#http://web.archive.org/web/20141012155854/http://klemetti.blogspot.fi/2010_03_21_archive.html

SUNNUNTAI 21. MAALISKUUTA 2010

Árktalaš parlamentárihkkariid čoakkánságat
Dearvvuođagat Washingtonis. Oassálasten dáppe árktalaš parlamentárihkkariid (SCPAR) čoakkámii. Sámi parlamentáralaš ráđđi (SPR) lea bissovaš oassálasti dán ovttasbarggus. SPR:a ovddastus sirdásii Ruoŧa sámedikkis Suoma sámediggái diibmá. Dán čoakkámii oassálaste buot árktalaš riikkaid ovddasteaddjit earret Kanada, man ovddasteaddji ii beassan čoakkámii riikka sispolitihkalaš dili geažil.

Čoakkámis gulaimet senáhtor Lisa Murkowski geahčastaga Alaska guovllu oljo- ja gássariggodagaide ja daigun ávkkástallamis. USA jáhkká Alaska guovllus leat viiddes dán rádjái vel gávdnameahttun oljo- ja gássariggodagat. Murkowski mielde ođđa riggodagaid ávkin atnimis váldojuvvojit vuhtii álgoálbmogiid vuoigatvuođat ja birasgeahččanguovllut. Sávan, ahte ná duođaid dáhpáhuvvá.

Čoakkámii ovdanbuktojuvvui USA árktalaš politihkka. Árktalaš politihkka lea válmmaštallojuvvon Bush áigodagas ja dat lea váldon Obama hálddahusa oassin. Árktalaš politihka nannema várás USAs lea ságastallojuvvon árkatalaš ambassadevrra barggu vuođđudeamis. Suomashan árktalaš ambassadevra (Hannu Halinen) juo lea. USA árktalaš politihka váldoáššit leat árktalaš guovllu dorvvolašvuohta, árkatalaš guovllu luonddu suodjaleapmi, guovllu birrasa dáfus suvdilis ekonomalaš gárganeami dorvvasteapmi, árktalaš ráđi barggu nannen, álgoálbmotservošiid váikkuhanvejolašvuođaid dorvvasteapmi ja birasdutkamuša nannen. Árktalaš politihka ulbmilat leat buorit ja sávan, ahte dat olláhuhttojuvvojit. Álgoálbmogiid vuoigatvuođat leat fal dávjá vajálduvvan ekonomalaš beroštumiid ávkkástallama dihte.

USA lea áidna árktalaš riika, mii ii leat ratifiseren ON:a mearravuoigatvuohtasoahpamuša (Law of the Sea Convention). Eará riikkat, mat eai leat soahpamuša ratifiseren leat ee. Davvi-Korea ja Irak. Máŋggat USA senáhtoriin gávnnahe dárbbašlažžan ratifiseret soahpamuša ja dán jagi mielde kongreassas álggahuvvojit ságastallamat áššis. Árktalaš riikkaid ovttasbarggu dáfus earenoamážit ekonomalaš beroštumiid lassáneami mielde ja ođđa mearrajohtolagaid rahpaseami mielde soahpamuša ratifiserekeahtesvuohta lea buncarakkis.

Čoakkán gulai kongreassa olgoáššiidválljagotti ságadoalli, senáhtor John Kerry. Kerry muitalii, ahte árktalaš guovllu mearkkašupmi stuorru USA olgoriikkapolitihkas ja ahte lagašáiggiid kongressii buktojuvvo ođđa evttohus USA dálkkádatláhkan. Kerry mielde ođđa dálkkádatláhkaevttohus lea dehálaš USA dorvvolašvuođa ja ekonomiija dáfus. Ulbmilin lea unnidit sorjjasvuođa Lahka-Nuortti oljoriggodagain ja lasihit energiija iešbirgejeaddjivuođa ja ođasnuvvi energiijahámiid anu. Kerry jáhkii, ahte evttohus dohkkehuvvo kongreassas ja son oinnii, ahte evttohusain dávistuvvo Københavnna dálkkádatčoakkáma gáibádussii USA njunušvuođas dálkkádatáššiin. Sávan duođainge, ahte ášši ovdána kongreassas, vai Mexiko dálkkádatčoakkámis leat vejolašvuođat lihkostuvvamii.

Čuovvovaš SCPAR-čoakkán dollojuvvo Oslos geassemánus riikkaidgaskasaš polárajagi dieđakonfreanssa olis. Čakčamánu Eurohpá parlameanta lea ovccát árktalaš konfereanssa isidin. Konfereanssa fáddán leat árktalaš guovllu resurssaiguin ávkkástallan, ovttasbargu oahpahusas ja dutkamušas sihke jihkiid suddan. Čoakkáma maŋŋel USA sisáššiidministtar Ken Salazar fálai árktalaš parlamentárihkkariidda beaivemállása ja gulai parlamentárihkkariid sávaldagaid USA árktalaš politihka hárrái. Lei beroštahtti gullat USA sisáššiidministeriija bargguin, daningo dat spiehkastit mearkkašahtti ládje omd. Suoma sisáššiidministeriija bargguin. Ministeriija bargguide gullet ee. indiánaáššit, álbmotmehciid ja luonddusuodjalanguovlluid hálddašeapmi, čáhceviidodagaid hálddašeapmi, meahci valji dikšun ja viidodagaid áhpásnuhttinatnu.

Eahkes Suoma ambassadevrras lei vuostáiváldin, man isidin lei ambassadevra Pekka Lintu. Ambassadevrras lei jur rahppojuvvon čájáhus Kalevala-fáttas. Árktalaš parlamentárihkkariid lassin vuostáiváldindilálašvuođas lei mielde ee. sisáššiidministtar Anne Holmlund. Ságastallen ministariin ee. áigeguovdilis heahteguovddášođastusas, mas leat leamaš juos juo makkár ságat ja fuolat. Ministtar muitalii, ahte heahteguovddášođastus ovttastahttá heahteguovddášguovlluid ja daid hálddahusaid. Sámi ja Davvi-Suoma heahteguovddášbálvalusat seilot Roavenjárggas ja dušše hálddahusbálvalusat sirdásit Oului. Davvi-Suoma olbmuid heahteguovddášbálvalusaide ođastus ii váikkut, muhto bálvalandássi seailu ovddešlágánin. Soabaime ministariin, ahte čuovvovaš háve go son guossástallá Sámis moai deaivvade ja ságastalle dárkileappot ee. sámegiel bálvalusain ja eiseváldiid ovttasbarggus sámegiel bálvalusaid dorvvasteami várás. Dán rádjái heahteguovddáš ii leat bálvalan áššehasaid sámegillii ja sávan, ahte dilli buorránivččii heahteguovddášođastusa mielde jos resurssat luovvanivčče áššehasbálvalusbargui.

Washingtonis
Juvvá Lemet