#http://web.archive.org/web/20141009211117/http://klemetti.blogspot.fi/2014_02_16_archive.html

KESKIVIIKKO 19. HELMIKUUTA 2014

Ságadoalli sáhka dievasčoakkámis

Mu bloggas lea golihan bottaš – šállošan dan. Giđđa lea leamaš sámediggái mealgat muddui hohpolaš. Go sámedikki dievasčoakkán dollojuvvo Upmis eaige Suoma sápmelaččat beasa čuovvut čoakkáma juos eai boađe báikki nala, de bigan bloggái dievasčoakkáma álggus ságadoalli geahčastaga davvisáme- ja suomagillii. Lagašbeivviid čálán eará áigeguovdilis áššiin.

Buorit sámediggeáirasat!

Liekkus buresboahtin Eurohpá kulturoaivegávpogii Ubmái doallat čoakkáma! Ubmi lea earenoamáš buorre čoakkánbáiki, daningo sámi kultuvra lea hui bures čalmmustahtton kulturoaivegávpoga dáhpáhusain.

Mannan čoakkáma maŋŋel min hálddahus lea olláhuhttagoahtán dohkkehuvvon bušeahta, persovdnapolitihkalaš prográmma sihke ovttaveardásašvuohta- ja dásseárvoplánaid. Ekonomiijahálddahusa ođasteapmi lea maid álggahuvvon. Hálddahus lea buoridišgoahtán maid sámedikki dieđihandoaimma ja min ruovttusiidduide lea buvttaduvvon ođđa diehtu Suoma ratifiseren riikkaidgaskasaš soahpamušain, olmmošriekteorgánaid ávžžuhusain, sápmelaččaid birra lágain, sámedikki ovddasteddjiin sierra bargojoavkkuin ja obanassii sámi kultuvrras. Lean hui duhtavaš dasa, man searalaččat min hálddahus lea buoridišgoahtán sámedikki dieđihandoaimma. Mun gal duođaid sávan, ahte sámediggeáirasat oahpásnuvale min ruovttusiidduide ja dohko čohkkejun dihtui. Riikkaidgaskasaš álbmotriekti, nappo olmmošriektesoahpamušat, lea oktan min rivttiideamet vuođđu ja lea dehálaš, ahte min luohttámušolbmot dovdet maid daid.

Sámediggi ráđđádalai sámedikki dievasčoakkáma dohkkehan cealkámuša vuođul sámegielaid ealáskahttinprográmmas oahpahus- ja kulturministeriijas ođđajagimánu loahpas. Giellaealáskahttinprográmma buoriduvvo loahpalaš hápmái ja dat manaš álgogiđa stáhtaráđi gieđahallamii. Prográmma dohkkehuvvo prinsihppamearrádussan. Dađi bahábut prográmma olláhuhttimii ii leat sierra ruhtadeapmi ja easka jagi 2015 bušeahtas sáhttá navdit giellaealáskahttinprográmmii gávdnot ruhtadeapmi. Prográmma lea maŋŋonan máŋgga siva dihte, máŋggain ministeriijain, Riikkaradios Yles ja eará doibmiin ledje máŋggat buoridanevttohusat ja prográmma lea gáibidan olu joatkkabargama. Sámediggi ferte ráhkkanit dasa, ahte galgat dahkat evttohusa lassibušeahtaide, vai oažžut prográmma olláhuhttimii leahtu. Mii várra šaddat geavahit min olmmošlaš návccaid giellaealáskahttinprográmma olláhuhttimii.

Restauráŋŋa Gálla lea cealkán eret láigošiehtadusa juo 30.4. rájes dan dihte go doaibma ii lean gánnáhahtti. Ohcat bárrasiin ođđa restauráŋŋadoalli. Jos eat gávnna ođđa fitnodaga restauráŋŋadoallin, de dat váikkuha Sadjosa bálvalanvuovdimii ja dáláš bálvalanovttadahkii ja dieđusge maid sámedikki ruhtadanvuđđui. Min láhkaolmmoš Kalle Varis lea aiddo dál čielggadeame mot Sadjosa fitnodatdoaibmabálvalusat ordnejuvvojit ja áššis ráđđádallojuvvo sierra ministeriijaiguin. Sávan, ahte oaččuleimmet málle duddjojuvvot ja buvttaleimmet dan čuovvovaš dievasčoakkáma gieđahallamii. Lea goitge vejolaš, ahte jos eat oaččo restauráŋŋadoalli, de dat sáhttá dagahit dárbbu ráhkadit lassičielggademiid ja fitnodatdoaibmamálle dohkkeheapmi sirdása vel maŋŋelii.

Sámedikki stivra dohkkehii cealkámuša guolástanlágas. Dađi bahábut eat ožžon nu olu cealkináiggi, ahte livččiimet dan bastán buktit dán dievasčoakkáma gieđahallamii, daningo eanan- ja meahccedoalloministeriija ilmmuhii, ahte dat ii sáhte váldit cealkámuša fuomášupmái jos dat livččii dohkkehuvvon easka dievasčoakkámis. Cealkámuš vuođđuduvai ollislaččat dievasčoakkáma jagi 2012 dohkkehan cealkámuššii guolastanlága válmmaštallan bargojoavkku evttohusas. Ministeriija ii lean váldán vuhtii min cealkámušasteamet gidden fuomášumiide ja prinsihpas ministeriija evttohus lei hui guhkás seamma go lága válmmaštallan bargojoavkku evttohus.

Guolástanláhkaevttohus lea máŋgga ládje buncar sápmelaččaid dáfus. Árbevirolaš ruovttodárboguolástus evttohuvvo buohtastahttojuvvot luomosáigge guolásteapmái. Ruovttudárboguolásteaddjit eai oaččole vuovdit iežaset bivdin guoli restauráŋŋŋaide dehe rámbuvrraide. Vihtta gilo jándoris oaččulii vuovdit fulkkiide dehe oahppásiidda. Dađi lági mielde Deanus luosat galggale smávvejuvvot ovdal vuovdima. Balan, ahte stuorit problema lea dat, ahte evttohus loahpaha lahka bivdojun guoli oažžuma rámbuvrrain, restauráŋŋain, skuvllain ja boarrásiidsiiddain, daningo in jáhke beare gállása guollebivdiin riepmat byrokratiija geažil ámmátguolásteaddjin. Sámi guolástanárbevieru dáfus evttohus sáhttá leat sorbmi.

Seamma ládje sápmelaččaid friddja guolástanriekti evttohuvvo ráddjejuvvot hui olu. Vuođđoláhkaválljagotti oainnu mielde friddja guolástanrievtti ulbmilin lea muhtin oassái čoavdit sámiid eanan- ja čáhcerivttiid. Buot geahnohuhttimat sápmelaččaid eanan- ja čáhcevuoigatvuođaide heajudit Ilo 169-soahpamuša ratifiserema vejolašvuođaid ja sámiid riektesajádaga. Sámedikki stivra evttohii, dego dievasčoakkánnai, ahte friddja guolástanrievttis ii galgga luohpat ja dat galgá olahuvvot guoskat maid Vuohču guovllu. Dasa lassin stivra evttohii, ahte luonddu máŋggahápmásašvuođa ja guollenáli dorvvasteami várás sáhttet lága ásahusain ráfaidahttojuvvot gođđanjogat ja golganjogat mearreáigái friddja guolastanrievttis. Guollenáliid dorvvasteapmi lea sámediggái hui dehálaš.

Álgojagi sámedikkis lei gudni oažžut galledeaddjin árvogussiid. Olgoriikkaministtar Erkki Tuomioja ja eanan- ja meahccedoalloministtar Jari Koskinen guossástalle sámedikkis ođđajagimánu. Olgoministtar guossástalai min bovdehusas ja eanan- ja meahccedoalloministtar fas hálidii deaivvadit earenoamážit sámedikki stivrrain. Dađi bahábut olgoministtar Tuomioja guossástallan oaččui morašlaš iešvugiid, main lei oasálažžan ovddes sámedikki stivrra áirras ja dálá sámediggeáirras Anu Avaskari. Válddán dán ášši ovdan dál sámedikki dievasčoakkámis, daningo sámediggeáirras Avaskari ii leat doaibman sámedikki stivrejeaddji bargoortnega iige válgabaji doaibmaprográmma mielde, masa son lea čatnasan. Sámedikki almmolaš geavada mielde ministariid ja ja sámedikki guovttagaskka deaivvademiide oassálastet dušše sámedikki válljen ovddasteaddjit. Ministara guossástallanprográmmat dohkkehahttojuvvojit seamma ládje go oassálastitge álohii ministeriijain sierravehkiid doaimmas. Dát lea eavttuhis dehálaš ministara alla dorvoklassifiserema geažil. Dán geavada dovdet buot sámedikkit ja diehttelas dan čuvgejuvvon áirasat ja lea duođaid ahkit, moraslaš ja váimmu čarvejeaddji dovdu, ahte diggeáirras hálida loavkkidit ja geahnohuhttit sámi kulturiešstivrema ja geavadis ovddidit ja doarjut beliid, mat vuostálastet sápmelaččaid vuoigatvuođaid.

Mu mielas Anu Avaskari doaibma sámedikki áirrasin lea hui vávjjehahtti. Son doaimmaha anársápmelaččaid namas cealkámušaid sierra ministeriijaide ja eiseválddiide ja čuoččuha, ahte sámediggi ii gudnejáhte anársápmelaččaid vuoigatvuođaid. Son ii leat goitge goassige buktán dáid evttohusaidis sámedikki gieđahallama várás iige sámedikkis leat leamaš danin vejolašvuohta daid oba ovddiditge. Dákkár doaibma lea vásedin dahkkon bostaleami nammii ja ulbmilin lea leamaš dušše mollet sámi kulturiešstivrema ja doarjut beliid, mat vuostálastet sámiid vuoigatvuođaid, jearaldat ii leat heađisge anársápmelaččaid vuoigatvuođaid ovddideamis. Sámediggi gieđahallá buot sámediggeáirasiid dahkan álgagiid ja evttohusaid ja sávan, ahte oažžut konkrehta evttohusaid anársápmelaččaid sajádaga buorideami várás sámediggeáirasiin.

Sámediggeáirasiin vurdojuvvo doaimma eaktudan árvugasvuohta, sámedikki stivrejeaddji lága ja bargoortnega dovdamuš ja áššálaš meannudeapmi. Jos sámediggeáirasat eai ieža dovddas, gudnejáhte dehe doaimma sámedikki njuolggadusaid mielde, de manne galgá vuordit ahte earát daid gudnejahttet? Sámediggi ii leat suohkanstivra iige searvvi čoakkán. Vaikko mis ii leat bearehaga iehčanas mearridanváldi, de mis lea earenoamážit morála mearridanváldi ja mii leat ovdamearkan sápmelaččaide ja váldokultuvrra olbmuidenai mot sápmelaččat dahket mearrádusaid ja makkár sámiservodaga sápmelaččat hálidit. Mii leat sápmelaččaid riikkabeaivvit. Jos hálidit, ahte min barggut lasihuvvojit ja sámediggi váldojuvvo duođalaččat, de mii galgat meannudit sámedikki gáibidan árvvu mielde – aivve seamma ládje go riikkabeaiáirasatnai barget. Sámediggái válljejun ovddasteddjiid lágas addon bargun lea maid duššebeare ovddastit sápmelaččaid rivttiid. Maŋimus áiggiid munnje lea boahtán dakkár dovdu, ahte dát mu máinnašan jurdda lea gáidame ain guhkkelii máŋgga sámediggeáirasa jurddahanvuogis, ja das gal lean hui morašmielain.

Mii sápmelaččat deattuhit, ahte mii leat okta álbmot njealji stáhta viidodagas. Leago dát šat duohta? Minnai sámedikkis lea loktanan eanet ah`eanet sáhka suohkana olbmuid vuoigatvuođain ja sápmelaččaid vuoigatvuođain, geat orrot dihto suohkaniin. Dát čielggai aŋkke munnje hui čielgasit go gieđahalaimet sámediggeláhkabargojoavkku smiehttamuša dego maid guolástanlága gieđahaladettiin nu dievasčoakkámis go sámedikki stivrrasge.   

Jos mii jurddahit dušše suohkaniid, dihto suohkaniid sápmelaččaid vuoigatvuođaid dehe jos leat gárvát gáržžidit sápmelaččaid dálá vuoigatvuođaid, vai ovtta suohkana sápmelaččaid vuoigatvuođat sáhttet oanehisáigásaččat buorránit, muhto buot earáid vuoigatvuođat hedjonivčče, de leat gal gáidán oba mihá guhkás sámi kultuvrra árbevieruin. Maid mii bargat davviriikkalaš sámi soahpamušain jos eat bastte oba Suomasge oaidnit sámi ruovttuguovllu oktan sápmelaččaid orrun guovlun almmá suohkanrájiid haga?

Jos hálidit seailut ealaskassan, earenoamážin ja obanassii álgoálbmotkultuvran, nu kultuvrra guovddáš prinsihpain ja árvvuin galgá doallat. Kultuvra ja dan iešvuogit almmatge gal álohii gárganit, muhto árvovuođđu – dehege earenoamážit oaidnu sápmelaččain oktan álbmogin – dat ferte seailut min kultuvrra váimmusin. Dálá ođđaáigásaš máilmmis lea álki vajálduhttit kultuvrra váimmusárvvuid. Danin mii sámediggin galgat iežanai suokkardit ja máhcahit millii ja doarjut sámi árvovuođu seailuma. Sámi árbevirolaš árvovuđđui ii gula eará eará sámi giella- ja kultuvrajoavkkuid badjelgeahččan dehe sivaheapmi. Mun lean duođaid fuolas das, mot sápmelaččaid vuoigatvuođaid ja sápmelašvuođa vuostálastit bastet vuodjit sápmelaččaid vuostálagaid diđolaččat ja vásedin nu ahte sii provoserejit ja dahket iežaset politihka. Ulbmilin dákkár doaimmas lea sámiid álgoálbmotsajádaga heajudeapmi ja sámi kulturiešstivrema geahnohuhttin. Politihkkii gullet sierra oainnut ja muhtimin juobe sierraoaivilatnai, iige sámediggi dárbbat iige mihkkege orgánaid dárbbatge leat ovttamielalaš. Lea goitge vealtameahttun, ahte sierra oainnutge ákkastallojuvvojit sámedikki bargguid ektui.

Hálidin buktit dán, veaháš sierralágán geahčastaga ovdan, daningo lean hui fuolas das, makkár ovdamearkka sámediggi addá nuorat sápmelašbulvii. Mii galgat leat várrugasat dan ektui, ahte eat guođe nuorat sápmelašbuolvvaide ovdamearkka ja oainnu das, ahte sápmelaččat eai leat okta álbmot, eaige sierra sápmelašjoavkkut gilval nuppideasetguin. Mii leat álohii váldán vuhtii iežamet doaimmas sierra sámi giella- ja kulturjoavkkuid ja daid evttohusaid. Vuostálagaid bidjama sajes sávannai, ahte vuojulduvvat eambbo áššegažaldagaide.

Dál attán sáhkavuoru várreságadolliide.