#http://web.archive.org/web/20150313004323/http://klemetti.blogspot.fi/2015_02_15_archive.html

MAANANTAI 16. HELMIKUUTA 2015

Davviriikkaid doaludumis sápmelaččaid hárrái ja journalisma Sámi eatnamis
Oassálasten mannan vahku loahpas Álaheajus davviriikkalaš sámi seminárii, man lei ordnen Davviriikkaid ráđđi. Semináras eai lean oassálastit Suoma bealde earret mu ja II várreságadoalli Hánno Heaikka. Semináras ii lean diehtu Suoma bealde, ja dat lea diehttelas váikkuhan beroštumi váilumii. Munnje lei addon fáddán hupmat ILO 169-soahpamušas. Mu sáhkavuorru gávdno ollislažžan davvisámegillii sámedikki ruovttusiidduin. Maiddái Ruoŧa ja Norgga sámedikkiid jođiheaddjit oassálasttiiga seminárii.  Semináras lei earenoamážit sáhka sápmelaččaid oassálastimis Davviriikkaid Ráđi doibmii. Sápmelaččat lea ohcan Davviriikkaid ráđi dievas miellahttuvuođa viđa háve, muhto váile bohtosa.

In sáhte orrut kommenterekeahttá veaháš journalismmas Norggas ja Suomas. Dát lea báhkka ja hearkkes ášši. Dábálaččat go doaimmaheddjiid árvvoštallá, de dat muosáhuvvo, earenoamážit mu sajádagas, seahkaneapmin jornalisttalaš friddjavuhtii ja bahča sátnedulvin. Dasnai fuolakeahttá, háliidan oassálastit ságastallamii. Politihkka lea oktasaš áššiid fuolaheapmi ja maiddái medias lea stuora ovddasvástádus dán oidnosii buktimis ođđasiid hámis. Media gárganeami ja ođasdahkama servodatlaš mearkkašumi ja rolla ii sáhte árvvoštallojuvvot dušše journalismma siste. Journalisttat dahket ođđasiid servodagas servodaga osolaččaide. Ođđasat duddjojit servodatlaš ságastallama.  Iežaset válljen lahkonanvugiin ja ságastallanvuoiŋŋain doaimmaheaddjit váikkuhit olbmuid jurddahanvugiide, oaiviliidda, millii, giellageavahussii ja maiddái válggaide. Ná riikkabeaiveválggaid lahkonettiin journalismma rolla servodagas lea áigeguovdilis fáddá.

Davviriikkalaš sámi ođasbuvttadeamis lea leamaš ulbmil ráhkadit eakti oktasaš davviriikkalaš ođasbuvttadusa sápmelaččain. Lean soaitán alitčalmmagit jurddahit, ahte oktan ođasbuvttadusa fáddán lea leamaš buvttadit ođđasiid sápmelaččain oktan álbmogin almmá dan haga, ahte riikkarájit biđgejit dán oktilašvuođa. Lean čuvvon earenoamážit Norgga NRK Sámi ođasbuvttadusa sihke geavaheaddjin ja jearahallanvuložin. Suoma sámediggi ja mun lean jearahallon NRK Sápmái lagamusat dalle, go Suoma sámediggi lea háliiduvvon árvvoštallojuvvot, dehe jos juoga ságastallanfáddá lea áigeguovdil Norggas. Ođđasiin lea háliiduvvon máŋgii deattuhuvvot, ahte sápmelaččat lea riidos álbmot. Muhtimin NRK:a ođđasiin leatnai leamaš duođaid ártegis ja boasttoođđasat Suomas, go doaimmaheaddjit leat ráhkadan ođđasiid dieđekeahttá Suoma lágain ja beroškeahttá čielggadit áššiid fáktadieđuid. Diibmá ráhkaduvvui ođas, ahte Näkkela bálges lea juhkkojuvvon. Meattáhus gal divvojuvvui maŋit beaivve, muhto fáktadieđuidhan livččii hui álki dárkkistit ovdal ođđasiid sáddema. Meaddin ja dan divvun maŋit beaivve addá eahpeluohtehahtti gova diehtojuohkingaskaoamis ja dan vuojulduvvama bargosis. 

Suomas oktasaš davviriikkalaš sámi ođđasiid geahččimearit leat njiedjame. Suoma sápmelaččat ja suopmelaččat gehččet YLE Ođđasat-sáddaga logigeardásaččat davviriikkalaš Ođđasaš-sáddaga ektui. Vaikko oktasaš davviriikkalaš sámi ođassáddagis lea buoret geahččanáigi, de dan ođđasat eai olat viiddes meari gehččiid. Ođđasat sáddejuvvojit Norggas ja NRK Sápmi loahpa loahpas mearrida sáddaga sisdoalus ja daid deattuhusain. In leat mange muttos fuomášan ságastallama das, mas oktasaš davviriikkalaš sámi ođassáddagiid unnon gehččiidmearit muitalit. Iigo gárganeamis galggale leat fuolas? Livččiigo áigi gárgehit oktasaš davviriikkalaš sámi ođasbuvttadusa eakti vuogi mielde davviriikkalaččat oktasažžan ja gullat maid Suoma beale ođđasiid čuovvuid – ii dušše Norgga riikkaradio prográmmaráđi? Dárbbahitgo sápmelaččat geažos áigge dieđu Norgga, Ruoŧa dehe Suoma diggerivttiid addin duomuin narkotihkka-, olmmošgoddin-, seksuála- ja eará rihkkosiin? Leago dat davviriikkalaččat mávssolaš ášši sápmelaččaide álbmogin? Dárbbahago ođđasiin álohii riidalit?

Yle Sápmi lea šaddan váttes dillái doaibmasajiid sisáibmobuncaraggáid geažil ja lea šaddan unnidit ođasbuvttadusa mannan ja dán vahku, mas Yle Sápmi maid dieđihii. TV-ođđasat ja neahttaođđasat lea sáddejuvvon ovdalaš vuogi mielde. Yle Sápmi rádioprográmmaid guldaleaddjin, lohkkin ja geahččin dát lea gal šállošahtti, muhto ipmirdahtti. Bargiid dearvvašvuohta lea Suoma lágaidnai mielde deháleamos ášši ja sávan Riikkarádio Yle dikšu Yle Sápmái oadjebas doaibasajiid jođáneamos lági mielde. NRK Sápmi ráhkadii bearjadaga ođđasa Yle Sápmi doaibmasaji sisáibmobuncaraggás nu ahte árvvoštalai ođasdoaimma ja sáddenáiggi unnuma, muhto ii lean goitge fuolas bargiid dearvvašvuođas. Dilli lei earenoamáš dan dihte, ahte ođasášši duddjui govvemiin, čuohppamiin ja seaguhemiin NRK Sámi prográmmaráđi Suoma dillái nu ahte ráhkadii čielga vuostálagaid bidjama Yle Sámi ja NRK Sámi gaskii. Muitalago dát das, ahte NRK Sápmi lea cealkime iežas eret davviriikkalaš ovttasbarggus ja leago dát álgolávki oktasaš davviriikkalaš sámi ođđasiid nohkamii?

In máša leat kommenterekeahttá seammas maid Sámi (Lappi) eanangotti jietnaguotteheaddji Lapin Kansa, go gearddi juo álggahin journalisttalaš guorahallamuša. Lapin Kansa lea lappilaččaid jietnaguotteheaddji iežas ilmmuhusa mielde.  Dat buvttada stáhta ruhtademiin sámegiel ođđasiid nehttii ja aviisii. Sámegielalaš ođasdoaimmahus ja suomagielalaš ođasdoaimmahus leaba dego guokte sierra aviissa vuohččan juo lahkonanvuogi dáfus ja maiddái sámi kultuvrra ja láhkaásaheami áššedovdamuša dáfus. Aviissa virggálaš linnjá ii leat rievdan dakkár “giellabassama” geažil.

Duogážis ráđđejit ain seamma árvvut, mat leat jođihan Lapin Kansa ođasráhkadeami oba dan historjjá áigge. Kvantitatiiva dutkamuša in leat bargan, muhto lohkkin lean almmatge aviissa gárganeami čuvvon. Eanas Lapin Kansa dahkan ođđasiin sápmelaččain ja sámedikkis leat biehtadahkkásat ja duddjojit vuostálaga bidjama sápmelaččaid ja váldoálbmoga vuoigatvuođaid gaskii. Dat lea almmatge aviissa iežas journalisttalaš válljen ja linnjágeassin. Sápmelaččaid lahkonit buncaraggá oaidninvuogis. Sápmelaččat leat Lapin Kansai buncarakkis. Aviisa lea linnjen iežas vuostálastit sámediggelága ođasnuhttima ja ILO 169-soahpamuša ratifiserema. Sápmelaččat ovdanbuktojit positiivvalaččat go ođđasiin gieđahallojit kulturdáhpáhusat, giela oahpahus dehe turismadáhpáhusat. Sámediggái lea várrejuvvon čilgejeaddji rolla ja suddobohká sajádat go dat geahččala dorvvastit sápmelaččaid lágas mearriduvvon vuoigatvuođaid olláhuvvama.

Lapin Kansa dagai ođđasa mannan vahku sámedikki dahkan váidalusain ruvkelága ja birasgáhttenlága vuođul árvvohuššamiin “sámedikki printar lávlu váidalusaid”. Jos hálidivččen leat ilgat ja árvvohuššat, sáhtálin blogget seamma prinsihpain bajilčállosiin “Lapin Kansa vuodjá vulos sápmelaččaid vuoigatvuođaid ja sámedikki ja prentenmašiidna čollu sápmelašvuostásašvuođa”. Muhto in dainna bajilčállosiin navdde iežan blogga. Lapin Kansa ođasráhkadeamit ja jurddamáilbmi sulástahttet Lappi riikkabeaiveolbmuid oainnuid. Dat soaitá gullat dán lappilaš konsensusii – media ja mearrideaddjit vudjet ovttamielalaččat seamma áššiid. Máŋggaárvosaš ođasbuvttadus dat ii leat, muhto beaktilis oaivilváikkuheapmi ja diehttelas bálvala seamma ulbmila. Dat lea sihkkarit áigeguovdil ná riikkabeaiveválggaid áigge ja doarju seammas dálá lappilaš riikkabeaiveolbmuid politihkalaš linnjá ja ráhkada sámiid vuoigatvuođaid vuostálastimis válgafáttá. Áigemuddu lea maid hui deaivil go váldá vuhtii ILO 169-soahpamuša ratifiserema ja ášši ságastallama riikkabeivviid olis.

Lapin Kansa addá Lappis eanagoddin gova, mii unohastala. In sáhte jáhkkit, ahte aviissa ráhkadan govva ja ođasráhkadanpolitihkka dávista buot aviissa lohkkiid ođasdárbbuide dehe jurddaguottuide. Rievtti mielde gieđahallen Álaheaju ságastan dáid temaid veaháš viidáseappotnai. Luoikkahannai dás  oanehis valdosačča Álaheaju davvisámegiel ságastan, man dasto jorgalan maid suomagillii. Dát oassi heive mu mielas dán fáddái oalle bures:

” Sápmelaččat lea davviriikkain hilgojuvvon álbmotjoavku, badjelgehččojuvvon nubbi. Sápmelaččat leat adnon historjjás áigge dološ kultuvrralaš gárgananbázáhussan ja maiddái buncarakkisin stáhtaide. Sápmelaččat leat cielahuvvon ja vealahuvvon gielaset ja kultuvrraset geažil. Sámi kultuvra ja sápmelaččat leat geahččaluvvon sogahuhttot bággosteriliseremiin ja assimilerenviggamušaiguin. Sápmelaččat eai heiven maid jurdagii ovtta álbmogis ovtta stáhta rájiid siste. Álgoálbmoga eksisteren ii heiven davviriikkalaš buresbirgenservodaga jurddašeapmái, mas buohkaiguin galggai meannuduvvot ovttaveardásaččat. Ovttaveardásaš meannudeapmi dáhpáhuvai goitge váldoálbmoga dárbbuid ja oaidninvugiid guovllos, mii doalvvui duohtaáššis sámi álbmoga vealaheapmái.

Dát árbi eallá ain davviriikkain, gos sámit orrot. Stáhtat ákkastallet politihkaset, mas sápmelaččaide eai háliiduvvo addojuvvot sierravuoigatvuođat, buohkaid bajiloainnu dásseárvosaš meannudemiin, mii duođalašvuođas doalvu sámi kultuvrra jávkamii. Gažaldat lea maid das, ahte eiseválddit eai ipmir sámi kultuvrra ja dan duođalaš luonddu. Jurddahuvvo, ahte buot lea bures, go sápmelaččain leat bohccot, sápmelaččat gárvodit sámi biktasiidda, sámegiella oahpahuvvo skuvllas iige almmolaš vealaheapmi gávdno. Muhto sápmelaččathan šaddet eallit stáhta láhkaásaheami, hálddahusa, joatkevaš ruđalaš lassáneami ovddošeami sihke njuolggadusaid ja politihka stivrema vuollásažžan. Datdahan buviha máŋggaid sápmelaččaid.

Sápmelaččat, geat háliidit dorvvastit luonddu ja kultuvrra bistevašvuođa, šaddet geažos áigge deaivat sivahallama go mii háliidit eallit iežamet kultuvrralaš árbevieruid mielde. Stáhtaid sektorjurddaheapmi duohtaáššis uhkida sámi kultuvrra boahtteáiggi. Stáhtat bidjet hálddahusasteaset ja mearrádusaineaset ealáhusáššiid, dáidaga, giellaáššiid ja skuvlema iežaset leađmmaide ja sektoriidda. Sektorjurddaheapmi eastá ollisvuođa oaidnima ja hábmema. Sámi kultuvrras juohke diŋga gullá ollisvuhtii ja ovdamearkka dihte boazodoalu atnin dušše ealáhussan lea uhkkin oba min eallinvuohkáseamet.

Sápmelaččat, geat vuostálastet ruvkkiid vuođđudeami, adnojuvvojit sivalažžan oba stáhta dehe guovllu beroštumiid dehege váldoálbmoga dárbbuid vajálduhttimis. Sámiid rivttiin lea ain jearaldat váldoálbmoga rivttiin buot stáhtain, nuppiiguin sániiguin sápmelaččaid vuoigatvuođat árvvoštallojuvvojit gaskavuođas váldoálbmoga dárbbuide ja vuoigatvuođaide. Lean fuobmán, ahte stáhtaide sámi kultuvrra eksisteren lea duohtaáššis ideologalaš buncarakkis. Min kultuvramet, dan vuoigatvuođa ja earenoamášvuođa eai bastte gieđahallat ja min nanu kulturárbevierromet lea máŋgasii uhkki. Globála máilmmis máŋggas muosáhit dorvvuhisvuođa ja atnet sápmelaččaid, geaid sohkasearvvuš ja kultuvrralaš oktavuohta lea ealli, uhkkin dehe muittuhussan das, ahte váldokultuvra ii leat bastán seailut liikká ovttalágánin iige gievran muhto lea várá vuolde ovttaiduvvat globála ovttalágán kultuvran. Davviriikkalaš buresbirgenservodaga jurddašeapmái oba jurdda das, ahte stáhta rájiid siste eallá sierra álbmot, mas lea sierralágán ideologiija, kultuvra ja searvvušvuogádat, lea ain vieris ja buncarlaš.

Min luondoipmárdusamet, eallinfilosofiija, eallinvuohki bohccuiguin, guliiguin ja meahci valljiguin ii ipmirduvvo. Kultuvramet ii leat dušše giella ja čáppa duojit, muhto daid duogážis lea olles buolvadagaid mielde bistán eallinvuohki, mii geahččaluvvo geažos áigge heaittihuvvot ja dađi lági mielde sápmelaččain dahkkot gielalaš unnitlohku. Dalle leat jorbalasargumentašuvnna
siste: buohkaid dásseárvosaš gieđahallamiin duddjojuvvojit dilit, mat sáhttet doalvut sámi eallinvuogi jávkamii.”

Vuottesjávrres 16.2.2015


Juvvá Lemet