#http://web.archive.org/web/20141006113340/http://klemetti.blogspot.fi/search?updated-min=2012-01-01T00:00:00%2B02:00&updated-max=2013-01-01T00:00:00%2B02:00&max-results=50


SUNNUNTAI 16. JOULUKUUTA 2012

Stáhtaráđđi lea čatnasan Ilo 169-soahpamuša ratifiserema ovddideapmái

Iehčanasvuohtabeaivi lea ávvuduvvon hohpolaš čoakkánvahkuid gaskkas. Sámediggi lei dego juogaman ovdasii 12.12.12 ráđđehusa eahketskuvllas, mii gal lei goitge iđđes. Stáhtaráđđi lea addán min deaivvadeami maŋŋel lohpádusa, ahte dat lea čatnasan ovddidit ILO 169-soahpamuša ratifiserema ja ráđđehusprográmma ulbmil ratifiseret ILO 169-soahpamuša lea ain nannosit vuoimmis. Stáhtaráđđi lea maid čatnasan davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkaráđđádallamiidda. Sámedikki ruovttusiidduin gávdno dieđáhus eahketskuvllas, dilálašvuođas mu doallan sáhka sihke sámedikki duogášmuittuhančálus fáttá birra. Stáhtaráđđi hálidii gullat earenoamážit sápmelaš boazodoalus. Stáhtaráđi linnjen dárkkuha dan, ahte bargu Ilo-soahpamuša rátifisereneastagiid jávkadeami várás galgá álggahuvvot dakkaviđe stáhta ja sámedikki buriin ovttasbargguin.

Stáhtaráđi fidnoregistaris gávdnojit sierra beliid addin cealkámušat ILO 169-soahpamuša ratifisereneavttuin . Buot ministeriijaid cealkámušat eai leat áššáigullevaččat. Sámediggi lea diŋgon ministeriijaid cealkámušain árvvoštallama professor Martin Scheininis. Scheinina álgovuolggalaš árvvoštallama mielde ruhtaministeriija addin cealkámuš ii dávis Suoma vuođđolága ja Suoma dáláš riikkaidgaskasaš čatnasemiid. Professora mielde maid eanan- ja meahccedoalloministeriija cealkámuš lea maid oalle problemáhtalaš seamma vuođu mielde. Scheinina oainnu mielde vai sápmelašmeroštallan livččii ILO-soahpamuša dáfus dohkkálaš, de sápmelašmeroštallan ferte leat Suoma lágaid mielde dakkár, man sápmelaččat ieža dohkkehit.

Ministeriijaid cealkámušat eai dakkáražžan sáhte doaibmat ILO 169-soahpamuša ratifiserema čoavddusevttohusmállen, daningo dat eai buot osiid mielde dávis Suoma našuvnnalaš ja riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaide. Ráđđehusa eahketskuvlii iežan guođđin duogášmuittuhančállosis celken dán čielgasit.

Stáhtaráđi dieđáhus lea bohciidahttán miellagiddevaš dulkomiid. Ja dađi bahábut vuohon mu ruovttusuohkananis Eanodagas, man suohkanhoavda Mikko Kärnä joatká ain aktiivvalaš, sápmelašvuostásaš ja boastto diehtojuohkinpolitihkas. Kärnä mielde stáhtaráđi dieđáhus dárkkuhivččii dan, ahte ILO 169-soahpamuša ratifiserema oassebeallin livčče maid ee. nu daddjojun lapinkylä-ovttastusat. Lea hui miellagiddevaš, ahte suohkanhoavda lea aktiivvalaččat vuodjigoahtán Eanodaga suohkana namas muhtin álbmotsearvvi ášši. Su álbmotsearvedoarjja ii goitge ole Eanodaga sámi servviide. ILO 169-soahpamuša ratifiserenbarggu olis váldoálbmoga gullan ii oaivvil dan, ahte sii livčče oassebeallin soahpamuša ratifiseremis. Suoma lágaid válmmaštallamii gullá almmolaččat viiddes sierra beliid gullan. ILO 169-soahpamuša mielde soahpamuša ratifiseremis sohppojuvvo dušše Suoma stáhta ja sámedikki gaskka – eará oassebealit áššis eai leat.

Maiddái sápmelažžan viggi láddelaččaid ovddasteaddji searvi lea movttáskan dieđihit sihke skábmamánu loahpas ordnejuvvon Eurohpá Ráđi olmmošriekteáittardeaddji Supmii addin raportta geažil lágiduvvon semináras ja stáhtaráđi dánvahkosaš dieđáhusasnai. In oba gillege kommenteret buot dan tragikomihkalaš oannuid. Sávahahtti livččii, ahte jos dieđáhusain čujuhuvvo mu doallan ságaide, de daidda galggalii čujuhit riekta – buot mu ságathan gávdnojit sámedikki ruovttusiidduin. Namuhuvvon láddelašsearvvis orru goitge leame issoras hállu beassat mielde ILO 169-soahpamuš-, davviriikkalaš sámisoahpamuš- ja buot vejolaš earánai ráđđádallamiidda, mat gusket sápmelaččaid. Suoma sámediggelága 6 §:a mielde dušše sámediggi sáhttá ovddastit sápmelaččaid virggálaš našuvnnalaš ja riikkaidgaskasaš oktavuođain. Searvvis ii leat mihkkege dahkamušaid bargojoavkkuin, mat gusket sápmelaččaid.

Mannan vahku lei čoakkán, mii válmmaštallá sámediggelága ođasnuhttima. Das gieđahalloje sámediggelága válgavuogádaga ovddidandárbbut. Sotnabeaivve lei sámi parlamentáralaš ráđi (SPR) stivrra čoakkán, mas gieđahalloje davviriikkalaš sámisoahpamuša joatkkašiehtadallanáššit. SPR dohkkehii maid Suoma sámedikki gárven ávžžuhusa guovddáš olmmošriekteorgánaide sihke Ruošša, Ruoŧa, Norgga ja Suoma stáhtaide Ruošša álgoálbmogiid sajádaga buorideami várás. SPR gáibida Ruošša vuoigatvuohtaministeriija šluhttet RAIPONa heaittiheami ja Murmánskka leana eiseválddiid dorvvastit ja duddjot eavttuid Guoládatnjárgga sámi parlameantta doaibmama várás. Ávžžuhus gávdno ollislažžan sámedikki ruovttusiidduin. Vahkku joatkahuvai moaddebeaivásaš šiehtadallamiin davviriikkalaš sámisoahpamušas.

Sámedikki ovddasteaddjit deaivvade Meahcceráđđehusa oaivehoavdda Jyrki Kangasa. Manaimet deaivvadeamis čađa nohkavaš jagi dáhpáhusaid, olláhuvvan ovttasbarggu ja boahtte jagi hástalusaid. Ságastalaimet earenoamážit GDG dutkandoaimmas, Meahcceráđđehusa boahtte jagi boađusulbmiliin ja Akwé: Kon –rávvagiid guoskadeamis Meahcceráđđehusa doaimmas.

Skábmamánu loahpas alimus hálddahusrievttis (AHR) lea boahtán sápmelaččaid dáfus miehtemielalaš mearrádus, mii guoská sápmelaččaid gielalaš rivttiid. Mearrádus gávdno AHR:a ruovttusiidduin. Mearrádus guoská Davvi-Suoma guovloovttasbarggu suohkanovttastumi ovttastupmečoakkáma mearrádusa, mii lei gáibiduvvon burgojuvvot, daningo čoakkámis ii ordnejuvvon sámegiel dulkon, vaikko dat lei ovddalgihtii bivdojuvvon. Suohkanovttastumis leat lahttun Ohcejoga, Anára ja Soađegili suohkanat. AHR lea gomihan ovttastupmečoakkáma mearrádusaid, daningo čoakkámis ii lean ordnejuvvon dulkon. AHR lea mearrádusastis cealkán, ahte suohkanovttastumi ovttastupmečoakkán lea sámi giellalága 2 §:a 1 momeantta 1 čuoggás dárkkuhuvvon eiseváldi, masa guoskaduvvo sámi giellaláhka. AHR:a mearrádusa mielde suohkanovttastumi doaibmaorgána lahtus lea riekti geavahit doaibmaorgána čoakkámis sámegiela ja vástideaddji ládje suohkanovttastupmi lea geatnegahtton dárbbu mielde ordnet čoakkámiin dulkoma.

AHR lea mearrádusastis deattuhan, ahte vuoigatvuhtii geavahit sámegiela gullá earukeahttá maiddái vuoigatvuohta gulahallat iežas geavahan gielain das fuolakeahttá, livččiigo sámegiela geavahan olmmoš bastán ovddidit áššis maid suoma- dehe ruoŧagillii. AHR lea vuođđudan mearádusas muhtin muddui sámi giellalága ovdal gustojeaddji láhkii sámegiela geavaheamis eiseválddiid olis, mas sápmelaččaid vuoigatvuođat geavahit sámegiela ledje muhtin osiin dáláš lága viiddibut. Sámi giellalágas ii leat sámegiela geavaheamis eiseválddiid olis addojun lága 14 §:a vástideaddji njuolggadus, man vuođul stáhta máŋggalahtot doaibmaorgánas mearriduvvon njuolggadus guoskaduvvolii suohkanovttastumi doaibmaorgána lahtuide. AHR:a mielde sámi giellalágas ii leat leamaš ulbmil ráddjet lága mearridettiin gustodeaddji rivttiid sámegiela geavaheapmái. Dalle riekti geavahit sámegiela guoská maid ovttastupmečoakkámiid.

AHR:a mearrádus lea dehálaš, daningo sámi giellalága guoskadeamis suohkanovttastumiid doaimmaide lea leamaš eahpečielggasvuohta. Dát lea boahtán muhtin muddui das, ahte vuoigatvuohtaministeriija ii mieđit sámi giellalága 31 §:a mielde doarjagiid suohkanovttastumiid doaimmaide, mat ovddidit sámi giellalága. Sámediggi lea gáibidan dávjá, ahte lága 31 § galggalii dárkkistuvvot nu, ahte dat attálii vejolašvuođa mieđihit doarjaga maiddái suohkanovttastumiide. Jáhkán, ahte dál viimmatge AHR:a mearrádus doalvu, jos dál ii lága 31 §:a dárkkisteapmái, nu goitge lága dulkoma dárkkisteapmái vuođđo- ja olmmošriektemiehtemielalaččat nu, ahte ruhtadeapmi sáhttá mieđihuvvot maiddái suohkanovttastumiide.

Lean muhtin áigge eret sámedikki ságadoalli barggus. Báhcen lupmui 14.12. rájes ja lean luomus gitta jagi loahpa rádjái. Mus lea báhcán jahkeluopmu doalakeahttá geasset. Mu bloggačállimii boahtá dan dihte guhkes boatkka, jos mášan leat kommenterekeahttá áigeguovdilis sámi politihkalaš gažaldagaid iežan luomu áigge. Sáhttá leat, ahte čálán fas ođđa jagi lahkonettiin ja manan čađa nohkavaš jagi ja boahttevaš jagi hástalusaid. Giittán buohkaid mu blogga lohkkiid dán jagis ja sávan hui buori ja lotkkodahtti juovllaid vuordima áiggiid!

16.12.2012

Juvvá Lemet