#http://web.archive.org/web/20141013144744/http://klemetti.blogspot.fi/2012_06_17_archive.html

PERJANTAI 22. KESÄKUUTA 2012

Geassejorggáldahkan mihcamár áigge

Hohpos sámedikki giđđabadji lea nohkan. Bázán dál mihcamáraid geasselupmui ja bargodili mielde doalan luomu miehtá suoidnemánu, jos dat fal lea vejolaš. Čuovvovaš háve čálán neahttabeaivegirjji, blogga, go máhcan fas bargui.

Olu lea fas háhppehan dáhpáhuvvat dan rájes go lean maŋimus čállán blogga. Ovdal mihcamáraid dollojuvvui giđa maŋimus sámedikki čoakkán. Čoakkáma áššelisttu nalde ledje dehálaš áššit. Sámediggi attii cealkámuša guolástanlága oppalašođastusas, dohkkehii diimmá rehketdoalloloahpaheami ja doaibmačilgehusa sihke linnjii sámedikki válgabaji doaimma nu ahte dohkkehii sámedikki válgabaji doaibma- ja ekonomiijaplána.

Cealkámušastis guolástanlága oppalašođastusas sámediggi lei earenoamáš fuolas guolástanlága oppalašođastusa válmmaštallan bargojoavkku evttohusain, mat guske ruovttudárboguolástusa. Sierramielat bargojoavku evttohii, ahte ruovttudárboguolástus-dearpmas galggalii luohpat ja dat boađálii juoga ládje sisa áhpásnuvvanguolástus-doahpaga vuollái. Sámediggi anii evttohis vealtameahttumin, ahte ruovttudárboguolástus seailu iežas doaban guolástanlágas ja lágas dorvvastuvvo sápmelaččaid guolástanrivttiid seailun ja gárganeapmi. Bargojoavku lea maid evttohan, ahte golmma davimus suohkana olbmuid luomos guolástanriekti olahuvvolii guoskat dušše olbmuid ruovttusuohkana. Vuođđoláhkaválljagoddi lea jagi 1978 rájes linnjen, ahte luomos guolástanriekti dorvvasta oasistis sápmelaččaid vuoigatvuođa muito- ja arkiivadieđuid badjelmanni návddašeapmái. Sámediggi aniinai vealtameahttumin, ahte sápmelaččaid buohta luomos guolástanriekti galggalii evttoheamit seailut ovddešlágánin ja olahuvvot guoskat maid Sámi bálgesa viidodaga vai sápmelaččaiguin meannuduvvo ovttaveardásaččat.

Sámediggi dohkkehii doaibmaplána dehe -prográmma oba válgaáigodahkii. Doaibmaprográmma addá earenoamáš buori vuođu sámedikki boahttevaš bargui ja prográmma jorgaluvvo vuosttaš geardde maid anáraš-, davvisáme- ja nuortalašgillii. Sámedikki čoakkáma váikkuhanváldi maid lasihuvvo, daningo doaibmaprográmma olláhuvvan čuvvojuvvo systemáhtalaččat sámedikki doaibmačilgehusa gieđahallama oktavuođas. Sámedikki doaibmaprográmma lea earáhuvvan ráhkadusas dáfus ovddit prográmmain mearkkašahtti ládje. Sámediggeáigodahkii leat biddjon 16 váldoulbmila, buot doaibmasurggiin oktasaš ulbmilat sihke sektorguovdasaš vuolleulbmilat, mat gusket earenoamážit sámedikki lávdegottiid ja ráđiid. Válgaáigodaga váldoulbmilin dievasčoakkán mearridii ee. Jyrki Kataisa ráđđehusprográmma sámi girjemiid olláhuhttima, Ilo 169-soahpamuša ratifiserema, davviriikkalaš sámi soahpamuša ratifiserema, artihkal 8(j)-loahpparaportta doaibmabijuid olláhuhttima sihke sámegielaid ealáskahttinprográmma olláhuhttima ja bissovaš málle ráhkadeami sámegielaid ealáskahttima várás. Doaibmaprográmma boahtá farggabáliid sámedikki ruovttusiidduide.

Dievasčoakkán dohkkehii oainnus Njellima luotta hohpolaš vuođđodivvumis johtalus- ja kommunikašuvdnaministeriijai ja riikkabeivviid guovddáš válljagottiide. Jagi goalmmát dievasčoakkán manai bures ja čoakkánságastallan lei máŋggabeallásaš. Muhtin áššiin dievasčoakkán šattai jienastit, muhto dat lea demokratiija lunddolaš oassi. Sámi politihkka gal maid ii gárgan almmá máŋggabeallásaš demokráhtalaš ságastallama. Čoakkámii oassálastii nuoraidráđi ovddasteaddji, gii oassálasttii aktiivvalaččat ságastallamii sámedikki doaibmaprográmmas ja nuoraidráđi ovddasteaddji geavahan sáhkavuorut ožžoge doarjaga čoakkámis. Lean hui movttet go nuoraidráđđi lea aktiivvalaš.

Mannan bloggastan gieđahallen málbmaohcama ja golledoidima sámiid ruovttuguovllus. Dát áššit leat barggahan ja barggahit lasi sámedikki, mii gal lei juo ovddalgihtii dieđus. Ruvkeeiseváldi, dorvvolašvuohta- ja kemikálavirgelágádus, Tukes lea mieđihan golledoidinlobiid ordnekeahttá sámedikki gullama ruvkelága 38 §:a mielde. Sámedikki stivra mearridii čoakkámisttis 7.6., ahte sámediggi váidá buot ođđa guovlluide mieđihuvvon dolledoidinlobiin, daningo Tukes ii leat gullan sámedikki ruvkelága 38 ja 50 §:id mielde. Stivra linnjii čoakkámisttis, ahte álgovuolggálaččat dat ii vuostálastte boares ruvkelága vuođol mieđihuvvon vuoluštemiid joatkima golledoidinlohpin. Sámediggi mearridiinai ohcat hohpolaččat válmmaštalli ráhkadit váidalusaid ja muittuhusaid golledoidinlobiid mieđiheamis ođđa viidodagaide ja mášengolleroggama biraslobiin. Doaivvu mielde oažžut bargi bálkáhuvvot ja álggahit barggustis juo mihcamáraid maŋŋel.

Ovddit bloggas geahčadin maid Nuorta- ja Davvi-Suopma –bargojoavkku bargobohtosiid. Bargojoavkku raporta gávdno čujuhusas: http://www.tem.fi/itajapohjoissuomi Mannan čakčamánu rájes bargan bargojoavku lea čarvestan 6-siidosaš linnjenbáhpira ja 12-siidosaš duogášbáhpira. Sámi áššit ledje čáhkan bargojoavkku evttohussii dušše čuovvovaš máinnašumiin: Maiddái Eurohpá áidna álgoálbmoga, sápmelaččaid, sajádat (ml. giella, kultuvra, ealáhusat) galgá váldojuvvot vuhtii. Duogášmuittuhančállosii máinnašupmi sápmelaččain ii šat gávdnon. Mot dat de sápmelaččaid sajádat váldojuvvo linnjemiin vuhtii, bázii munnje hui eahpečielggasin, dadjat juo mysteran. Ille jáhkán bargojoavkkuge dan suokkardan. In dieđe maid dange mot bargojoavku ipmirda Eurohpá, muhto Ruonaeatnama inuihtat leat maid álgoálbmot dego maid Ruošša davviálgoálbmogat. Bargojoavku soittii seaguhit Eurohpá ja EU gaskaneaskka, Ruonaeatnanhan ii gula EU-guvlui.

Raporta muittuha hui olu ovddit Lappi-bargojoavkku loahpparaportta, muhto lea gal dan deahttásit. Raporttas orrot issorasat gárgeheame, ovddideame, nanneme ja doarjume almmá konkretiija ja resurserema haga. Muhtin áššiin bargojoavku orru juobe geatnegahttime. Bargojoavku linnje, ahte biraslohpeláhka čielggasmahttojuvvo ja eiseválddiid lohpegieđahallanresurssat lasihuvvojit mearridanproseassa jođálnuhttima dihte ja kvaliteahta dáhkideami dihte. Biraslohpelága earáhuhttin gullá birasministeriija, ii heađisge bargo- ja ealáhusministeriija hálddašansuorgái. Álkihan gal lea dieđusge dahkat dákkár evttohusaid go bargojoavkkus ii lean oktage birasministeriija ovddasteaddji ja go lohpegieđahallama resurssat stivrejuvvojit eanasin birasministeriija bakte, eai fal bargo- ja ealáhusministeriija bušeahtas. Seamma ládje bargojoavku evttoha, ahte huksejuvvojit buorit ruovderáŧŧeoktavuođat Jiekŋamerrii. Bargojovkui ii dáidde leat nohkka okta ruovderáŧŧeoktavuohta Jiekŋameara riddui, muhto čielgasit orru leame nu ahte oktavuođat galggale leat Anára go Eanodagage bakte, ja maninbe juo eai Ohcejoganai. Bargojoavkkus ii lean maid  johtalus- ja kommunikašuvdnaministeriija ovddasteaddji. Johtalus- ja kommunikašuvdnaministeriija ovddasvástádussan leat Suoma infrastruktuvrafidnut.

Deaivvadin geassemánu beallemutto sulaid Eurohpá Ráđi olmmošvuoigatvuohtakomissára Nils Muiznieksa Helssegis. Ságastalaime suinna viidát sápmelaččaid riektesajádagas, ráđđehusprográmmas, sámi ealáhusaid suojis, sápmelaččaid gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođain sihke Ilo 169-soahpamuša ratifiseremis. Komissára deaivvadii guossástallamis olis maid stáhtanjunnošiid ja álbmotservoša ovddasteddjiid ja son dahká maid raportta mátkkistis. Komissára ávžžuhii dieđáhusastis Suoma ratifiseret hohpolažžan Ilo 169-soahpamuša ja čoavdit sámiid eanan- ja čáhcerivttiid sihke earáhuhttit boazodoallolága nu ahte dat dorvvasta sápmelaččaid kultuvrralaš vuogi bargat bohccuiguin. Dieđáhus guossástallamis gávdno eŋgelasgillii čuovvovaš liŋkkas: http://www.coe.int/t/commissioner/News/2012/120613Finland_en.asp

Oahpahus- ja kulturministeriija ásahan bargojoavkku evttohus doaibmabidjoprográmman sámegielaid ealáskahttima várás lea viimmat sáddejuvvon cealkima várás sámedikki spidduma maŋŋel. Evttohushan luobahuvvui juo njukčamánu álggus. Sámedikki lávdegottit ja ráđit válmmaštallet geasi áigge sámedikki oainnu doaibmabidjoprográmmas ja čakčat beassat viimmat addit áššis cealkámuša. Lean sihtan lávdegottiid ja ráđiid suokkardit earenoamážit dan, mot doaibmabidjoprográmma vuođul ráhkaduvvo Jyrki Kataisa ráđđehusprográmma mield bissovaš málle sámegielaid ealáskahttima várás.

Sámi media oaččui ikte illusága, Yle Sápmi –hoavdan lea válljejuvvon Iisku Máhte Biret. Radio guldaleaddjin lean duođaid ilus dán nammadeamis. Jáhkán su buktit ođđa jurdagiid ja bieggabosanasaid sámi radio bargui. Sámedikki ságadoallin in sáhte dovdat seammalágán ilu, daningo sámediggi massá áššedovdi sámiid vuoigatvuođaid bealušteaddji ja áidna sámi ruovttuguovllu olggobeal ovddasteaddji sámedikkis. Báhcit váillahit su áššedovdamuša sámedikkis.

Sávan buohkaide mu blogga lohkkiide buriid mihcamáraid ja lotkkodahtti geasseluomu!