#http://web.archive.org/web/20141010073104/http://klemetti.blogspot.fi/2010_06_13_archive.html

TORSTAI 17. KESÄKUUTA 2010

Luonddusuodjalangearregiin
Mannan vahku lei sihke artihkal 8(j)-bargojoavkku čoakkán ja luonddusuodjalangearregat Ohcejogas. 8(j)-bargojoavkku guossin lei uhkivuloš luonddutiippaid (Lutu) doaibmaplána válmmaštalli bargojoavkku ságadoalli Pekka Salminen ja duoddarat-áššedovdibargojoavkku ságadoalli Yrjö Norokorpi. Lassidiehtu Lutu-doaibmaplánas gávdno birasministeriija čujuhusas: www.ymparisto.fi/luontotyyppienuhanalaisuus 

Jagi 2008 gárvánii čilgehus Suoma luonddutiippaid dilis. Birasministeriija lea ásahan bargojoavkku ráhkadit doaibmaplána uhkivuloš luonddutiippaid dili buorideami várás. Bargojoavku galgá leat diđolaš artihkal 8(j) álbmotlaš áššedovdibargojoavkku barggus, mii gieđahallá álgoálbmogiid árbedieđu, ja váldit vuhtii bargojoavkku bargan evttohusaid. 8(j)-bargojoavku gieđahalai čoakkámisttis dáláš doaibmaplánahápmosa ja áššis lei ealaskas ságastallan. Ságastallan gieđahalai earenoamážit evttohusaid, mat guske boazodoalu. Soabaimet, ahte Lutu-doaibmaplána gieđahallojuvvo čakčat sámedikki ja sámi ruovttuguovllu bálgesiid boazoisidđđid oktasaščoakkámis.

Čoakkáma eará áššin lei 8(j)-bargojoavkku barggu olláhuvvama čuovvun. Bargojoavkku oktan bargun lea mannat čađa biodiversiteahttasoahpamuša gaskavuođa álgoálbmotjulggaštussii ja eará Suoma riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaide. Go olgoáššiidministeriija lea báhcán eret bargojoavkkus, de barggu olláhuvvan lea šaddan váddáseabbon. Šiehtaimet, ahte sámediggi manná čađa eará riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid ja lahkonit olgoáššiidministeriija fargga ođđasit ja gáibidit dan deavdit geatnagasvuođaidis ja mannat álgoálbmotjulggaštusa čađa biodiversiteahttasoahpamuša ektui. 

Duorastaga lei luonddusuodjalangearregiid 8(j)-bargojoavkku oktasaš meahccebeaivi, masa in sáhttán oassálastit sámi kulturguovddáža vuođđogeađggi muvrendilálašvuođa geažil. Bearjadaga lei luonddusuodjalangearregiid aitosaš čoakkánbeaivi. Áššelisttus ledje birasministeriija, Sámi ejb (=Lapin ely; davvisámegiel čilgehus mielde guovlohálddašan-ođastusa maŋŋel ovddeš Sámi leana doaibmaviidodaga sadjái boahtán guovlohálddašan-viidodaga virgelágadusguovddáža nubbi lahkki, ng. ealáhus-, johtalus- ja birasguovddáš ja dan doaibmaguovlu) ja meahcceráđđehusa áigeguovdilis áššiin. Anárjávrre oasseoppalašláva válmmaštallan loktanii nannosit ságastallamii ja dáláš lávvaevttohus adnojuvvui hui sakka badjelmeare lávvejuvvon. Ságastalaimet maiddái Suoma birasguovddáža válmmaštallanvuloš árvvoštallamis luonddusuodjalanlága ja meahccelága olláhuvvamis ja sávaimet ahte SBiG (=SYKE) gulalii barggustis artihkal 8(j)-bargojoavkku. Ságastalaimet viidát maiddái meahccejohtaluslága oasseođastusas, ja ođastus adnojuvvui hui problemáhtalažžan. Sávaimetnai, ahte lága oasseođastus manalii ođđasit válmmaštallamii ja ahte válmmaštallamis birasministeriija gulalii vuđolaččabut Sámi guovlohálddašanviidodaga eiseválddiid ja sámedikki, daningo dovdat diliid.

Luonddusuodjalangearregat leat dehálaččat diehtolonohallamii. Matge mearrádusaid gearregiin eai dahkko, muhto ulbmilin lea ságastallat áigeguovdilis áššiin. Áidna mearrádus , mii luonddusuodjalangearregiin dahkko, lea dan čuovvovaš čoahkkananbáiki. Čuovvovaš háve čoahkkanit Čeavetjávrri Hooppâgjävris (das ii leat davisámegiel namma).

Meahcceráđđehus lea guoskadišgoahtán ođđa vuovdesertifiserenkriteara (PEFC), mas lei olu ságastallan diibmá maiddái mu bloggas. Muhtin politihkkarat ja boazoolbmot sávve, ahte sámediggi ii livčče vuolgán vuovdesertifiserenkriterii mielde. Ođđa vuovdesertifiserenkritearat vurdet vel riikkaidgaskasaš PEFC-organisašuvnna dohkkeheami, ášši lea maŋŋonan várra jorgalanváttisvuođaid geažil. Lea goitge buorre, ahte meahcceráđđehus lea juo riepman olláhuhttit kritearaidis. Lean gullan, ahte vuovdesertifiserenkriteara lea addán buori vuođu ja lea buorre bargoneavvu ráđđádaladettiin sámi ruovttuguovllu bálgesiiguin. Meahcceráđđehus lea juo ožžon soahpamuša muhtin bálgesiiguin vuovdečuollamiin ođđa vuovdesertifiserenkriteara vuođol. Lea buorre, ahte bálgesat barget soahpamušaid meahcceráđđehusain ja dát maid álkidahttá sámedikki barggu. 

Dát vahkku lea lihkus ráfálaččat go ovddit vahkut ja beasan vuojulduvvat maid eará bargguide. Loahppavahku lean gal Helssegis sápmelaččaid dáfus hui miellagiddevaš semináras. Jearaldat lea Nato parlamentáralaš dievasčoakkámis, ng. Rose-Roth-semináras. Ságastalan semináras ee. álgoálbmogiid vuoigatvuođain, dálkkádatrievdamis ja Nato doaimmas árktalaš viidodagain. Semináras mu doallan sáhka gávdno álvvordaga rájes sámedikki ruovttusiidduin, dađi bahábot dušše eŋgelasgillii. Geahččalis seastit sámedikki vátna resurssaid ja čállit ságaid dákkár dilálašvuođaide njuolga eŋgelasgillii.

Vuottesjávrres 17.6.2010
Juvvá Lemet