TIISTAI 14. KESÄKUUTA 2011

Árbevirolaš dieđus ja Islándda čoakkámis
Mannan vahku measta guovtti jagi áŋgiruššan bođii mearrái, áŋkke muhtin áigái, go artihkal 8(j)-bargojoavkku bargu, mas mus lei gudni doaibmat jođiheaddjin, loahpahuvvui. Bargu ii goitge dása noga. Evttoheimmet raporttas 28 doaibmabidjoevttohusa ja 11 ávžžuhusa. Sámedikkis lea nanu rolla doaibmabidjoevttohusaid olláhuhttimis. Raporta luobahuvvui birasministeriijai 7.6.2011 Helssegis dollojun semináras. Semináras gulaimet Sámi Duodji rs ságadoalli Heijjá Ánne Rávnná, Rauna Triumfa, ovdanbuktojumi sámi duoji árbevirolaš dieđus, dutki Elina Helander-Renvalla logaldallama árbevirolaš dieđu dutkandárbbuin, álbmotmeahci jođiheaddji Pirjo Seurujärvi sáhkavuoru das mot Meahcceráđđehus váldá vuhtii sámi árbevirolaš dieđu ja birasministeriija dearvvahusa sihke mu sáhkavuoru, mas ovdanbukten loahpparaportta sisdoalu.

Raporta oaččui giittosa biramininteriija allahoavda Tannisis dan vuđolašvuođas ja realismmas, maiddái doaibmabidjoevttohusat gávnnahuvvoje vejolažžan olláhuhttojuvvot. Raporta manna dál biodiversiteahttabargojoavkku gieđahallamii. Bd-bargojoavkku ovddasvástádussan lea Suoma álbmotlaš biodiversiteahttastrategiija čuovvun. 8(j)-bargojoavkku loahpparaportii leat čatnasan guovddášeiseválddit ja -ministeriijat ja jáhkán, ahte doaibmabidjoevttohusat sáhttet buresge olláhuvvat. Raporta čuvvosiiddisguin, mat leat oktiibuot máŋga čuođi siiddu, gávdno sihke birasministeriija ja sámedikki siidduin čujuhusain: (www.ymparisto.fi/lumonet/8j www.samediggi.fi/art8j). Dieđáhusat sáme- ja suomagillii gávdnojit sámedikki ovdasiiddus ja birasministeriija siidduin.

Bargojoavkku bargu lea beaggán muhtin veardde. Ledjen hui ilus, ahte Helsingin Sanomat-aviisa lei váldán ášši gieđahallamii mánnodaga oaivečállosisttis. Áššeollisvuođa soaitá leat váttis ipmirdit – sápmelaččaid árbevirolaš diehtu ja riikkaidgaskasaš soahpamušat, mat gullet luonddu máŋggalágánvuhtii. Bargojoavkkus manainai olu áigi hábmet áššeollisvuođa, mii lea sápmelaččaid árbevirolaš diehtu, mii gullá luonddu máŋggalágánvuhtii ja masa dat obanassiige laktása. Bargojoavkku raporta lea sihke álbmotlaččat ja riikkaidgaskasaččat hui mearkkašahtti diŋga. Boahtit gieđahallat raportta sámi ruovttuguovllu bálgesiid boazoisiđiid ja sámedikki oktasaščoakkámis, ja áinnas iežamet beroštumiid goziheamis ja doaimmasteamet. Raporta buktá evttohusaid, mat gusket ee. sámi duoji oahpahusa, eanangeavaheami stivrema, lágaid mat stivrejit sámi boazodoalu, sámi árbevirolaš dieđu dutkan- ja ealáskahttinfidnuid ruhtadeami ja sámegiela ealáskahttinprográmma. Evttohusat gávdnojit čohkkejun hámis loahpparaportta čuvvosis 1.

Helssegis dollejin Islándii árktalaš parlamentarihkkáriid bissovaš komitea čoakkámii. Komitea doalai guovttebeaivásaš čoakkáma, mas gieđahallojuvvoi ee. árktalaš guovllu hálddahusa boahttevuohta ja linnjejuvvui iežas oaidnu mot Árktalaš ráđđi galggalii gárgehuvvot. Árktalaš ráđis lea álggahuvvon nuppi árktalaš guovllu olmmošlaš raportta ráhkadeapmi. Ovddit raporttas lea juo áigi gávcci jagi áigi, nu ahte raportta ođasnuhttimii gal leige juo dárbu. Giddejin fuomášumi dasa, ahte raporta galgá fállat dieđu politihkalaš mearrideddjiide ja raportta duddjomis galget leat mielde álgoálbmotdutkit ja árbevirolaš dieđu hálddašeaddjit. Vai raportta olláhuhttima livččii álki čuovvut, de evttohin ahte raporttas galget váldojuvvot atnui indikáhtorat. Daningo olmmošlaš diehtu lea čadnojuvvon luonddu máŋggalágánvuhtii, de evttohin indikáhtorin aŋkke biodiversiteahttasoahpamuša oassebeallečoakkámiid dohkkehan indikáhtoriid álgoálbmotgielaid sajádagas ja gárganeamis sihke álgoálbmogiid árbevirolaš ealáhusaid ja orrun- ja návddašanguovlluid sajádagas ja gárganeamis.

Čoakkámis gieđahallojuvvoje álgovuolggálaččat árktalaš parlamentarihkkáriid 10. konfereanssa fáttát. Konfereansa dollojuvvo čakčat 2012 Reykjavikas. Konfereanssa oktan fáddán lea árktalaš guovllu háldahus. Bukten ovdan oainnuid árktalaš guovllu hálddahussan álgoálbmogiid geahččanguovllus. Bukten ovdan iežan fuola das, ahte jos stuora riikkat, dego Japána ja Kiinná, bohtet árktalaš ráđi bissovaš dárkojeaddjin, dat sáhttet buktit iežaset gáibádusaid árktalaš politihkkii. Ságastallen muhtin dutkiin čoakkáma olis ja sii maid ledje fuobmán, ahte ovdal dárkojeaddjeriikkat leat sáhttán váikkuhit árktalaš ráđi mearrádusaide, jos dat leat leamaš biehtadahkkásat daidda riikkaide. Dákkár doaibma lassánivččii sihkkarit, earenoamážit go dakkár riikkain, mielde lohkkon Kiinnás ja Japánas, leat mearkkašahtti resurssat. Giddejin fuomášumi maid dasa, ahte árktalaš parlamentarihkkáriid bissovaš komitea sajádaga galggalii čielggasmahttit árktalaš ráđi hálddahusas ja ahte árktalaš ráđi hálddahusa galggalii stivret lagálaččat čadnon lahttoriikkaid gaskavuođa soahpamušain. Bissovaš dárkojeddjiid rolla galgá maid váfistuvvot árktalaš guovllu hálddahusas. Mu čoakkámis doallan sáhkavuorru gávdno eŋgelasgillii sámedikki ruovttusiidduin čujuhusas, mii lea ruođuid siste: (www.sámediggi.fi/puheet).

Komitea joatká árktalaš guovllu hálddahusmálle gieđahallama vel čakčat ja ášši dolvojuvvo čuovvovaš árktalaš parlamentarihkkáriid konfereanssa gieđahallamii. Gieđahallat ášši maid sámi parlamentáralaš ráđis.

Dán vahku lea sámedikki stivrra čoakkán, mii válmmaštallá sámedikki dievasčoakkáma. Sámedikki dievasčoakkán dollojuvvo geassemánu loahpas.

Vuottesjávrres 14.06.2011

Juvvá Lemet