#http://web.archive.org/web/20141013110616/http://klemetti.blogspot.fi/2014_04_13_archive.html

SUNNUNTAI 13. HUHTIKUUTA 2014

Olmmošriektepolitihkka
Maŋimus vahkut leat duobbánan riikkamet oaivegávpogis. Helsset mátkki olis oassálasten Roavenjárggas dollojun Lappi allaskuvlakonsearnna dán baji vuosttaš čoakkámii, gieđahalaimet allaskuvlakonsearnna ja Lappi universiteahta strategiijaid. Válden čoakkámis ovdan dálkkádatrievdan- ja árktalaš sierragažaldagaid.

Sámediggi ja Lappi lihttu ráđđádalaiga Lappi-soahpamušas (ovddit Lappi eanangoddesoahpamuš) maiddái Roavenjárggas. Sámedikki cealkámuš Lappi-soahpamušas ja sámi kultuvrra –oassi Lappi-soahpamušas gávdno  sámedikki ruovttusiidduin. Eanangoddeprográmma ráhkadus lea ođastuvvon ovddežis. Dat čohkiida dál golmma strategalaš válljemis. Ođas lea maid dat, ahte sámi áššit geahččaluvvojit oažžut mielde soahpamuššii horisantálalaččat, muhto ovddeš vuogi mielde sámi kultuvrra oassi lea maid sierra čuovusin. Buot strategalaš válljemiin sámi áššiid vuhtii váldin ii mu mielas lean beare fávdnai, muhto omd. nuppi strategalaš válljema (Lappi lea válmmaš dustet ráhkadusnuppástusa – Lappis lea ovttasráđiid bargama dovdu, máhttu ja buresbirgejupmi) viggamušat bálvalit muhtin muddui maiddái sámi kultuvrra ja dan dárbbuid. Bukten ovdan dan, ahte Lappi-soahpamušas ii leat ráhkkanuvvon dálkkádatrievdama buktin biehtadahkes hástalusaide áššáigullevaččat, muhto dálkkádatrievdan gehččojuvvo eanet miehtemielalaš vejolašvuohtan ja árktalaš guovllu ávkin átnima várás.

Disdaga oassálasten románaid álbmotbeaivve doaluide Vantaas. Duorastaga mii sámedikki ságadoallit leimmet riikkabeaivedálus, go sámi áššiid ministtarjoavku gulai min Ilo 169-soahpamuša ratifiseremis. Ságastalaimet ministtarjoavkkuin soahpamuša ratifiserenáruid jávkadeamis sihke dárbbus ovddidit riikkasis, álbmotlaš lágaid. Sámedikki sáhkavuorru vuođđuduvai sámedikki čoakkáma dohkkehan cealkámušaide. Ságastallan lei buorre ja dehálaš ja sávan, ahte vuorrováikkuhus sámi áššiid ministtarjoavkkuin joatkahuvalii.

ON:a olmmošriektekomitea lea addán mearrádusas njealji Njellima boazoolbmo váidalusas siviila- ja politihkalaš rivttiid oktasašsoahpamuša (SP-soahpamuš) rihkkumis. Sámi parlamentáralaš ráđđi lea maiddái doarjalan áššis ON:a olmmošriektekomiteai. Guoddaleaddjit leat váidalan Avvila bálgesa bággonjuovvanmearrádusas, mii gáibida guoddaleddjiid njuovvat geavadis buot bohccuideaset. Komitea mearrádusa mielde Suopma ii rihkkon SP-soahpamuša artikla 27 ja mearrádus sáhttá olláhuhttojuvvot. Njeallje komitea lahtu livčče dubmen Suoma SP-soahpamuša 27 artikla rihkkumis.

Mearrádus lea vurdojuvvon guhká ja dat sáhttá dulkojuvvot máŋgga ládje. Olmmošriektekomitea ii leat ovttaskasolbmuid váidalusain vuolgán rátkit dan, rihkkotgo muhtin riikka lágat SP-soahpamuša artikla 27 ja mearrádusas vuhttonai balanseren riikkaidgaskasaš rievtti ja álbmotlaš lágaid gaskkas. Jos mearrádus livččii leamaš dakkár, ahte Suopma livččii rihkkon SP-soahpamuša 27 artikla, de dat livččii geavadis dárkkuhan dan, ahte boazodoalloláhka lea SP-soahpamuša vuostá. Mearrádus lei diehttelas beahttašupmi ja dolvvoš njealji baozoolbmo buohta boazobarggu nohkamii ja soaitá juobe bággomuotkumii Njellimis eret, daningo sidjiide ii gávdno šat bargu. Sávan, ahte ášši suokkarduvvo ođđasit Avvila bálgesis.

Suopma buvttii vástádusastis váidalussii ovdan hui vuoimmálaččat, ahte áššeollisvuohta livččii sámi servoša siskkáldas buncarákkis, daningo Avvila bálgesa eanetlohku čohkiida sápmelaččain. Suopma cealká maid vástádusastis, ahte váidaleaddjit eai leat muitalan mii lean sin bargan sámi boazodoaluid. Vástádusas čujuhuvvo maid dasa, ahte badjeolbmot sirdet bohccuideaset mohtorfievrruiguin ja orro guođohanstobuin. Dáinna háliduvvo čielgasit čujuhit dasa, ahte sámi boazobargomálle ii šat oba livččege ja ahte boazodoalloláhka guoská buohkaid seamma ládje. Dáinna lea háliduvvon deattuhuvvot, ahte dárbu boazodoallolága rievdadeapmái ii livčče.

Komitea mearrádus ii leat vel boahtán olmmošriektekomitea siidduide, muhto dat lea doaimmahuvvon Supmii ja guoddaleddjiide. Komitea mearrádus lei oanehaš. Mearrádusastis komitea cealká, ahte lea šiitemeahttun, ahte guoddaleaddjit leat artikla 27 suodjalan vehádatjoavkku osolaččat ja sis lea riekti návddašit iežaset kultuvrras. Mu mielas komitea čoavddus lea váilevaš dađi lági mielde go dat ii mearrádusastis váldán vuhtii, ahte guoddaleaddjit šaddet heaitit boazobarggu ja dasa nohká maid sin boazokultuvra bággonjuovvanmearrádusa mielde.

Komitea vuođđuda čovdosis dušše boazologuide. Komitea mielde guoddaleddjiid čuoččuhusat das, ahte sii šaddet unnidit bohccuideaset eanet go Avvila bálgesa eará osolaččat, eai oaččo doarjaga komiteai doaimmahuvvon loguin. Mearrádusa mielde lei eahpečielggas, mat ákkaid leat dolvon bággonjuovvanmearrádussii, ja mii lea leamaš bohccuid meari unnideami gorri bálgesa eará osolaččaid ektui. Daningo dárbbašlaš duođaštusat ja dieđut váilot, komitea ii sáhte váldit loahppaoaivila leago Avvila bálgesa mearrádus SP-soahpamuša artiklaid 26 ja 27 vuostá. Fuolakeahttá dán mearrádusas, komitea mearkkaša, ahte vaikko sierra doaibmabijut iešalddes eai vealtakeahttá doalvvo artikla rihkkumii, de ovttas dát doaimmat sáhttet heajudit sápmelaččaid vejolašvuođa návddašit iežaset kultuvrras.

Njeallje komitea lahtuin guđđe mearrádussii sierraoaivila. Sin mielde Suopma lea rihkkon SP-soahpamuša 27 artikla. Komitea ii sin mielde váldán mearrádusastis dárbahassii olu vuhtii áššeollisvuođa duohtaáššiid. Njuovvanmearrádus lea čuovvumuš bálgesvuogádagas, man stáhta lea vuođđudan boazodoallolágain. Eanan- ja meahccedoalloministeriija ásaha stuorimus lobálaš boazomeriid ásahusa vuođul.

Sierraoaivila čálliid mielde visot bohccuid bággonjuovvan rihkku SP-soahpamuša dáhkidan rivttiid, daningo sii eai sáhte mearrádusa maŋŋel bargat iežaset ealáhusain, mii fas lea vealtameahttun, vai sii sáhttet joatkit bargat árbevirolaš kultuvrraset mielde. Stáhta ii leat bastán čujuhit, ahte visot bohccuid njuovvan livččii dárbbašlaš, vai njuovvanulbmil sáhtálii joksojuvvot, ja ahte livččiigo ulbmil joksojuvvon eará vuogi mielde.

Mearrádus ii nappo addán Supmii dieđu das, mii lea SP-soahpamuša ja boazodoallolága gorri, daningo komitea ii geavadis čoavdán ášši mainnage lágiin. Váidalus nappo hilgojuvvui váilevaš dieđuid vuođul.

Buriid beassážiid buohkaide! Beassášvahkku lea munnje dan dáfus hárvenaš vahkku, ahte sáhtán lean dan ollásit ruovttuguovllustan.

Vuottesjávrres 13.4.2014

Juvvá Lemet