#http://web.archive.org/web/20141014042839/http://klemetti.blogspot.fi/2013_05_19_archive.html

MAANANTAI 20. TOUKOKUUTA 2013

Suohkanráhkadusođastusa mystera ja árktalaš dovdamušat

Maŋimus vahkuid lea olu dáhpáhuvvan. Vuođđoláhkaválljagotti gulai Sámedikki suohkaráhkadusođastusas. Dilálašvuođas mu doallan sáhka dego maid cealkámuš gávdno sámedikki ruovttusiidduin. Suohkanláhka orru leame oalle njámaldat. Láhka lea háliduvvon rievdaduvvot ja ásahuvvot, vaikko lága váikkuhusat ja dan ekonomalaš váikkuhusat álbmotekonomiijai ja suvdinnávcca vuollebáza eai leat dieđus. Áššedovdit leat árvvoštallan, ahte suohkanráhkadusođastusa goluid lea veadjemeahttun sihkkarit dadjat muhto dat šaddet guhkit áigegaskkaid mielde leat nu divrasat, ahte álbmotekonomiija vuollebáza šaddá ruhtaduvvot velggiin. Ja dan olugo Suomas lea ráđđi váldit suohkanráhkadusođastusa dihte lassivealggi ii leat ráddehusas dieđus iige oba ášši dan hálddašeamisge.

Juohke ráđđehus vuorus mielde hálida guođđit juogalágán muorramearkkas ja nu dálnai. Mannan ráđđehusbaji áigge heittihuvvoje leanat ja moivejuvvui guovlohálddahus. Dál guovlohálddahus lea buncaraggáid siste earenoamážit bearráigeahččobargguid olis. Vurdojuvvon ekonomalaš seasttut ja beavttálmahttima ođastus ii buktán, muhto váikkuhus lei dat ahte áššedovdit sirdáse eará bargguide. Muhto bissovaš luodda bázii Suoma láhkavuogádahkii. Bukten gullamis ovdan, ahte suohkanráhkadusođastus galggalii bissehuvvot ja válmmaštallojuvvot ođđasit oktanaga sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaid ráhkadusođastusain (sote-ođastus).

Sote-ođastus sáhttá geavadis bákkuhit suohkanit ovttastuvvat vaikka ovttastuvvan livččii vuostá suohkanráhkaduslága spiehkastatparagráfaid, mat gusket omd. sápmelaččaid gielalaš ja kultuvrralaš vuođđorivttiid. Suopma lea bálvalanráhkadusa, orruma ja gaskavuođaid dáfus hui earenoamáš riika. Málle, mii heive oanehis gaskkaid Lulli-Supmii, gos suohkaniin lea moatti miilla gaskkat, ii sáhte heivet sámiid ruovttuguvlui, gos leat máŋggalogiid miillaid gaskkat. Muhto seamma láhka ja máŋggaceahkat bálvalanráhkadus fállojuvvo ain buohkaide. Gárganeapmi lea sámiid dáfus fuolastuhtti. Vuođđobálvalusaid ruhtadeapmi unnu boahtteáigge ja uhkádussan leat, ahte bálvalusat gáidet ain guhkkelii sámiid ruovttuguovllus. Hui stuora ruossalasvuohta lea, ahte oktanaga go oba sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaid (sote-bálvalusaid) boahtteáigi lea eahpesihkar, de gárgehuvvo sierralágán prošeavttain, mat sámedikkisnai leat, sote-bálvalusaid dutkamuš, ráhkaduvvojit buotlágán gárgehanprográmmat, strategiijat ja indikáhtorat. Galggalii bastit geahččat guhkkelii boahtteáigái, iige dikšut gárgehanbarggu dušše bieđggočilgehusaiguin ja –prošeavttaiguin. Dat, mot Petteri Orpo bargojoavkku linnjemat váikkuhit sápmelaččaide ja sámegielalaš bálvalusaide ja bálvalanráhkadusaide, lea dievas mystera. Sámediggi galgá leat aktiivvalaččat váikkuheame sote-linnjemiidda, vai dilli ii doalvvo sámiid ruovttuguovllu bálvalusráhkadusa hedjoneapmái ja sámegiel bálvalusaid unnumii.

Oassálasten Árktalaš ráđi ministtarčoakkámii Gironis. Čoakkán lei munnje beahttašupmi. Sámi parlamentáralaš ráđđi (SPR) lei mearridan ohcat árktalaš ráđi bissovaš oassálasti sajádaga. SPR:a čállingoddi ii lean doaimmahan ohcamuša ovddos. Čuovvovaš vejolašvuohta beassat mielde árktalaš ráđi bargui lea guovtti jagi geahčen. Gii diehtá, makkár politihkalaš dilli dalle lea ja bessetgo álgoálbmogat šat mielde ovttasbargui? Lean hui behtton SPR:a bargui. Dilis, mas dárbbahit nanu SPR:a ja lagaš ovttasbarggu davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkaráđđadallamiid dihte, SPR lea ain geahnoheabbo.

Árktalaš ráđi čoakkánmearrádusat ledje maid beahttašupmi. Čoakkán attii oppamáilmmálaš julggaštusaid ja čiŋahuvvon cealkagiid. Čoakkán rievdadii mearrádusaidisguin oba árktalaš ráđi rolla, sajádaga ja boahtteáiggi. Árktalaš ráđđi oaččui ođđa dárkojeddjiid Ásias – Kiinná njunušin. Árktalaš ráđis lea šaddame globála ságastallanforum. Dárkojeaddjit leat eambbo go lahttoriikkat ja bissovaš oassálastit. Dárkojeddjiin ii leat mearrádusdahkanriekti árktalaš ráđis, muhto lea čielggas, ahte earenoamážit Kiinná stuora álbmotekonomiijan ii duđa dušše dárkojeaddjesajádahkii. Dárkojeaddjit galget árktalaš ráđi njuolggadusaid mielde čatnasit árktalaš ráđi árvvuide: olmmosrivttiid gudnejahttimii, birasgáhttemii, suvdilis gárganeapmái ja álgoálbmotrivttiid gudnejahttimii. Kiinnás lea šaddame máilmmi stuorimus nuoskideaddji iige oktage buriin dáhtuinge sáhte atnit Kiinná olmmošrivttiid dáfus miehtemielalaš stáhtan – nuppe gežiid. Árktalaš ráđđi vuvddii iežas prinsihpaid. Lea dušši čilget dehe jáhkihit, ahte árktalaš ráđi bakte Kiinná integrerejuvvolii olmmošrivttiid dehe birrasa gudnejahttimii. Jearaldat lea Kiinná ja árktalaš guovllu luondduriggodagain. Árktalaš álgoálbmogiidda ja álgoálbmogiid sajádahkii árktalaš ráđis gárganeapmi lea uhkideaddji. Girona čoakkán sirddii mearrádusas das, mot árktalaš ráđi hálddašeapmi ja árktalaš ráđi barggut dikšojuvvojit boahtteáigge. Mearrádusa sirdin ja álohii fal ođđa dárkojeaddjestáhtaid fárrui váldin ovttasbargui ii álkidáhte ášši čoavdima.

Suopma lea bárisin beiveme árktalaš strategiija. Strategiija bidjá jur dál hui olu deattu luondduriggodagaide ja dálkkadatrievdama buktin vejolašvuođaide. Álgoálbmotrievttit leat namuhuvvon čáppa sátnehámiiguin – dego árktalaš ráđisnai – muhto duođalaš doaibmabijut álgoálbmogiid dili buorideami várás eai ovddiduvvo. Sámediggi lea addán strategiijas álgovuolggálaš cealkámuša.

Mannalin jođánit sámedikki stivrra čoakkámis ovdal go vuoddjájin Gironii. Doallat vel nuppi stivrra čoakkáma geassemánu álggus ovdal go doallat dievasčoakkáma. Stivra dohkkehii bušeahttaevttohusa addojuvvot dievasčoakkámii. Bušeahtas evttohuvvo birasáššiid ovddideapmái 86 000 euro dađi mielde go riikkabeaivvit leat maid dohkkehan.

Mannan vahku lea leamaš olu sáhka Israel Ruong –stipeanddas. Munnai lean dan ožžon 1990-logus. Israel Ruonga bálkkašupmi lea dárkkuhuvvon nuorra sápmelaš dutkái ja bálkkašumi ulbmilin lea movttiidahttit dehe bálkkašit nuorra dutki sámi servoša ovdii bargon barggu ovddas. Sámi searvvit ja organisašuvnnat ja maiddái mun lean Yle Sámi jearahallamis buktán ovdan, ahte dánjagáš bálkkašumi oažžu ii deavdde Israel Ruonga bálkkašumi kritearaid.

Israel Ruong lei árvvus adnon dutki ja sámegiela ja sámi kultuvrra bealušteaddji. Su sámegiela duovddaterminologiija klassifiserenvuogádat ja diehtu, mii laktása sámi luonddu árvvušatnimii ja dan čoaggin lea leamaš aŋkke munnje ovdamearkan iežan dutkanbarggus. Ruong lea maid lokten oidnosii dan dehálašvuođa dutkamušas, mii boahtá servoša siskkobealde. Dán háve Israel Ruong –bálkkašumi oažžu lea viiddesvuđot panela sajes mearridan guokte olbmo. Dát lea earenoamáš vuohki, daningo Israel Ruong –bálkkašupmi lea áidna sámi dutkamuša bálkkašupmi ja vai bálkkašumi dieđálaš mávssolašvuohta seailu, de bálkkašumi oažžu galgá árvvoštallat viiddit joavku, mas leat sámi servoša ja dutkamuša áššedovdit.

Israel Ruong jorggihivččii hávddistis, jos beasalii diehtit mot su gudnin nammaduvvon bálkkašupmi dálá áigge gieđahallojuvvo ja geasa dat addojuvvo. Lean viidáseappotge fuolastuvvan das, maid dilli muitala Sámi allaskuvlla doaimmas, diehtaga árvvus atnimis ja oahppolágádusa ulbmiliin? Leago Allaskuvla sierranan sámi servošis ja sámi servodatságastallamis ja sámi servoša dárbbuin? Leago iežas skuvlla ja dan studeanttaid oidnosii lokten deháleamos? Sámi allaskuvla lea viggan sámi universiteahttan ja lea hálidan sámi parlamentáralaš ráđi doarjaga iežas viggamušaide. Leago Allaskuvllas dieđalaš dohkálašvuohta dása ja eakti vuogi mielde hállu ovddidit sámi dutkamuša ja oahpahusa sámi kultuvrra mielde?

Ovdalaš helloduorastaga dollojuvvui artihkal 8j-bargojoavkku vuosttaš čoakkán. Birasministeriija lea ásahan bargojoavkku válmmaštallat biodiversiteahttastrategiija ja –doaibmaprográmma artihkal 8j:a doaibmabijuid. Bargojoavkkus leat sierra ministeriijaid ja čanusjoavkkuid ovddastus. Mun bovdejuvvojin bargojoavkku ságadoallin. Bargojoavkku vuosttaš čoakkámis sohppojuvvui bargojoavkku bargoplánas ja oahpásnuvvojuvvui bargojoavkku bargguide. Hohpolaččamus ášši lea válmmaštallat boahtte skábmamánus riikkaidgaskasaš artihkal 8(j)-bargojoavkku čoakkáma Montrealis ja Suoma oainnuid čoakkánmearrádusaide. Doallat vel ovtta čoakkáma ovdal geasi. Bargojoavkku kommunikašuvdna ovddiduvvo ja maŋimusat čakčat bargojoavkku barggus gávdno lasi diehtu birasministeriija ruovttusiidduin.

Mannan vahku loahpas lei sámediggelága ođasnuhttinbargojoavkku čoakkán Helssegis. Čoakkámis gieđahallui bargojoavkku smiehttamushámus ja bargu joatkahuvvá vel miessemánu loahpa rádjái. Dán vahku loahpa lean fas Helssegis gullamis suohkanlágas, sámediggelága mohkkás ráđđádallamiin vuovdelágas ja eará dáhpáhusain.