TIISTAI 15. LOKAKUUTA 2013

Kolonialismma gopmiid suoivanat 8j-čoakkámis

Montreala riikkaidgaskasaš 8j-čoakkán lei hui earenoamáš ja maiddái paradoksála. Čoakkámiin dahkkoje buorit mearrtádusat, muhto muhtin stáhtaid meannudeapmi guđii ahkidis kolonialisttalaš suoivana čoakkáma nala. Čoakkáma okta deháleamos áššiin, mii álgoálbmogiid oaidninčiegas lei hui ovttačilggolaš ja álki, leige oktage čoakkáma váddásepmosiin. Álgoálbmogat leat guhká ovddidan, ahte biodiversiteahttasoahpamuša kontevsttas galggalii atnigoahtit termiinologiija, mii dávista ON:a álgoálbmojulggaštussii ja Rio +20 –julggaštussii. Evttohusa mielde terminologiija álgoálbmogat ja báikkálašservošat (indigenous people and local comminities) buhttelii dáláš hábmema álgoálbmot- ja báikkálašservošat (indigenous and local communities). Álgoálbmogat eai leat gáibidan soahpamuša earáhuhttima, muhto terminologiija earáhuhttima buot boahtteáigge mearrádusain.

COP 11 dehege biodiversiteahttasoahpamuša vuolláičálliriikkaid oassebeallečoakkán lei gáibidan, ahte riikkaidgaskasaš artihkal 8j-bargojoavkočoakkán Montrealis válmmaštalalii evttohusa ođasnuhttojuvvojo terminologiija vai ii. 8j-čoakkán ii bastán dán bargat. Stuorimus sivalaččat dása ledje Kanada, Ránská ja Stuora-Británnia. Davviriikkain Suopma, Norga, Danmárku ja Ruoŧŧa dorjo hui garrasit terminologiija rievdadeami álgáálbmogin ja báikkálašsearvvušin álgoálbmotjulggaštusa ja Rio +20 –julggaštusa mielde. EU:a siste áššis ii lean ovttamielalašvuohta. Riikkaidgaskasaš 8j-bargojoavkku čoakkámiin EU:a geavada mielde EU-ságadoalliriika geavaha EU-riikkaid oktsaš sáhkavuoruid. Dán dáhpáhusas Lietuva geavahii EU-riikkaid beales oktasaš sáhkavuoruid. Daningo EU-riikkat eai dán vuoru gávdnan ovttamielalašvuođa terminologiija-áššis, nu juohke EU-lahttostáhta oaččui geavahit áššis iežas sáhkavuoru.

Stuora-Británnia ja Kanada doarjale iežaska sáhkavuoruin ee. dasa, ahte lágalaš váikkuhusast terminologiija rievdadeapmái eai leat čilgejuvvon. Oktage stáhta ii maid hálit rahpat biodiversiteahttasoahpamuša terminologiija earáhuhttima várás. In dat gal munge dan hálit biodiversiteahttasoahpamuša earáhuhttima, daningo várran lea, ahte dat rabalii vejolašvuođa geahnohuhttit biodiversiteahttasoahpamuša geatnegasvuođaid dálás ekonomalaš ja olitihkalaš dilis.


Sámedikki II várreságadoalli Hánno heaika ja mun 8(j)-čoakkámis. Govva: Inga-Briitta Magga


Áššeollisvuohta lei ovdan juo guokte jagi dás ovdal ovddit riikkaidgaskasaš 8j-bargojoavkku čoakkámis. Juo dalle loktejuvvui ovdan dárbu dahkat lágalaš analysa terminologiija rievdadeami váikkuhusain. Dan dáfus lean behtton, go dat ii lean bargon ja muhtin stáhtat sáhttet maŋidit ja maŋidit mearrádusdahkama áššis. Čuovvovaš COP lea boahtte čavčča Lulli-Koreas.

Ránská vuostálasttii rievdadeami doarjalettiin ee. dasa, ahte Ránskká vuođđoláhka dovda dušše ránskkálaččaid, Ránskkás leat duššebeare ránskkálaččat, eai eará álbmogat. Maiddái Kanada doarjalii iežas lágaide, maid dihte ii mahkaš sáhtále rievdadit terminologiija. Dat fas ii leat harmoniijas Kanada lágaiguin, daningo Kanada vuođđolága mielde doppe leat álgoálbmogat eaige álgoálbmotservošat. Kanada oidnui bukte garra moaitámušaid Cree-indiánaid ráđđi ja Kanada eará álgoálbmotorganisašuvnnat.

Kanada, Ránská ja Stuora-Británnia viggenai aktiivvalaččat láivudit čoakkáma mearrádusaid. Ránská ja Stuora-Británnia ballaba mearrádusaid váikkuhusaid iežaska hálddašan koloniijaide. Kolonialismmas leat guhkes gieđat. Vaikko riikkaidgaskasaš lágat ja olmmošrievttit leat gárganan, de kolonialismma suoivvan lea ovdáneami sevnnjodahtti ja kononialisttalaš politihkka lea velnai vuoimmálaš.

Montrealis ledje ovddasteaddjit buot sámedikkiin. Doalaimetnai oktasaščoakkáma, mas gieđahalaimet sámedikki bargan barggu 8(j):a olláhuhttima várás ja makkár áššin galggalii bargat ovttasráđiid. Guđenai sámedikkis bargá virgeolmmoš, man ovddasvástádussan leat maid 8(j)-áššit ja danin vuolggasadji lea buorre. Dego oalgedáhpáhusas doallan ságastan gávnnahin, artihkal 8(j) lea olláhuhtton sierra vuogi  mielde Suomas, Ruoŧas ja Norggas. Soabaimetnai, ahte ráhkadit oktasaševttohusa sámi parlamentáralaš ráđđái sihke guđe riikka 8(j)-áššiid ovddasvástideaddji ministeriijai das, mot artihkal 8(j):a geatnegasvuođat galggale olláhuhttot.

Sámedikki ruovttusiidduin gávdnojit dieđáhusat riikkaidgaskasaš 8(j)-čoakkáma mearrádusain Montrealis ja doppe Suoma sámedikki doallan oalgedáhpáhusas. Čuovvovaš bloggas muitalan sámedikkiid sáttagotti guossástallamis kanien:keha'ka-álbmoga luhtte. Váldokultuvrra navdin namma álbmogii lea Mohawk.

Dán vahku oassálasttán Norgga sámedikki rahpandoaluide Kárášjogas.

Vuottesjávrres 14.10.2013

Juvvá Lemet