MAANANTAI 19. SYYSKUUTA 2011

Ruhtaroasus ja giellaealáskahttimis
Ledjen measta miehtá mannan vahku Helssegis. Disdaga sámediggi ordnii riikkabeivviid unnaparlameanttažis seminára, mii gieđahalai sámegielaid ealáskahttima. Seminára bohciidahtii beroštumi ja doppe ledje olu olbmot. Dollen semináras oanehis sáhkavuoru, mii gávdno, dego buot mu ovdaságat, sámedikki ruovttusiidduin. Vuoigatvuohtaministtar Henriksson buvttii iežas dearvvahusa dilálašvuhtii. Su doallan sáhka gávdno maid sámedikki ruovttusiidduin. Sáhka lei hui roahkasmahtti ja son nannii vuoigatvuohtaministeriija ovddidit ráđđehusprográmma sámi linnjemiid olláhuhttima ja obanassii daid duohtan dahkama.

Seminára olis sámedikki stivra deaivvai vuoigatvuohtaministara sierra hui liekkus deaivvadeamis. Manaimet čađa ráđđehusprográmma sámi girjemiid ja sámedikki boahtte jagi bušeahta, mii lea sakka minusa bealde ruhtaministeriija bušeahttaevttohusas. Mávssolaččamus linnjemat ráđđehusprográmma sámi girjemiid olláhuhttima várás dahkkojit gal go ođđa sámediggi álggaha doaimmas, muhto hohpolaččamus ráđđehusprográmma girjemat galget váldojuvvot vuhtii juo dál. Evttohus sámegiela ealáskahttima várás gárvána nohkavaš jagi loahpas, muhto aŋkke vel prográmma olláhuhttimii eai leat várrejuvvon resurssat oahpahus- ja kulturministeriija bušeahtas.

Nubbi stuora hástalus laktása ráđđehusprográmma ulbmilii ratifiseret ILO 169-soahpamuša. Bárrásin lea jođus Meahcceráđđehusa hálddašanmálle ođastus, mii lea suokkarduvvon meastá oba ovddit válgaáigodaga ja loahppaboađus ii oro oba oidnomege. Lea goit vuorddehahtti, ahte muhtinlágán ođđa linnjemat Meahcceráđđehusa hálddašanmálles dahkkojit juo dán čavčča, ja sámediggi ferte atnit ávvira, ahte linnjemiin váldojuvvo vuhtii ILO-soahpamuša ratifiseren.

Goalmmát hohpolaš láhkaođastus, mii guoská nu sámegielaid ealáskahttinprográmma go sápmelaččaid gielalaš bálvalusaid boahtteáigginai lea ruovttueatnan gielaid dutkanguovddážis (Kotus) addojun lága ođasnuhttin. Sámediggi lea addán lága ođasnuhttimis máŋga cealkámuša ja leat gáibidan ruovttueatnagielaid dutkanguovddáža sámegielaid doaimmaid sirdima sámediggái. Láhkaevttohusas giellagáhttenbarggut evttohuvvojit sirdojuvvot Oulu universitehttii ja Kotusa giellapolitihkalaš ovddideapmi bázálii Kotusii almmá olmmošresurssaid haga. Bukten dili diehtun vuoigatvuohtaministeriijai ja sávan, ahte vuoigatvuohtaministeriija gidde ráđđehusprográmma linnjemiidda fuomášumi Kotus-lága ođasnuhttima olis. Sámedikki addin cealkámuš gávdno sámedikki ruovttusiidduin.

Sámedikki stivra buvttii vuoigatvuohtaministeriijai ovdan hohpolaččamus áššin sámedikki ruhtadili dan čuovggas go ruhtaministeriija bušeahttaevttohus olláhuvva ja de vel sámedikki dárbbuid boahtte jahkái. Deaivvadeami maŋŋel álgenai jođánis bušeahttašiehtadallamat, mat eai buktán lasi ruhtadeami vuoigatvuohtaministeriija bakte sámediggái ja orrunai leame nu ahte sámedikki aitosaš doibmii várrejuvvon resurssat unnot boahtte jagi hui olu. Sámediggi ferte álggahit ruhtadoalu vuogáiduhttindoaimmaid. 

Boahtte jagi nohká maid sosiálaoaju máksingeahččaleapmi, dehege sámediggi, dego maid earánai Davvi-Sámi doaibmit ja fitnodagat, šaddet máksit ollislažžan bargiid soasiálaoadjomávssuid. Sosiálaoadjomávssuin seastahuvvan ruđaiguin sámediggi lea sáhttán bálkáhit ovtta doaimmahatvirgeolbmo. Orrunai leame nu ahte šaddat dán jagi bealde álggahit ruhtadoalu seastindoaimmaid, ja soaitit juobe čađahit oktasašdoaibmašiehtadallamiid ja ráhkkaneami ruhtadillámet hedjoneapmái. Maŋimus dieđuid mielde aitosaš doibmii boahtá sulaid 100 000 euro ruhta unnit go dán jagi. Dárkilis loguid oažžut golggotmánu go bušeahttaevttohus almmustuhttojuvvo. Jearaldagas lea ráđđehusa bušeahttaevttohus ja riikkabeaivvit besset dieđusge dadjat maŋimus sáni bušeahttaevttohusas.

Sámediggi galgá feaskárastit válljagottiid bušeahttaevttohusa gieđahallama olis, vai sámedikki ruhtadeapmi ii unno. Lihkus sámi parlamentáralaš ráđi jođiheapmi sirdása Suomas Norgii ja SPR:a golut unnot boahtte jagi Suoma sámedikki buohta. 

Mannan vahku šadden vuojulduvvat viidáseappotge johtaluspolitihkalaš gažaldagaide. Sámediggi ja Njellim-Kiävájävri nuortalašráđđi dagaiga álgaga máŋgga sierra oassebeallái Njellima luotta vuđolaš divvuma várás. Sámediggi attii maid cealkámuša Lappi johtalusvuogádatplánas. Dokumeanttat gávdnojit ruovttusiidduin cealkámušat ja álgagat oasis. Duorastaga ledjen bargo- ja ealáhusministeriijas ráđđádallame váldegottálaš guovlluid ovddideami ulbmiliin sámedikki stivrra dohkkehan cealkámuša vuođul, mii datnai gávdno ruovttusiidduin. 

Váldegottálaš guovlluid ovddideami ulbmilat stivrejit nu guovlohálddašaneiseválddiid boađusstivrema, eanagoddeprográmma ja –plána ráhkadeami, ministeriijaid doaimma go guovlluidgárggiidanruhtadeami mieđiheaminai, nu ahte lea duođainge dárbu oažžut ulbmilmearrádussii mielde ulbmiliid, mat gusket sámi kultuvrra. Ráđđádallamiid vuođul orrunai leame nu ahte oažžut sámi kultuvrra ulbmiliid mielde ulbmilmearrádussii. Ráđđádallamiin gullen, ahte bargo- ja ealáhusministeriija lea ásahan bargojoavkku válmmaštallat guovlogárggiidanulbmiliid Nuorta- ja Davvi-Suomas. Bargojoavkkus ii lean sámedikki ovddasteaddji. Sámediggi sáddiinai dán vahku reivve bargo- ja ealáhusministeriijai ja bivddiimet, ahte bargojoaavku dievasmahttojuvvo sámedikki ovddasteddjiin.

Dán vahku manan Gironii sámi parlamentáralaš ráđi stivrra čoakkámii ja davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkašiehtadallamiidda. Gieđahallat joatkkašiehtadallamiin goalmmát kapihttala, mii guoská sápmelaččaid gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid. 

19.9.2011 Juvvá Lemet