#http://web.archive.org/web/20141012074252/http://klemetti.blogspot.fi/2013_11_17_archive.html

TIISTAI 19. MARRASKUUTA 2013

8(j)- ja Ilo-ságastallan
Medias leat leamaš viidát ovdan iežas ”lapinkylän” gohčodan suopmelaš servviid, vuovdesápmelažžan iežaset gohčodan suopmelaš searvvi ja šállošahtti gal maid sámi mátkedoaibmafitnodatdolliid čállin guoddalus vuoigatvuohtakánslera virgelágádussii. Dat leat guoddalan artihkal 8(j):a boastto suomagiel jorgalusas. Dát jorgalus lea daid mielas dolvon 8(j)-artihkkala boastto olláhuhttimii Suomas. Dáid servviid guoddalus lea njulgestaga tragikomihkalaš go das govahallojuvvo, ahte Suopma livččii jagi 1994 rájes dulkon riikkaidgaskasaš soahpamuša boastut ja dál dát ”áššedovdit” divole dili. Servviid ovddasteaddjit eai atte stuora árvvu riikkabeivviid ja ministeriijaid áššedovdamuššii. Dađibahábut, dánnai guoddalusa vástideapmái mannet duššás servodaga resurssat. Guoddalus čájeha man diehtemeahttumat guoddaleaddjit leat suopmelaš riektevuogádagas, riikkaidgaskasaš soahpamušain ja ministeriijaid barggus. Rievtti mielde imaštalan dušše dan, manin Eanodaga suohkanhoavda ii leat guoddalusas mielde virggálaččat.

Iešalddes guoddaleaddjit loktejit ovdan rievttes buncaraggá, mii gal lea leamaš buohkaid dieđus hui guhká, iige dákkár guoddaleapmi dasa váikkut, dehege riikkaidgaskasaš soahpamušaid boasttojorgalusat. Boasttojorgalusat dagahit buncaraggáid dušše oahpohis ja máhtohis olbmuide ja beliide, mat eai hálddaš ON:a virggálaš deavsttaid dulkoma. Biodiversiteahttasoahpamuš lea jorgaluvvon suomagillii vearrut ja boasttojorgalus gávno Finlexas. Birasministeriija (BM) diehta gal ášši hui bures. Artihkal 8(j) lea maid jorgaluvvon boastut Finlexii, muhto boasttojorgalus ii leat váikkuhan artihkkala olláhuhttimii Suomas. Suomas artihkal 8(j) olláhuhttojuvvo biodiversiteahttasoahpamuša eŋgelasgielat originála deavstta mielde, iige Suomas leat mihkkege boasttoipmárdus álgoálbmogiid ja báikkálašservošiid erohusaid gaskkas. BM atnin jorgalus gávdno biodiversiteahttadoaibmaprográmma čuvvosa siiddus 102 ja mielčuovvu liŋkkas.   

Ášši váldojuvvui ovdan mannan válgabaji álbmotlaš 8(j)-bargojoavkku barggus. 8(j)-bargojoavkku barggus ja birasministeriijas adnojuvvonai 8(j):s BM:a ráhkadan juridihkalaččat rievttes jorgalus, mii spiehkasta Finlexa boasttojorgalusas. Finlexa boasttojorgalus ii goitge guoskka báikkálašservošiid ja álgoálbmogiid rolla muhto deavstta ipmirdahttivuođa.

Dát ii leat áidna ovdamearka. Omd. muhtin ILO soahpamušain dearbma disabled person lea suomagillii jorgaluvvon sániin vajaakuntoinen (sámás jorgalivččen silli dehe vádjitbargonávccalaš) vaikko mearkkašumis mielde dat oaivvilda lápmása. Vajaakuntoinen dárkkuha olbmo, gean bargonávccat leat hedjonan. Olmmošvuoigatvuođaid julggaštusa mielde juohkeovttas lea dorvoriekti earret eará váttu dehe liittu (disabililty) dihte. Suomagiel jorgalusas ii hubmo váttus dehe liittus maidege, das hubmojuvvo tapaturmas (sámás dáhpedorbmi). ON:a mánáid vuoigatvuođaid soahpamušas fas daddjojuvvo, ahte lámis máná veagaide galgá fállat doarjaga vejolašvuođaid mielde nuvttá. Suomagiel jorgalusas ii hubmojuvvo nuvttá doarjagis maidege. Dát ovdamearkkat leat vaikko man eatnat, go jorgalusaid ja soahpamušdeavsttaid dutkagoahtá dárkileappot.  

Dáin ii leat goitge mihkkege mearkkašumiid, daningo buot ON:a jorgalusat leat duođaštanvuoimmálaččat dušše ON:a virggálaš gielaid mielde. Ahkidathan jorgalanmeattáhusat gal leat ja dat dolvot dákkár duššás guoddalusaide dego dát bealit leat dál bargan. Suomas adnojuvvojit geavadis ON:a soahpamušain eŋgelasgielalaš origináladeavsttat, go muhtin soahpamuša olláhuhttin duohtan dahkkojuvvo. Jorgalanmeattáhusat eai geavadis sáhte divvojuvvot, daningo dat leat váldojuvvon lágaide ja ásahusaide dakkáražžan ja jorgalusa divvun gáibidivččii lága dehe ásahusa earáhuhttima. Das fas ii leat hálddahuslaččat ja ekonomalaččat mihkkege jirpmiid, daningo soahpamuš lea duođaštanvuoimmálaš dušše ON:a virggálaš gielaiguin, maidda suomagiella ii gula. Dán dihtet buot  ministeriijat ja dat olláhuhttet olmmošriektesoahpamušaid Suomas eŋgelasgielalaš álgodeavstta vuođul, eai fal jorgalusaid. Birasministeriija siidduin leatnai ministeriija juristtaid dahkan jorgalusaid divvumat sierra soahpamušaid geatnegasvuođain.

Soasihin sakka iežan árvvus atnin politihkkara, ministtar Pekka Haavisto kommeanttain Lapin Kansai Ilo 169-soahpamušas – jos dál aviissa luoikkaheamit dollet deaivása. Oskkun gal ain stáđđásit dassážii go munnje nuppe ládje duođaštuvvo, ahte kommeanttat leat ožžon ”feargga” medias ja Haavisto lea ožžon áššis boasttodieđu. Lapin Kansa –aviissa mielde ministtar lea veardidan Ilo 169-soahpamuša ratifiserendili Lahka-Nuortái, gos vuostálaga leat palestiinnalaččat ja juvddalaččat. Vuostálagaid livčče Suomas guokte gillájeaddji – sápmelaččat ja eará orrut. Buoremus čoavddus livččii Haavisto oainnu mielde soabatkomisšuvdna. Riikkaidgaskasaš arenain gal duohta lea buorre ohcat buohtastahttimiid. Muhto Sámi ruovttuguovllu dili veardideapmi Lahka-Nuortái, mas riiddut leat čovdojuvvon vearjjuiguin ja vuostálagaid leat earret sierra oainnut, maiddái oskkut ja riidduid duogážii laktása maid eará riikkaidgaskasaš searvvuš, lea sakka bávččagahtti sápmelaččaid dego maid Lahka-Nuortti konflivtta oassebeliidge guovdu.

Sámiid ruovttuguovllus ii leat almmus konflikta sápmelaččaid ja guovllu eará olbmuid gaskkas. Konflivtta, jos dakkáris háliduvvo hubmojuvvot, doarju media ja eallá interneahtas, ja ain eanet maiddái sosiála medias. Boares dajaldaga mielde konflivttaid vuosttaš gillájeaddji lea duohtavuohta. Vaikko gažaldagas ii leatge mu mielas konflikta – dajaldat doallá muhtin muddui deaivása sámiid ruovttuguovllu dilis. Ilo 169-soahpamuša guoská eamiálbmogiid vuoigatvuođaid, muhto almmolaš ságastallama guovddážis leat áibbas eará oassebeliid go sápmelaččaid vuoigatvuođat: guovllu orruid; láddelaččaid, geat hálidit sápmelažžan; olbmuid, geat hálidit ekonomalaš ovdamuniid; suopmelaččaid, geat julggaštit iežaset lappalažžan… oppurtunisttaid listu lea nohkameahttun.

Ságastallama gealdá ballu, ballu iežas vuoigatvuođain ja nubbibuođa ballu. Ballui ii goitge galgga addit válddi, muhto áššit galget geahčaduvvot rationálalaččat ja gaskavuođas riikkaidgaskasaš vuoigatvuhtii. Mange riikkas, gos ilo-soahpamuš lea ratifiserejuvvon, ii leat buollán siskkáldassoahti dehe muhtin álbmotjoavku livččii ádjojuvvon eret muhtin guovllus. Iige mihkkege álbmotjoavkkuid leat ožžon ruhtaduhku alccesis atnit mot dan dáhttu. Jeavddalaš ságastallan konflivttain, gillájeddjiin, baluin, juobe sođiin duddjo negatiivvalaš dovdduid ja jeavddalašvuođa. Eanodaga suohkanráđđehusa ságadoallihan dajai álgočavčča, ahte soahpamuša ratifiseren doalvvulii soahtedillái. Konflikta, mii ii oba leatge, orru leame duohta.

Mediai fáddá lea maid earenoamáš beroštahtti: leat sápmelaččat, sápmelažžan hálideaddjit, bohccot, eanan- ja čáhcevuoigatvuođat, ruvkegažaldagat, rasisma, propagánda, álkástalli politihkkárat, sivalaččat ja gillájeaddjit. Dáin ávdnasiin Anton Tšehovnai livččii čállán oalle buori čájálmasa. Media lea maid bastán mihá muddui gohkket mállása. Konfliktageahččanguovllu deattuheapmi álkidahttá maid politihkkáriid vejolašvuođa garvit ovddasvástádusaideaset – ovddasvástádus Ilo 169-soahpamuša ratifiserema maŋŋoneamis sirdojuvvo mysteralaš ”konfliktii”, mii ii leat goassige oba leamašge. Hupmu konflivttain dahká sivalažžan earret sápmelaččaid muhto maiddái daid guovllu suopmelaččaid, geat eai hálit seahkánit áššái, geat guottihit soahpamuša ratifiserema dehe geat eai hálit váldit oba bealige ilo-soahpamuša ratifiseremii.

Anán hui bávččagahttin sámi kultuvrra guovdu, ahte sápmelaččat klassifiserejuvvojit gillájeaddjin. Sápmelaččat leat ceavzit, geat leat bastán seailluhit iežaset giela, kultuvrra ja ealáhusaid njealji stáhta čarvestagas ja stáhtaid suddandanpolitihkas fuolakeahttá. Ilo 169-soahpamuša ratifiseren ii eastte suopmelaččaid orruma sámiid ruovttuguovllus ja sin eallin joatkahuvalii dego dálnai. Sobatkomisšuvdna heive sihkkarit diliide, main duođaid leat guokte joavkku gaskavuođa konflivttas. Ilo 169-soahpamuša ratifiseremis lea jearaldat riikkaidgaskasaš soahpamuša ratifiseremis, ii konflivttas. Soahpamuša ratifiserema ovddideapmi lea stáhtaráđi ovddasvástádus ja lea duođaid ahkit gullat dakkár oainnuid, mat leat ovdan buktojuvvon. Soahpamuša ratifiseren lea Suoma stáhta ja sámedikki gaskavuođa ášši ja dat galgá dáhpáhuvvat dábálaš láhkaválmmaštallanbarggu bakte, dego áššit válmmaštallojit álohii riektestáhtas.

Ábbu Ilo 169-mállásii leat searvan moadde vahku dás ovdal Lappi guovllu riikkabeaiáirásat. Gažaldatvuloš riikkabeaiáirasat leat ortniidan bealuštit iežaset mannan vahku Lapin Kansa –aviissas nu ahte eai váldde vuostá jierpmálaš argumeanttaid ja leat bunkereren iežaset mannanáigái ja hálidit giddet Suoma boaittobeallai riikkaidgaskasaš olmmošriektestáhtan. Oassi riikkabeaiáirasiin hálidit dilleanalysa ovdal go Ilo 169-soahpamuš ratifiserejuvvo. Analysa diliin ja váikkuhusain dahkkojuvvo álohii láhkaválmmaštallama dábálaš váikkuhusárvvoštallama olis. Viiddesvuđot eará čilgehusat leat mu mielas dušše ájihantaktihkka ja hállu gearpmusdahttit ášši. Lappi guovllus leat dušše čieža (7) riikkaibeaiveovddasteaddji ja ođđasa vuođul orru leame nu, ahte sis lea čavgadit joavkostivren go riikkabeivviid bellodagain goasge. Hanna Mäntylä (vs) ii vástidan Lapin Kansa gažadeapmái.

Orru leame nu, ahte sápmelaččaid rievttit ja olmmošrievttit lea bajiduvvon vuostálagaid boahttevaš válggaid bohtosa ja persovnnalaš jietnameari dorvvasteami dihte. Oassi riikkabeaiveoavddasteddjiin orrot leame ávdugas diehtemeahttumat sámi kultuvrras ja riikkaidgaskasaš rievttis ja dan ovdáneamis. Oainnuide váikkuha sihkkarit diehttemeahttunvuohta, muhto eanemusat sápmelašvuostásaš propagánda. Riikkabeaiáirásiid vástádusain háliduvvojit loktejuvvot ovdan ng. statuskeahtes sápmelaččaid ja ng. lappalaččaid vuoigatvuođat. Sápmelaččaid vuoigatvuođat deddojuvvojit dainna lágiin vulos váldokultuvrra vuoigatvuođaid ja dárbbuid vuollái. Vástádusaid vuođul Lappi riikkabeaiáirásat eai boađále viidát dohkkehit sámediggelága ođasnuhttinbargojoavkku evttohusa sápmelašmeroštallamis, muhto meroštallan galggalii ráhkaduvvot nu, ahte maid dat geat hálidit sápmelažžan; studeanttat, geat lohket sámegiela, lappalaš vearrogirjji muhtimin oamastan sogat ja sihkkarit earátge geat hálidit, beasale sápmelažžan.

Riikkaidgaskasaš rievtti mielde juohke álbmot meroštallá ieš, geat gullet gažaldatvuloš álbmogii ja mat leat álbmoga dovddaldatmearkkat. Suopmelaččat eai sáhte mearridit maid sápmelašvuohta doallá sisttis, eaige sáhte ráhkadit sápmelašmeroštallama, mii loavkida sápmelaččaid vuoigatvuođaid. Sápmelašmeroštallan galgá leat dakkár, man sámi searvvuš dohkkeha. Dat leat riikkaidgaskasaš rievtti gáibidan minimadássi. Dán galggale maid riikkabeiveovddasteaddjit diehtit. Lea morašlaš, ahte propagánda lea lássen Lappi riikkabeaiveovddasteddjiid oainnuid, iige sis leat oba hálluge rahpásit vuordit ráđđehusa evttohusa gárváneami, čilgehusa dan váikkuhusain ja evttohusaid gaskavuođain riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaide. Mearrádusat galget bargojuvvot nu, ahte dat vuođđuduvvet buoremus dihtui ja čilgehusaide, eai fal propagándii.

Vuottesjávrres 19.11.2013


Juvvá Lemet