KESKIVIIKKO 12. LOKAKUUTA 2011

Válggaid maŋŋel
Giitosat jienasteddjiide luohttámušas munnje. Lean ilolaš go sáhtán joatkit sámedikki lahttun vel boahttevaš njeallje jagi. Gelddolašvuođa dáidda válggaide buvttii válggaid áigge beaggin váttisvuođat beassat jienastit. Gullen ieš sulaid logi jienasteaddjistan ahte sii eai lean beassan jienastit, ja masa sii eai ieža sáhttán váikkuhit.

Válggat bohciidahtte gal hui stuora fuola. Jienastanproseanta bázii vuollegažžan ja válggaid áigge begge leamaš stuora buncaraggát jienasteamis miehta sámi ja dan olggobealdenai. Buot jienastanvuoiggalaččat eai lean ožžon jienastankonfaluhtaid, dat ledje juhkkojun vearru báikkiide, boasta lei gáibidan boastamávssu konfaluhtaid guođđimis ja earenoamážit boares olbmuide jienastanmátkkit ledje liiggás guhkit. Ná dat gal ii sáhte joatkahuvvat. Jienastanortnet ferte rievdaduvvot, vai dánsullasaš áššit eai beasa šat dáhpáhuvvat. Demokratiijai gullá juohkeovtta jienastanvuoigatvuohta ja danin vuoigatvuohta beassat jienastit lea vuođđovuoigatvuohta, man fas ii sáhte dahkat liiggás váttisin dehe ruđalaš gažaldahkan. Máŋggalot miillaid beaivemáhca mohki bostii lea juo ruđalaš gažaldat. Boahtte sámediggi galgá evttoheamit váldit njunušfidnun válgaortnega ođasteami.

Vaikko válggat leat olláhuhtton, de sámedikkis ii leat ráđđi báhcit vuordit ortniiduvvančoakkáma, muhto beaivválaš ja rutiidnabarggut galget dikšojuvvot. Daningo válgabadji lea ná loahpas, de sámediggi sirdása muhtinlágán “doaimmahusdiggin”. Dát dárkkuha dan, ahte rutiidnabarggut doaimmahuvvojit, muhto nuppe dáfus eai gieđahallo ođđa viiddesvuđot áššit linnjemat eai bargojuvvo. Dán geažil sámedikki stivra čoakkámisttis mannan bearjadaga stivra mearridii evttohit dievasčoakkámii, ahte sámedikki bargiidpolitihkalaš prográmma, dásseárvo- ja ovttaveardásašvuohtaprográmmat sirdojuvvole ođđa sámedikki gieđahallama várás. Stivrra oainnu mielde dáid áššiid linnjen gullá ođđa sámediggái. Sámediggi doallá čakčat vel guokte dievasčoakkáma ja jos golggotmánu dievasčoakkán nu mearrida, de bargiidpolitihkalaš prográmma ja plánat sáhttet gieđahallot vel jagi maŋimus čoakkámis.

Mannan vahku sámediggi ráđđádalai Lappi lihtuin govdaoalle-, johtalusvuogádat- ja riikkaidgaskasašvuohtastrategiijas. Bukten ovdan, ahte johtalusvuogádatstrategiijas bajiduvvole ovdan sámiid ruovttuguovllu sierradárbbut, earenoamážit Njellima luotta vuođđodivvun, mii lea hohpolaččamus luoddafidnu. Livččii dehálaš, ahte Njellima luotta vuođđodivvun bajiduvvolii oktan njunušfidnun ja luotta divodeapmái livččii oktasaš dáhttu – dat álkidahtálii maid ráđđádallamiid stáhta guvlui.

Mun lean oba vahku luotta nalde. Disdagas gaskavahkkui lean Gironis Barentsa Euro-Árktalaš Ráđi čoakkámis dehege nugo dadjet Barentsa guovllu olgoriikkaministariid čoakkámis. Gironis dollen munnje hui mielamiel dáhpáhussii Suoločielgái, sámi nuoraid oktasaš davviriikkalaš konferensii. Buvttán dilálašvuhtii Suoma sámedikki ja sámi parlamentáralaš ráđi (SPR:a) dearvvuođagaid sihke doalan ovdasága sámiid árbevirolaš dieđus. Suoločielggis čoahkkana oktanaga nuoraidkonfereanssain SPR:a stivra. SPR:a stivrra lahtut oassálastet aŋkke muhtin áigge nuoraidkonferensii.

Gironis 12.10.2011

Juvvá Lemet