#http://web.archive.org/web/20141010221238/http://klemetti.blogspot.fi/2013_06_16_archive.html

PERJANTAI 21. KESÄKUUTA 2013

Giehtaruohttasa álbmotmeahcis ja Rio julggaštusas

Birasministtar Ville Niinistö guossástalai Gilbbesjávrres moadde vahku dás ovdal. Ministtar hálidii oahpásnuvvat Giehtaruohttasa dillái ja Giehtaruohttasa álbmotmeahccefidnui. Ságastalaime ministariin guovttágaskka hui liggosit maiddái eará birasministeriija doaibmasuorggi fidnuin ja sámi áššiin. Sámediggi ii leat gieđahallan Giehtaruohttasa álbmotmeahcceevttohusa, daningo ášši ii leat boahtán vel sámediggái cealkima várás. Persovnnalaččat anán evttohusa buorrin ja maiddái Giehtaruohttasa boazoolbmot leat guottihan evttohusa. Sámedikki almmolaš linnjá mielde lean dadjan máŋgga oktavuođas ja maiddái Gilbbesjávrres, ahte álbmotmeahcit eará luonddusuodjalanguovlluid ládje leat leamaš sámi kultuvrii ja boazodollui buorrin. Álbmotmeahcit leat buktán maid mátkedoaibmaealáhusa dáfus ávkki.

Beaivemálisdeaivvadeamis Eanodaga suohkan ilmmuhii vuostálastit álbmotmeahccefidnu ja logai hálidit kompensašuvnna suodjalanguovlluin suohkanii. Mu mielas dát lea politihkka, mii ii guotte guhkás. Álbmotmeahcit leat stáhta hálddašan eatnamiin ja dárbbu mielde stáhta oastá ovttaskas olbmuin ja suohkaniin eatnama álbmotmeahci várás. Suohkaniin ii leat mihkkege vejolašvuođaid oažžut eará buhtadusa. Álbmotmeahcit leat dehálaččat álbmotlaččat earenoamáš luonddu ja duovdaga suodjaleami várás. Álbmotmeahcit vuođđuduvvojit, vai sáhttit seailluhit luondduárvvuid maid boahtte buolvvaide guhkesáigge plánain iige jurddahallat dušše dán buolvva oanehisáigge dárbbuid. Áššis galgá geahčadit viiddit álbmotlaš beroštumi, go dušše Eanodaga suohkana oainnu. Guovllu luonddu-, duovdda- ja kulturárvvuid vuođul Giehtaruohttasii heivelii hui bures álbmotmeahcci.

Mannan vahkku golihii Helssegis. Mannen bargo- ja ealáhusministeriijas sámediggelága 9. §:a ráđđádallamiin ráhkadusruhtarádjoprográmmas ja guovlluidgárgeheami láhkaásaheami ođasteamis. Ovdanbukten ráhkadusruhtarádjoprográmmii ja láhkii ulbmilin sámi kultuvrra gárgeheami. Dilálašvuođa vuođul ráhkaduvvon muittuhančálus gávdno  sámedikki ruovttusiidduin.

Mus lei illu guossástallat guovttenai háve Nuuksio álbmotmeahci luondduguovddáš Haltias. Vuohččan ledjen doppe rahpanávvudemiin ja maŋŋelaš sámedikki ja Sámi Duoji sáttagottis ráđđádallame sámi dujiid vuovdimis luondduguovddážis.

Mannan vahku sámedikki ovddasteaddjit deaivvade eanan- ja meahccedoalloministtar Jari Koskisa ja olgoministtar Erkki Tuomioja. Deaivvadeami fáddán ledje ILO 169-soahpamuša ratifiseren ja ráđđehusprográmma sámi girjemiid olláhuvvan.

Oassálasten maid birasministeriija ordnen seminárii RIO +20 – mot dás ovddos? Rio julggaštus gieđahallá suvdilis gárganeami ovddideami, maid oassin leat maid álgoálbmogiid rievttit. Julggaštus deattuha, ahte suvdilis gárganeami ovddideami olláhuhttin gáibida álgoálbmogiid aktiivvalaš oassálastima dan ovddideami várás buot dásiin. Rio julggaštus maid dovddasta ON:a álgoálbmotjulggaštusa mearkkašumi ja dan, ahte julggaštus galgá váldit vuhtii suvdilis gárganeami strategiijaid olláhuhttiimis. Rio julggaštus gáibida stáhtaid doarjut álgoálbmogiid identiteahta, kultuvrra, kulturárbbi, árbevirolaš dieđu ja vieruid. Julggaštus deattuha dárbbu duvdit álgoálbmogiid suvdilis gárganeami miel ealáhushámiid. Álgoálbmogiidda suvdilis gárganeapmi leanai olmmošriektegažaldat.

Suopma deattuha riikkaidgaskasaččat nanu suvdilis gárganeami. Suomas lea goitge alddisge olu bargamuš Rio ulbmiliid joksama várás. Sierra ministeriijaid ja hálddašansurggiid čatnaseapmi suvdilis gárganeami ovddideapmái lea hui sierradásat. Suvdilis gárganeapmi ii leat dušše birasministeriija ášši, muhto buot ministeriijaid. Earenoamáš ruossalas suvdilis gárganeami ovddideapmi orru dál, go oba Davvi-Suopma Sámi ráje ovddiduvvo ruvkeindustriija njunušguovlun. Suomas leat ovdal ráhkaduvvon suvdilis gárganeami koordinerema várás strategiija viiddesvuđot doaibmagotti jođihemiin, masa munnai gulan. Suomas ii ráhkaduvvo šat stŧrategiija, muhto dál ráhkadišgohtet suvdilis gárganeami servodatsoahpamuša. Ovddit geavat, mas sápmelaččain lei iežas sierra suvdilis gárganeami prográmma, ii doaibman. Prográmma bázii ollásit olláhuhtekeahttá. Prográmmaid dehe soahpamušaid ráhkadeapmi, mat eai dahkkojuvvo duohtan, ii leat suvdilis gárganeami mielde.

Sámi kultuvrra seailun suvdilis gárganeami vugiin boahtte buolvvaide gáibida dan, ahte sápmelaččat ožžot ieža eakti vuogi mielde gárgehit ja dorvvastit iežaset ruovttuguovllu luondduriggodagaid suvdilis anu kultuvrralaš vieruid mielde. Vai sámi suvdilis gárganeapmi sáhttá olláhuvvat, de ILO 169-soahpamuš galgá ratifiserejuvvot.

Suvdilis gárganeamis lea earutkeahtes guoskkahansadji luonddu máŋggahápmásašvuođa seailumii ja biodiversiteahttasoahpamuššii. Stáhtaráđi dohkkehan prinsihppamearrádus biodiversiteahttastrategiijas ja dan duvdi doaibmaprográmma addiba buori vuođu válmmaštallat álbmotlaš servodatsoahpamuša. Sámediggi lea čatnasan suvdilis gárganeami ovddideapmái iežas doaimmas. Mu mielas buoremus vuohki ovdánit áššis livččii ráhkadit ON:a álgoálbmotjulggaštusa ja Rio julggaštusa mielde čadni servodatsoahpamuš sámedikki ja Suoma stáhta gaskkas sámiid suvdilis gárganeami ovddideami várás ja sámi kultuvrra dorvvasteami várás.

Vuođđoláhkaválljagoddi lea addán sierramielat cealkámušas suohkanráhkadusođastusas. Cealkámuš lei beahttašupmi ja čielgasit politihkalaš kompromissa. Ledjen vuordán, ahte láhkaođastus livččii gáibidan vuođđolága ásahanortnega. Válljagoddi gáibida, ahte suohkaniin galgá leat unnimusat jahkebeale jurddahanáigi dahkat ovttastuvvančilgehusaid ja mearrádusaid dan maŋŋel go sosiála- ja dearvvašvuohtafuolahusa bálvalanráhkadusođastusláhka lea dohkkehuvvon riikkabeivviin. Láhka ii dárbbahuvvo ásahuvvot vuođđolága ásahanortnegis, muhto válljagoddi ii lean áššis ovttamielalaš. Válljagoddi evttoha, ahte láhka dievasmahttojuvvo nu ahte suohkanlaš iešstivren lea ain báikkalašhálddahus. Vuođđoláhkaválljagoddi lea behtton ođasnuhttima válmmaštallamii ja olláhuvvamii. Earenoamáš dehálaš riikkabeivviid ja vuođđoláhkaválljagotti dáfus livččii daid áššálaš čatnaseami dihte leamaš oažžut gieđahallat sosiála- ja dearvvašvuohtafuolahusa ortnema láhkaevttohusa.

Sápmelaččaid dáfus válljagoddi cealká, ahte suohkanjuogu vejolaš nuppástusat eai oaččo heajudit sápmelaččaid gielalaš ja kultuvrralaš rivttiid dehege kulturiešstivrema gáibádusaid. Dasa lassin válljagoddi deattuha ain sámedikkis addojun lága 9. §:s mearriduvvon ráđđádallangeatnegasvuođa mearkkašumi suohkanráhkadusođastusa olláhuhttima válmmaštaladettiin.  

Suohkanráhkadusláhka sáhttá nappo ásahuvvot, muhto stuorimus áššit mearriduvvojit sosiála- ja dearvvašvuohtalága ođastusas. Suohkanráhkaduslága lassin bárisin lea válmmaštallojuvvome suohkanlága ođasnuhttin.

Mannen dán vahku álggus Helssegis biodiversiteahttabargojoavkku čoakkámis. Čoakkáma áššelisttu nalde ledje birrasii vahátlaš doarjagat, Suoma eananraportta válmmaštallan biodiversiteahttasoahpamuša ollašuhttimis Suomas ja Suoma ealánšlájaid dilli. Ruhtaministeriija lea dahkan árvvoštallama Suoma birrasii čuozihuvvon doarjagiin, daid ávkkálašvuođa ja vahátlašvuođa. Ovdanbuktojupmi lei hui miellagiddevaš. Ruhtaministeriija árvvoštallama mielde geavadis buot doarjagat, mat stuorrudit fitnodatekonomalaš bohtosa, leat vahátlaččat birrasii ja buot doarjagiin birasperspektiiva lea hui asehaš. Suomas leat badjelaš 100 sierralágán birrasii vahátlaš doarjaga, mat galggale suokkardallojuvvot politihkalaččat. Dát lea hui miellagiddevaš árvvoštallan, mii gal gáibida joatkkaárvvoštallama ja vuhtii váldima láhkaásaheami gárganeamis ja hálddahusas.

Giđa maŋimus sámedikki čoakkán dollojuvvui gaskavahkko Anáris. Das muitalan čuovvovaš bloggastan.