#http://web.archive.org/web/20141014025536/http://klemetti.blogspot.fi/2012_10_14_archive.html


Čakčaluvvagođii ja sevnnjodišgođii

Dál lea juo arvvástallan ja čakčaluvvagoahtán, ja olu lea háhppehan dáhpáhuvvat sámedikki barggu olis. Mannan vahku duobbánii Helssegis. Oassálasten vehádatáššiid ráđđádallangotti čoakkámii, bukten sámedikki dearvvahusa sámedikki nuoraidráđi ja Sámi Nuorra –organisašuvnna lágidan seminárii ”sáminuorat Suomas”. Mu sáhkan gávdno min ruovttusiidduin. Mus lei stuora illu leat gullame sámi nuoraid dearvvuođagaid mearrideddjiide. Sámi nuorat leat fuolastuvvan seamma áššiin go sámedigginai – árbevirolaš sámi ealáhusaid boahtteáiggis, sápmelaččaid eret muotkumis sámiid ruovttuguovllus ja ILO 169-soahpamuša ratifiseremis. Dađi bahábut nuoraid ávžžuhusat ožžo heajos vuostáiváldima váldobellodagaid ovddasteddjiid gaskavuođas. Nuorat ledje lágidan panelá, masa ledje bovdejuvvon riikkabeaibellodagaid ovddasteaddjit ja vuolláičálli. Gurutlihtu ja vuođđosuopmelaččaid ovddasteaddjit eaba boahtá panelii – mii attii ahkidis signála sámi nuoraide.

Stuorimus váldobellodagaid ovddasteddjin Simo Rundgren (guovddáš), Johanna Ojala-Niemelä (sd) ja Heikki Autto (olgeš) ilmmuhe iežaset vuostálastit Ilo 169-soahpamuša ratifiserema ja sámi kulturiešstivrema gárgeheami. Astrid Thors (ráb) ja Outi Aulanko-Kahiluoto (ruonát) ilmmuheigga čielgasit iežaska leat Kataisa ráđđehusa ráđđehusprográmma duohken, guottihit ILO 169-soahpamuša ratifiserema ja sámi kulturiešstivrema gárgeheami nu ahte sámediggái addojuvvo lasi mearridanváldi. Munnje bázii dat govva, ahte ráđđehusbellodagaid riikkabeaiovddasteaddjit Autto ja Ojala-Niemelä eaba váldde duođas ráđđehusprográmma ulbmiliid, orui čielgasit vuhttome sudno ságaid ahte daidda gal ovtta dahká – mii lea ahkit parlamentarismma go ráđđehusa bargguge dáfus. Kontrásta lei seminárabeaivve gal oba mihá stuoris. Gullen sámi nuorain movttiidahtti sáhkavuoruid ja dan máŋŋel dát sáhkavuorut ožžo jiekŋagalbma doaladuvvama namuhuvvon váldobellodagaid ovddasteddjiin.

Seminára maŋŋel deaivvadin ovttas kulturlávdegotti ságadoalli Tauno Halttain ja nuortalaččaid luohttámušolmmái Veikko Feodoroffiin johtalusministtar Merja Kyllösä Njellima luotta vuođđodivvumis. Deaivvadeamis gávnnahuvvui, ahte luotta vuođđodivvun livččii vejolaš guovtti ráđđehusáigodaga áigge. Muhto ášši loahpalaš čoavdášeapmi gáibida lassiráđđádallamiid ministeriijain, johtalusvirgelágádusain ja riikkabeivviid sierra válljagottiiguin. Juohke dáhpáhusas vuostáiváldin lei liekkus ja oaččuimet eanet lohpádusaid Njellima luotta vuođđodivvuma várás go goassige ovdal. Luotta vuođđodivvun dat gal soaitá viimmat lihkostuvvatge. Ságastalaimet luotta vuođđodivvumis maiddái rikkabeivviid johtalus- ja kommunikašuvdnaválljagotti ságadoalli Arto Satosiin.

Čuovvovaš beaivve deaivvadin Tauno Halttain ja Veikko Feodoroffiin kultur- ja faláštallanministtar Paavo Arhinmäki. Buvttiimet ovdan ee. nuortalaškulturguovddáža ruhtadandárbbu, sámedikki kulturmearreruđaid bajidandárbbu ja buvttiimet maid ovdan fuollamet suohkanráhkadusa ráhkadusođastusa ovdáneamis. Muittuhančálus deaivvadeamis gávdno sámedikki ruovttusiidduin.

Čakčamánu maŋimus vahku dollojuvvui sámedikki stivrra čoakkán. Čoakkáma áššelistu lei viiddis – dego álohii. Stivra dohkkehii evttohuvvot sámedikki čoakkámii cealkámuša sámegielaid ealáskahttinprográmma hápmosis. Sámedikki lávdegottiid, ráđiid ja stivrra válmmaštallan cealkámuš lei viiddis. Cealkámuševttohusas vuojulduvvo earenoamážit sámegielaid ealáskahttinprográmma olláhuhttimii, resursseremii ja bissovaš málle duddjomii sámegielaid ealáskahttinprográmman. Sámedikki dievasčoakkán dollojuvvon 21.11. Stivrra čoakkámis gieđahallojuvvui maiddái Interreg Sápmi –fidnu sámi giellaovttasbarggu ođđasitorganiserema várás, mii lea maŋŋonan Suoma sámedikki ruhtadili geažil. Stivra oaččui čilgehusa hálddahushoavddas sámedikki ekonomalaš dilis ja mearridii, ahte fidnu sáhttá viimmat álgit jagi 2013 álggu rájes, daningo dan rádjái oažžut sierra fidnuid mávssuid máksojuvvot boahtun sámediggái ja likviditeahtta buorrána.

Stivrras ságastallojuvvui maid álgomuttolaččat mot Sadjosa hálddašeapmi ja gárgeheapmi boahtteáigge dikšojuvvo. Sámedikkis lea johttáhuvvon Sadjosa márkanastin- ja gárgehanfidnu, mii nohká boahtte jagi álgobealde. Sámediggi doaibmá dálus váldoláigolažžan ja dan ovddasvástádussan lea dáhpáhus- ja čoakkánvuovdin. Jearaldahkan lea čuožžilan mot ja mii oassebeliid dáid bálvalusaid ordne, ja mii lea ruhtadanvuođuid. Dáhpáhus- ja čoakkánlatnjaláigguiguin ii bastte ruhtadit doarjjabálvalusaid ja Sadjosa márkanastima. Lea čielggas ahte muhtin oassebealli šaddá goaivut ruhtaburssas ruđaid jos čoakkánbálvalusat galget boahtteáigge fállojuvvot. Dilli lea čuolbmái – čoakkánbálvalusaid fállan ii gula sámedikki lágas mearriduvvon bargguide.

Vel čuolbmábun dili dahká go ovddit sámedikki stivra lei gáibidan, ahte Sadjosa márkanastimii ja gávppálaš doibmii ráhkaduvvojit nd. etihkalaš doaibmaprinsihpat – leahan gažaldagas parlameantadállu, masa mii beare dáhpáhusaid ii heive. Etihkalaš doaibmaprinsihpat galge gárvánit manna giđa. Mearrádus ii leat goit velge olláhuhttojuvvon ja dan dáfus eahpečielga dilli joatkahuvvá. Eat sáhte dálá ruhtadilis ruhtadit mearkkašahtti ládje mátkedoaibmabálvalusaid ja digget lágas mearriduvvon bargguid dikšumis.

Sámediggi galgá ovttaáigásaččat jurddahit oba sámiid ruovttuguovllu beroštumiid – eat sáhte sotnadit eará sámiid ruovttuguovllu doaibmabáikkiid ja mii šaddat resursseret maid eará suohkaniidda ja sámiid ruovttuguovllu olggobeal guvlui vai sáhttit doarjut sierra guovlluid sámi kultuvrra ja sámi servošiid. Juohke dáhpáhusas ášši ferte čovdojuvvot muhtin ládje boahtte jagi álggu rádjái ja dat gáibida sihke juridihkalaš čilgehusaid ja ráđđádallamiid dálu eaiggádiin dehege Senáhta-giddodagain.

Dán vahku oassálasttán sámi parlamentáralaš ráđi, SPR:a, stivrra čoakkámii. Boahtte vahku vuolggán fas Helssegii sámediggelága ođasnuhttima válmmaštalli bargojoavkku nuppi čoakkámii.

Vuottesjávrres 14.10.2012

Juvvá Lemet