#http://web.archive.org/web/20141006145606/http://klemetti.blogspot.fi/2010_03_07_archive.html

TORSTAI 11. MAALISKUUTA 2010

Dievasčoakkáma dovdamušat
Sámedikki dán jagi vuosttaš dievasčoakkán lea meaddel. Lean hui ilus, ahte dievasčoakkán dohkkehii sámedikki stivrra evttohusa nuoraidráđi vuođđudeamis. Anán dán persovnnalaččat hui dehálažžan, daningo lean leamaš sámediggepolitihkkárin evttoheame nuoraidorgána vuođđudeami sámedikki ollái 2000-jagi álgogeahčen. Sámedikki nuoraidráđis lea vejolašvuohta oažžut jienas gullosii sihke stivrras ja sámedikki dievasčoakkámis. Nuoraidráđđi lágida maid dárbbu mielde sámi nuoraid konfereanssa, mii linnje sámi nuoraidpolitihka. Jáhkán, ahte sámedikki nuoraidráđđi doaibmá sihke davviriikkalaš ja riikkaidgaskasaš ovdamearkan mot nuoraid váikkuhanvejolašvuođat sáhttet dorvvastuvvot ja jáhkán nuoraidráđi barggu buktit ođđa rávnnji sámedikki bargui.

Dievasčoakkán dohkkehii muitalusa sámedikki barggus addojuvvot riikkabeivviide jagi 2009 doaimmas. Dievasčoakkán dohkkehii maid bušeahta dán jahkái. Bušeahtas deattuhuvvo bargu, mii dahkkojuvvo sámegiela ovddideami várás, sámi árbevirolaš dieđu doarjun ja sámi giellalága olláhuvvan nu ahte vuođđuduvvo sámi gielladahku-bálkkašupmi. Sámediggi ásahii maid válgalávdegotti. Ledjen hui ilus das, ahte dievasčoakkán válljii ovttamielalaččat sámedikki rehketdoallodárkkisteaddjin KHT Risto Hyvösä. Son lea guovddášgávpegámmára dohkkehan rehketdoallodárkkisteaddji. Ovttamielalaš válljen ja rehketdoalli áššedovdamuš addet buori vuođu sámedikki rehketdoallodárkkisteapmái ja doaimma ovddideapmái. Dieđáhusat sámedikki čoakkámis gávdnojit sámedikki ruovttusiidduid ovdasiiddus (www.samediggi.fi). Mearrádusat dahkkoje buori ovttasbargovuoiŋŋa mielde.

Lea morašlaš fuobmát, ahte oassi sámedikki lahtuin joatká sámedikki ságadolliid ja stivrra barggu vuostálastima. Sii dahke áššis álgága/gáibádusa dievasčoakkámis. Sámediggeáirras Jan Saijets sávai čoakkámis vel earenoamážit, ahte gáibádus/álgga oktan vuolláičálliid namaiguin boahtá doaimmaheddjiide čielggasin. Gudnejahtán su sávaldaga ja muitalan vuolláičálliid maid bloggastan. Anne Nuorgam, Maria Sofia Aikio, Ristenrauna Magga, Liisa Holmberg, Pekka Aikio, Jan Saijets ja Jouni-Ilmari Jomppanen leat dahkan gáibádusa/álgaga, mas sii gáibidit badjelmearálaš dievasčoakkáma. Das galggalii árvvoštallojuvvot sámedikki ságadolliid ja stivrra sajádat ja doaibma. Badjelmearálaš čoakkámii addojuvvui juobe beaivemearri, goas čoakkán galggalii dollojuvvot. Gáibádus orru hui ártet, daningo stivrra doaibma árvvoštallojuvvo álohii go dievasčoakkán gieđahallá stivrra evttohusaid čoakkámisttis. Positiivvalaš lei fuobmát, ahte álgagis ledje loahpaloahpas oalle unnán vuolláičállit.

Orru leame nu, ahte vuolláičálliid sávaldahkan livččii lonuhit sámedikki stivra. Ii sámediggeláhka iige sámedikki bargoortnetge dovdda vejolašvuođa molsut stivrra ságadolliidisguin gaskan válgaáigodaga, muhto dat válljejuvvo álohii njealji jahkái háválassii. Gáibádus orru leame hui ártet danin, go dievasčoakkán lea dohkkehan stivrra dahkan evttohusaid nuoraidráđis, bušeahtas, doaibmamuitalusas eaige sierramielatvuođat stivrra dahkan politihkalaš linnjágeassimis leat leamaš diibmáge. Sámedikki stivra lea bargan maid aktiivvalaččabut go ovddit stivrrat, daningo dálá stivra lea addán eanemus evttohusaid, álgagiid ja cealkámušaid go ovddit sámedikkiid stivrrat ovdal. Ii oktage sámedikki stivrra čoakkán leat šaddan maŋiduvvot danin, ahte čoakkámis eai livčče leamaš dárbahassii ovddasteaddjit mielde. Gáibádusa vuolláičállit dohkkehit sámedikki stivrra politihkalaš barggu, muhto dattege gáibidit stivrra ja ságadolliid sajádaga ođđasit árvvoštallama.

Dilli lea aŋkke mu geahččanguovllus skitsofrenalaš, stivrra bargan politihkalaš bargu dohkkehuvvo muhto almmatge olbmuide eai liiko. Lea šállošahtti, ahte sámedikki barggus boahtá olggosguvlui fas hui ruossalas ja riidás govva, vaikko guovddáš politihkalaš gažaldagain sámedikkis ráđđe aŋkke dievasčoakkáma mearrádusaid vuođul nanu ovttamielalašvuohta. Sámedikki čieža áirasa vuolláičállin gáibádus manná dábálaš vuogi mielde sámedikki hálddahussii diariserema várás, válmmaštallamii ja ášši gieđahallojuvvo sámedikki bargoortnega ja sámediggelága mielde, ja dieđusge – ášši válmmaštallojuvvo fuolalaččat. Badjelmearálaš čoakkán galgá lágiduvvot sámediggelága mielde ja dat lágiduvvo go ášši lea válmmaštallojuvvon sámedikkiid orgánain. Stivra galgá maid čuovvut bušeahta olláhuvvama ja atnit ávvira das, ahte buot dievasčoakkáma dán jahkái bušeterejuvvon njealji čoakkámii lea mearrideamoš ja ahte badjelmearálaš čoakkán ii sugadahte sámedikki bušeahta iige eastte sámi kulturiešstivrema olláhuvvama. Lea hui čielggas, ahte sámedikki stivra ii sáhte buktit dievasčoakkáma áššelistui dakkár áššiid, mat mannet sámediggelága ja bargoortnega vuostá.

Lean goitge hui ilus das, ahte čoakkán mearridii stuora eanetloguin buot guovddáš ja sámi kulturiešstivrema dáfus dehálaš áššiid. Sávan, ahte nuoraidráđi vuođđudeami dehálašvuohta ii báze sápmelaččaid mielain ja medias gáibádusa dahkkiid doaimma suoivanii. Nuoraidráđi vuođđudeapmi lea sámedikki deháleamos mearrádus dán válgaáigodagas ja lea ahkit, ahte muhtin sámediggeáirasat hálidit sirdit media fuomášumi nuoraid sajádaga buorideamis iežaset politihkalaš bargui. Muhto, dákkár dát sámediggepolitihkka dán válgaáigodagas lea.

Vuottesjávrres 11.3.2010
Juvvá Lemet