#http://web.archive.org/web/20141011093000/http://klemetti.blogspot.fi/2013_04_14_archive.html

PERJANTAI 19. HUHTIKUUTA 2013

Vuođđoláhkaválljagoddi guossástalai Eanodagas

Vuođđoláhkaválljagoddi guossástalai odne Eanodagas ja dollii dáppe Anárii. Sámediggi válddii válljagotti vuostá ja ságastalaimet hui buori vuoiŋŋas sámiid vuođđorivttiid olláhuvvamis Suomas. Lei duohta somá, ahte válljagoddi guossástalai mu ruovttusuohkanis – dáppe jos gos dárbbahuvvo vuođđo- ja olmmošvuoigatvuođaid oahpisteapmi rievttes guvlui. Dilálašvuođas iežan doallan sáhkavuorru gávdnodáppe. Dasa lassin várreságadoalli Hánno Heaika muitalii válljagoddái sámiid ruovttuguovllu spiredilis. Válljagoddái guđđojun muittuhančálus sámiid vuođđovuoigatvuođaid olláhuvvamis gávdno sámedikki ruovttusiidduin.

Isitsuohkan Eanodat ordnii válljagoddái stoarbmás ja vuođđoriektebiehtadahkes vuostáiváldima. Suohkanstivrra ságadoalli uhkidii sierra mediain sođiin jos ILO 169-soahpamuš ratifiserejuvvo. Dákkár uhkideapmi lea lágaheapme ja hui heivemeahttun suohkanlaš luohttámušolbmui. Suohkana luohttámušolbmuid bargun lea ovddidit suohkana ja dan orruid áššiid buoremus lági mielde (§ 32).
Luohttámušolbmot galget maid meannudit árvvolaččat ja fiidnát. Suohkan galgá suohkanlága ja vuođđolága mielde ovddastit maid suohkana olbmuid ja suohkanlaččaid buresbirgejumi. Eanodagasnai sápmelaččat ja suopmelaččat leat ovttas dáistalan ja gahččan sođiin. Makkár signána suohkanstivrra ságadoalli addá min veteránaide? Máilmmis leat jur dálnai máŋggat siskkáldassoađit manname. Syrias, Afganistanis ja máŋgga earánai riikkas olbmot jápmet beaivválaččat soađis. Leago suohkanstivrra ságadoalli nu gáidan historjjás ja máilmmipolitihkas, ahte ii ipmir maid soahti máksá?

Dákkár sáhka lea hui várutmeahttun ja maid roava ja áššehis deaddin Suoma stáhta guovdu. Uhkideapmi ja vuortnuheapmi eaba heive oarjemáilmmi demokratiijai muhto áššiin galgá bastit ságastit almmolaččat ja ráfálaččat. Rabas, soabalaš ja ráffái viggi čovdosa ovdagovvan heivelii Nobel-bálkkašuvvon presideantamet Martti Ahtisaari. Suohkanstivrra ságadoalli giellageavahusas gal boahtá millii lagamusat Davvi-Korea stáhtanjunuš Kim Jong-un, guhte maid uhkádallá sođiin.

Suohkana dearvvahus vuođđoláhkaválljagoddái jotkkii vuođđo- ja olmmošriektebiehtadahkes linnjáin. Suohkanhoavda Kärnä lea almmustuhttán suohkana tesaid neahtas. Dat lei morašlaš lohkamuš, muhto das lei logihkka vuhtii válddedettiin suohkanstivrra ságadoalli soahteságaid. Evttohus doalai sisttis eatnat áššemeattáhusaid, doaladumiid ja imaštahtti kommeanttaid. Orru maid ártet, ahte bárrásiin go riikkabeaigieđahallamis lea suohkanláhka, mii boahtá váikkuhit mearkkašahtti ládje maid Eanodaga suohkanii, de dat ii oažžon maidege árvvuid suohkana ovdanbuktojumis. Suohkanhoavda Kärnä ráhkadan diashow vuođul suohkan earret vealaha sápmelaččaid, muhto maid vásedin guođđá olláhuhtekeahttá sápmelaččaid vuođđolágalaš rivttiid ja ovttaveardásašvuohtalága.

Kärnä ovdanbuktojumi logadettiinan bođii ovdan dat jáhkkemeahttun dilli, ahte man diehtemeahttun suohkan lea lágain ja man vealaheaddji vugiin ja almmolaččat dat meannuda ja mot dat suvvojuvvo meannudit sápmelaččaid guovdu. Stáhta galggalii seahkanit dása, daningo suohkana deaksta lahkona mu mielas juo giktaleapmi álbmotjoavkku vuostá –rihkusnamahusa. Mu mielas lea jáhkkemeahttun, ahte go suohkan lea eiseváldi, man bargun lea doahttalit lágaid, de dat almmolaččat dovddasta vuostálastit gustojeaddji lágaid ja šiitá sápmelaččaid ja sámedikki sajádaga. Sámediggi ii leat goassige šiitán suohkana iešstivrensajádaga, eatge leat gáibidan váldoálbmoga olbmuid vuoigatvuođaid ráddjema dego Kärnä gáibida. Dát muitala eambbo servodagasteamet ja dan dilis, go su diktet joatkit propaganda sápmelaččaid vuostá. Mu mielas dilli lea duođalaš maid suohkana vuođđolágalaš iešstivrema dáfus. Bastágo suohkan, mii almmolaččat vuostálastá sápmelaččaid, dikšut vuođđolágas ja suohkanlágas dasa mearriduvvon bargguid? Dán galggale allaoahppan láhkaáššedovdit ja vuođđoláhkaválljagoddi dutkat.

Boahtte vahku manan Anárii sámedikki stivrra čoakkámii. Áššelisttu nalde leat nammadeamit, cealkámušaid dohkkeheamit ja sáttaságastallamat sámedikki diimmá doaibmamuitalusas ja nohkavaš jagi bušeahtas. Vahku loahpabealde manan Helssegii sámediggelága ođasnuhttinbargojoavkku čoakkámii. Čoakkáma váldofáddán leat dalle sámedikki hálddahusa láhkabáikkit.

Vuottesjávrres 19.4.2013

Juvvá Lemet