#http://web.archive.org/web/20141009181638/http://klemetti.blogspot.fi/2012_09_09_archive.html

PERJANTAI 14. SYYSKUUTA 2012

Suoma-ugralaš álbmogiid máilmmikongreassas

Suoma-ugralaš álbmogiid máilmmikongreassa dollojuvvui 4.-8.9.2012 Siófokis, Uŋgaris. Kongreassa lágiduvvui dál guđat geardde. Suoma ja Ruošša beale sápmelaččat ovddaste kongreassas sámi álbmoga. Kongreassa fáddán ledje giella ja olbmot. Kongressii bukte dearvvuođagaideaset Uŋgara, Suoma ja Estte presideanttat. Ruošša presideanta ii oassálastán kongressii. Suoma dásseválddi presideanta buvttii ságastis ovdan maid sápmelaččaid láhkasajádaga Suomas sihke sámegiela ealáskahttinprográmma ráhkadeami. Bukten kongressii sámi álbmoga dearvvahusa. Sáhka gávdno min ruovttusiidduin ságat 2012-ossodagas.

Gieđahallen sáhkavuorustan sápmelaččaid sajádaga earenoamážit Ruoššas, dálkkádatrievdama sihke doaladuvvanvuoiŋŋa sápmelaččaid guovdu. Bukten albmosii earenoamážit Suomas guokte guokte lihkadusa, mat uhkidit sámi kultuvrra: Ilo 169-soahpamuša ratifiserema vuostálasti lihkadus sihke láddelašálbmot-lihkadus, gean ovddasteaddjit gohčodit iežaset sápmelažžan. Dasa lassin kveanat leat gáibidan alcceseaset álgoálbmotsajádaga, vaikko dat eai deavdde álgoálbmoga dovdomearkkaid. Dán gáibádusa kveanaid ovddasteaddji maid buvttii ovdan iežas ságastis kongreassas.

Oassálasten dál goalmmát háve suoma-ugralaš álbmogiid máilmmikongressii, mii doallá dál 20-jagi ávvudanjagi. Kongreassa boktalii olu jurdagiid ja gárgehandárbbuid. Kongreassas bođii čielgasit ovdan, ahte buot álbmogat eai leat velge dásseárvosaš sajádagas suoma-ugralaš álbmogiid ovttasbarggus, muhto álbmotstáhtat stivrejit ovttasbarggu hui áhpasit. Kongreassa virggálaš giellan leaba guokte ii-suoma-ugralaš giela: eŋgelas- ja ruoššagiella. Váldogielaid mearrideaddji hálddašeapmi vuhttui kongreassas hui čielgasit. In sáhtán omd. doallat iežan sáhkavuoru sámegillii, daningo lágidaddjit eai ordnen dulkoma ja sámiin livččii galgan leat iežas dulka fárus – dasa mis fas ii lean ráđđi.

Kongreassas gulloje olu čikŋaságat, fiinna sánit giela ja kultuvrra mearkkašumis nu stáhtanjunnošiin go bás álbmogaččaid ovddasteddjiinnai. Čikŋaságaid dássái kongreassa báziinai. Kongreassa julggaštus lei dan dáfus mielaidgeassi, ahte das čujuhuvvoje doaibmabijut dušše álbmogiidda ja álbmotservviide. Sápmelaččaid ovddasteaddji loahppaáššegirjji válmmáštallan bargojoavkkus gáibidii loahppaáššegirjái stáhtii geatnegasvuođaid ee. gárgehit lágaid, mat suddjejit álgoálbmogiid ja vehádagaid, bidjat návccaid giela ja kultuvrra ealáskahttinbargui ja ratifiseret ja olláhuhttit lágaid, mat suodjalit álgoálbmogiid ja vehádagaid. Evttohusat ledje várra liiggás radikálat stáhtaide ja sámi álbmoga evttohusat hilgojuvvoje. Stáhtain eai gáibiduvvo mangelágán doaibmabijut suoma-ugralaš álbmogiid gielaid ja kultuvrraid dorvvasteami várás. Loahppaáššegirji dávista guovdnjasit guorusvuođas geažil ja vajálduvvá jođánit.

Čuovvovaš háve kongreassa lágiduvvo Suomas njealji jagi geahčen – nuppe háve máilmmikongreassa historjjás. Mun ovddastan sápmelaččaid konsultašuvdnakomiteas, mii doalai vuosttaš čoakkáma kongreassa olis. Evttohin konsultašuvdnakomitea čállingoddái, ahte čuovvovaš kongreassa dollojuvvolii Anáris. Kongreassa ii leat goassige dollojuvvon Sámis. Vuosttaš Suoma lágidan kongreassa dollojuvvui Helssegis. Suomas orrot guokte suoma-ugralaš álbmoga, suopmelaččat ja sápmelaččat, ja juo dán geažil kongreassa galggalii lágiduvvot Sámis.

Dađi bahábut suoma-ugralaš álbmogiid ovttasbarggus mearrádusat eai fal dahkko nu ahte gulaskuddet eará álbmogiid muhto mearrádusat bargojuvvojit unna biirreža olis. Konsultašuvdnakomitea čoakkámis ii ilmmuhuvvon dárkileappot gos čuovvovaš máilmmikongreassa dollojuvvo ja munnje eatnasiidda čoakkánoasseváldiin bázii dat oaidnu, ahte dárkilit čoakkánbáikkis mearriduvvo čuovvovaš konsultašuvdnakomitea čoakkámis ja Siófoka máilmmikongreassa mearriduvvo dušše man riikkas máilmmikongreassa dollojuvvo, dego omd. ovdditge máilmmikongreassas Hanti-Mansias meannuduvvui. Ija áigge lei háhppehan dáhpáhuvvat olu – kongreassa maŋimus beaivve Suopma ilmmuhii, ahte čuovvovaš máilmmikongreassa dollojuvvo Lahtis – almmá dan haga, ahte ášši livččii válmmaštallojuvvon dehe ahte das livččii oba ságastallojuvvonge sápmelaččaid dehe oba Suoma sáttagottisge. Suoma sáttagoddi ii oba čoahkkanan oktege kongreassa áigge. Evttohus lei vissásit bures válmmaštallojuvvon mysteralaš nd. ”Lahti-bargojoavkkus”, daningo riikkabeivviid sáhkaolmmái Eero Heinäluoma evttohii Lahti doallanbáikin ja Suopma lei buktán kongressii video, mii máinnui Lahti. Dan maŋŋel Anár ii sáhttán oba evttohuvvotge máilmmikongreassa doallanbáikin. Demoktariija málleriikan iežas gohčodan Suomas earenoamáš politihkalaš bággenvuohki vuodjit čađa iežas oainnu.

Suoma-ugralaš ovttasbarggu ulbmilat leat allagat. Kongreassa ulbmilin lea ee. ovddidit suoma-ugralaš álbmogiid gaskavuođa ovttasbarggu dego maid eará álbmogiiguin, vuostálastit suoma-ugralaš álbmogiid kultuvrralaš ja gielalaš assimilašuvnna sihke ovddidit riikkaidgaskasaš norpmaid olláhuvvama olmmošrivttiid, álbmogiid iešmearridanrievtti ja álgoálbmogiid rivttiid surggiin. Demokráhtalaš mearrádusdahkan ja unna álbmogaččaid oainnuid vuhtii váldin ii oro gullame dán ovttasbargui čikŋacealkagiin ja fiinna ulbmiliin fuolakeahttá.

Makkár lea suoma-ugralaš álbmogiid ovttasbarggu boahtteáigi? Oassálasten vuosttaš háve máilmmikogresii jagi 1996 ja dalle ledjen dutki. Dalle dat lei aivve sierralágán máilbmi. Kongreassas jienastuvvui, ságasallan lei ealaskas ja álbmogiid ovddasteaddjit maid digaštalle gaskkohagaid giivátge čoakkámiin. Dál álbmogat bukte dušše dearvvahusaideaset, giitosiiddiset ja evttohusaideaset sierra juhkosiin – muđuid čállingotti evttohusat dohkkehuvvoje dakkáražžan. Áiggonnai doalvut čuovvovaš sámi parlamentáralaš ráđi čoakkáma gieđahallama várás maid sápmelaččat hálidit ovttasbarggus – ja leago suoma-ugralaš álbmogiid ovttasbargu šat sápmelaččaid várás, daningo ovttasbarggus sápmelaččat eai meannuduvvo álbmogin iige máilmmikongreassa julggaštusain leat mihkkege mearkkašumiid stáhtaide.

Go ledjen Uŋgaris, de Norgga sámi rádios, NRK:s, lei ráhkaduvvon ođas davviriikkalaš sámi giellaovttasbarggus. Ođđasis Norgga sámedikki presideanta Egil Olli árvvoštalai Suoma sámedikki ja dan doaimma dán áššis mearkkašahtti ládje. Lean ieš geahččalan leat solidáralaš eará sámedikkiid ektui ja vejolaš kritihka eará sámedikkiid doaimma ektui lean buktán ovdan sámi parlamentáralaš ráđi čoakkámiin, mii lea sámedikkiid ja Ruošša sámi servviid ovttasbargoorgána. Suoma, Ruoŧa ja Norgga sámedikkit leat ožžon ruhtadeami oktasaš davviriikkalaš giellaovttasbarggu ođđasitorganisma várás Eurohpá Uniovnnas nd. InterregSápmi-prográmmas. Buncarin lea, ahte ruhtadeapmi ožžojuvvo dušše máksojun goluid vuostá sulaid 8 mánu geahčen goluid šaddamis.

Suoma sámedikkis leat johttáhuvvon juo dál muhtin prošeavttat ja jos giellaovttasbargoprošeakta álggahuvvolii dál, de dat dagahivččii stuora gássarávdnjeproblema sámediggái ja šattalemmet juogo lihccut bargiid, heaittihit eará prošeavttaid dehe heaitit doallames čoakkámiid. Mihkkege dáin molssaeavttuin ii leat vejolaš. Dilli lei juo dieđus mannan giđa, ja fidnus ovddasvástideaddji virgeolbmot leat ohcan ruhtadeami oahpahus- ja kulturministeriijas go vuoigatvuohtaministeriijasge, vai prošeakta sáhtálii álgit. Ruhtadandárbu livččii 140 000 euro. Norgga sámediggi lea ustitlaččat fállan Suoma sámediggái loana, muhto vuoigatvuohtaministeriija mielde sámediggi ii sáhte lonet ruđa.

Suoma sámedikki bušeahtta lea unnimus golmma sámedikki bušeahtain. Suoma sámediggi lea muora ja bárkku gaskkas. Mii čielggadit geažos áigge vejolašvuođaid oažžut ruhtadeami giellaovttasbarggu ođđasitorganiserema johttáheapmái, muhto dilli ii oro leame beare čuovgat. Dilli lea čilgejuvvon sámi parlamentáralaš ráđi stivrii ja lea duođaid ahkit, ahte ipmárdus Suoma sámedikki dillái ii gávdno. Iešalddes muitalin juo sámi parlamentáralaš ráđi konfereanssas diimma skábmamánus Girkonjárggas, ahte Eurohpá uniovnna ruhtaroassu sáhttá dagahit Suoma stáhtii bušeahta čuohppama, mii sáhttá maid váikkuhit sakkarat sámedikki bargui ja davviriikkalaš ovttasbargui. Ođđa ášši dat ii nappo galgan lean Ollii.

Lean rievdadan blokka kommenterengeavadiid. Boahttevuođas mu blokka sáhttet kommenteret dušše registreren geavaheaddjit. Dahken rievdadusa danin go neahtas leat dievva vejolašvuođat anonyma kommenteremii. Hálidan, ahte mu blokka kommenteren bissu áššelinnjás ja sávan registrerema lasihit ságastallama maid blokkastan – lea suohttasit ságastallat dakkár olbmuiguin, geain lea namma ja identiteahta.

Vuottesjávrres 14.9.2012

Juvvá Lemet