#http://web.archive.org/web/20141008172902/http://klemetti.blogspot.fi/2010_02_21_archive.html

SUNNUNTAI 21. HELMIKUUTA 2010

Vahku ságat
Loahppavahku mus lei beroštahtti artihkal 8(j)-bargojoavkku čoakkán Anáris. Bargojoavku gieđahalai biodiversiteahttasoahpamuša oassebeallečoakkáma dohkkehan eaktodáhtolaš Akwe Kó rávvagiid álgoálbmogiid viidodagaide plánenvuloš fidnuid kultur-, sosiála- ja birasváikkuhusaid árvvoštallamis. Rávvagiid váilevaš suomagiel jorgalus barggahii bargojoavkku olu, muhto ovttas barggadettiineamet oaččuimet suomagiela dávistit eŋgelašgiel álgodeavstta ja joatkit jorgalusa divvuma vel viidáseappot. Go ieš jorgalus lea bargojuvvon, de álgit guoskadit rávvagiid sihke Suoma lágaide ja heivehit daid Suoma sámiid ruovttuguvlui ja dan diliide. Dán barggu várás bargojoavku ordne dán giđa seminára, mii guoská Akwe Kó rávvagiid. 

Bargojoavku gulai Sámi Duodji-searvvi sámi giehtaduoji árbevirolaš dieđus. Lean hui ilus, go searvvi ságadoalli, nuortalaš-, anáraš- ja davvisámegiel giehtaduoji meaštárat bohte 8(j)-bargojoavkku čoakkámii muitalit sámi duoji dárbbuin. Bargojoavku oaččui earenoamáš buori dieđu sámi giehtaduojis ja jáhkán, ahte Sámi Duodji-searvvi gullan rabai bargojoavkku máŋgga ovddasteaddji čalmmiid sámi giehtaduoji mearkkašumis ja gaskavuođas luonddu resurssaide. Áiggon ovddidit sámi duodjáriid dárbbuid ja váldit dan maid vuhtii sámedikki barggus.

Dán vahku Suopma lea guođđán goalmmát raporttas álbmotlaš rápmaoktasašsoahpamuša ollašuhttimis, mii guoská veahádagaid suodjaleami. Raporta boahtá fargga olgoáššiidministeriija ruovttusiidduide čujuhussii: http://www.formin.fi/Public/default.aspx?contentid=67435 . Mearreáigeraporttastis Suopma vástida soahpamuša bearráigeahččokomitea ávžžuhusaide. Sámediggi lea addán viiddes cealkámuša soahpamuša bearráigeahččokomitea ávžžuhusain (cealkámušat 2009-gaskabláđi vuolde, addojun 21.8.2009). Dađi bahábut sámedikki cealkámuš ii leat jur váldojun vuhtii ja Suoma stáhta addin raporta doallá sisttis eatnat vearru dieđuid ja boasttodulkomiid. Sámediggi galgá reageret raportii ja unnimusat sáddet iežas originála cealkámuša soahpamuša olláhuhtti bearráigeahččokomiteai. 

Suopma lea raportastis ilmmuhan, ahte dat livččii álggáhan ráđđádallamiid sámedikkiin eananvuoigatvuođaid čoavdima várás. Livččii dieđusge buorre, ahte raportta cealkkus livččii duohta, muhto dađi bahábut Suoma stáhta ii leat álggahan sámedikkiin mangelágán ráđđádallamiid eananvuoigatvuohtagažaldaga čoavdima várás. Sierralágán ráđđádallamat leat čađahuvvon riikka ráđđehusa siste juo badjel jagi, muhto namuhuvvon ráđđádallamiid bohtosat leat báhcán duššin ja eakti hálu buoridit sámiid vuoigatvuođaid riikka ráđđehusas ii gal sáhte obanassiige vuohttit. Sámediggi lea ilmmuhan Suoma stáhtii, ahte dat leat gárvvis ráđđádallamiidda vaikko dakkaviđe.

Suopma cealká maid raportastis, ahte sámegiel aviisadoaimma boahtin Supmii livččii sámegielagiid áŋgirvuođa duohken. Ná gal ii leat, muhto dálá aviissaid doarjjaortnet eastá sámegielalaš aviissaid vuođđudeami. Raporta maid sivaha sámedikki das, ahte dat ii leat bastán ráhkadit ámmát- ja rávesolbmuid skuvlemii heivvolaš oahppamateriála. Dát sivaheapmi lea duođaid imašlaš vuhtii válddedettiin sámedikki resursadási, golmma sámegiela dárbbuid ja vuođđooahpahusa dárbbu. Sámediggi lea jeavddalaččat gáibidan lassiresurssaid oahppamateriála buvttadussii, muhto resurssat eai leat lassánan. Lea hui ártet, ahte raporta ii leat namuhan man olu duohtavuođas Suopma resursere sámegielalaš oahppamateriála ja mii lea resurssaid duođalaš dárbbuid.

Oba raportta vuolggačuokkis lea boastto vuođu nalde juo dan hárrái man olu sápmelaččat leat mii lea sámegielalaš olbmuid mearri, vaikko sámediggi lea geahččalan addit áššis rievttes gova iežas cealkámušas. Raporterejeaddji Suoma olgoriikkaministeriija atná Suoma álbmotregisttarvuogádaga addin dieđuid geavadis áidna rievttes diehtun, vaikko vuogádat ii dovdda sámegielaid eaige ovttaskas sápmelaččat dovdda vejolašvuođaid ilmmuhit vuogádahkii iežaset dieđuid. 
Morašlaš Suoma raporttas lea dat, ahte vel dálá áiggenai Suopma addá baosttodieđuid riikkaidgaskasaš bearráigeahččoorgánaide iige váldde eakti vuogi mielde vuhtii soahpamuša bearráigeahččoorgánaid ávžžuhusaid. Lea dušši ratifiseret riikkaidgaskasaš soahpamušaid, jos dat eai eakti vuogi mielde olláhuhttojuvvo.

Bearjadaga dollojuvvui maid sámedikki stivrra čoakkán, maŋimus aitosaš čoakkán ovdal 11.3. dievasčoakkáma Heahtás. Áššelistu lei nu dievva, ahte joatkit čoakkáma telefončoakkámiin 25.2. Háhppeheimmet gieđahallat hohpolaš áššit, mat evttohuvvojit dievasčoakkámii, ee. dán jagi bušeahttaevttohusa, evttohusa nuoraidorgána vuođđudeami várás sihke čilgehusa jagi 2008 kulturmearreruđaid geavahusas. Boahtte vahku loahpa lean Helssegis. Deaivvadan meahcceráđđehusa oaivehoavdda Jyrki Kangasa ja lean riikkabeivviid birasválljagotti gullandilálašvuođas Bállás-Ylläsduoddara álbmotmeahccelága rievdadeamis. 

Näkkela bálgesa boazodoalus lea dáhpáhuvvan fuolastuhtti gárganeapmi sámiid boazodoalu suoji ja boahtteáigge hárrái. Sámiid boazodoalu suddjejit ee. Suoma vuođđoláhka, nd. KP-soahpamuš ja olmmošvuoigatvuohtakomitea mearrádusat KP-soahpamuša olis. Vaikko Suoma čadni riikkaidgaskasaš olmmošriektelágaid mielde váldoálbmoga ekonomalaš ovddut eai oaččo uhkidit sámiid boazodoalu, de dál namuhuvvon ovddut uhkidišgohtet juo sámiid boazodoalu Näkkela bálgesis. Boazosápmelaččat guođohit bohccuideaset árbevirolaš boazobargomálleset ja guohtoneatnamiid molsašuddanvuogádagaset mielde bálgesa davviosiin ja dán viidodaga guohtoneatnamat leat rivgasat ja buori ortnegis maiddái stáhta dutkanlágáidusaid mielde. Láddelaš boazodoallit barget bohccuideasetguin bálgesa lulliosiin ja eanamat leat doppe gollan ja nohkan daningo láddelaš boazodoallomálle lea geavadis čájehan iežas heivemeahttumin sámiid ruovttuguvlui. Go láddelaš boazodoallit leat skievttidan guohtomeatnamiiddiset guorbbasin, de dál sii sirdet bohccuideaset sámiid guohtoneatnamiidda, juobe váriid rádjái, ja billistit sápmelaččaid guohtumiid, guđohagaid ja sin guohtuneatnamiid molsašuddanvuogádaga. Láddelaččaid ja sápmelaččaid ovddut beaškkehit oktii. Jos ášši ii divvahuva bálgesa iežas bargama bakte, de maid sámediggi ferte seahkanit áššái.

Vuottesjávrres 21.2.2010 
Juvvá Lemet