkka hástalusat bargat sámegiela ja sámi kultuvrra boahtteáiggi suddjema buorrin.

Vahkuloahpa lea Murmánskkas seminára, man ulbmilin lea ráhkkanahttit sámi álbmot válljen orgána vuođđudeami Ruošša beallái. Dađi bahábut in ieš beasa dohko, muhto sámedikki II várreságadoalli Erkki Lumisalmi oassálastá seminárii.

Juvvá Lemet