SUNNUNTAI 22. JOULUKUUTA 2013

Juovladearvvuođaiguin
Juovllaid ovddabeal áigi lea leamaš hárvenaš hohpolaš, inge leat danin háhppehan čállit blogga ovdal go dál. Sámedikki dievasčoakkán lea dollojun ja dat leamaš viidát ovdan ođđasiin. Muitalan goitge oanehaččat iežan dovdamušaid dievasčoakkámis. Dathan soittii leat dán válgaáigodaga deháleamos čoakkán. Imaštallen sakka go čoakkámii ledje boahtán dušše 15 áirasa 21 áirasis. Ovddit čoakkámis, mas gieđahallui hálddahushoavdda eretcealkin, lei maid seamma ládje. Eret báhcán áirasat leat guođđán geavakeahttá váikkuhanvejolašvuođaset ja jienasteddjiid dáfus dilli lea ahkit.

Sámedikki nuoraidráđis lea hupmanriekti sámedikki čoakkámis. Nuoraidráđi ságadoalli doalai sága, mas son ilmmuhii nuoraidráđi guottihit sámediggeláhkabargojoavkku evttohusa. Nuoraidráđđi evttohii dego sámedigginai, ahte sámediggi galggalii leat maŋimus váidalanorgána válgalogahallama dievasmahttimis. Muđuid nuoraidráđđi dovddahii, ahte sámediggeláhkabargojoavkku evttohus lea eavttuhis minimádássi, mii ii oaččo heajuduvvot. Nuoraidráđi vuđolaš suokkardallan ja roahkkadis áššiid ovdan buktin nanne mu luohttámuša ain dasa, ahte sámi politihkas lea boahtteáigi.

Sámedikki cealkámuš sámediggeláhkabargojoavkku evttohusas vuođđuduvai lávdegottiid ja ráđiid válmmaštallamii. Dievasčoakkámis lei ártegis parlamentáralaš jienastanmeannudeapmi sámediggeláhkaevttohuscealkámuša olis. Veikko Porsanger lei dohkkeheame bargojoavkku evttohusa sápmelašmeroštallamin ealáhus- ja vuoigatvuohtalávdegottis, muhto vuostálasttii evttohuvvon meroštallama kulturlávdegottis ja dievasčoakkámis. Maiddái sámediggeláhkabargojoavkku lahttu Tiina Sanila-Aikio jienastii iežas dohkkehan bargojoavkku evttohusa vuostá dievasčoakkámis. Mii sámidikki ovddasteaddjit barggaimet sakka ovttas vai bargojoavkku evttohusat ovddidivčče sápmelaččaid riektesajádaga ja olláhuhtále sámedikki válgaáigodaga ulbmiliid. Dál maŋŋel dievasčoakkáma orru gal mu mielas nu, ahte min oktasaš bargomet ja oktasašvuoigŋamet lea manname duššás. Bargojoavkogieđahallama áigge Sanila-Aikio ii ilmmuhan, ahte sus livččii váttis dohkkehit jearaldatvuloš bargojoavkku evttohusaid. Lea gal duohta, ahte gii beare sámediggái válljejun áirasiin oažžu jienastit dáhtus mielde. Dat lea demokráhtalaš vuoigatvuohta. Sámedikki jáhkehahttivuođa ja jienasteddjiid riektedorvvu dáfus spiehkkun ii leat vuoiggalaš. Sámedikki ovddasteaddjit sámediggeláhkabargojoavkkus ledje buohkat ovttaoaivilis das, ahte bargojoavkku evttohus lei kompromissa. Dán kompromissa sáhttá bidjat vára vuollái sámedikki bargojoavkoovddasteaddji eretgeassádeapmi bargojoavkku evttohusain.

Sámedikki čoakkán ságastalai duššebeare bargojoavkku evttohusain ja álgagiin, mat laktáse válggaide. Válgavuogádaga evttohusat váikkuhitnai ovddasteddjiide ja sin vejolašvuođaide šaddat válljejuvvot sámediggái čuovvovaš sámediggeválggain. Evttohus sápmelašmeroštallamin dohkkehuvvui jienaiguin 11-3, mas mearrádussii guđđoje guokte sierraoaivila. Ságastallama áigge gulaimet sierraoaivila guođđán áirasiin máŋggaid evttohusaid sápmelašmeroštallamin, muhto loahpas soai evttoheigga eahpečielga dáládili joatkima dehege sámediggelága sápmelašmeroštallan ii galggale sudno mielas rievdaduvvot dálážis.

Sámedikki čoakkán oaidnun šattai jienasteami maŋŋel, ahte álgaga sámediggái sáhtále dahkat 50 sápmelaš jienastanvuoiggalačča. Bargojoavkku evttohus lei 150. Riikkabeivviide, suohkanii ja EU:ai sáhttá dálá áigge maid dahkat álgaga. Álgaga duohken galget leat sierra lágain dárbahassii olu olbmot, vai sáhttá dadjat álgaga ovddastit álbmoga dáhtu ja ahte álgaga gieđahallamii boahtá deaddoárvu. Namaid álgagii sáhttá čoaggit maid elektrovnnalaččat. Dál dievasčoakkáma evttohan 50 sápmelačča mearri ii mu mielas buvtte dárbahassii bures ovdan sápmelaččaid dáhtu. Álgaga ulbmil veahttaduvvá. Bargojoavkku evttohus álgagis dárkkuha dan, ahte dievasčoakkán ferte gieđahallat álgaga ja dat galgá mearridit makkár doaibmabijuide sámediggi galgá riepmat áššis. Ovdalnai dego boahtteáiggenai ovttaskas sápmelaččat leat sáhttán ja sáhttet ain dahkat sámediggái álgagiid, muhto sámedikkis ii leat lága geatnegasvuohta vástidit daidda. Muhtin buorit álgagat leat juo dálá áiggenai váldon vuhtii ee. sámedikki cealkámušain.

Hui earenoamáš lei dievasčoakkáma jienastanmearrádus (7-6 ja okta guoros jietna) das, ahte boahttevuođas ovddasteaddji sáhtálii ásahit dálá vuogi mielde golmma sápmelačča ráhkadan válljenovttastus. Bargojoavku lei evttohan, ahte válljenovttastusa galggale vuođđudit 10 sápmelačča. Jos evttohas ii oaččo 10 sápmelačča doarjaga duohkásis, de evttohassan ii mu mielas lea jierbmi oba vuolgitge. Buktennai bargojoavkkus ovdan dan, ahte dálá golmma olbmo ráhkadan válljenovttastus lea álki, ja namaid oažžu vaikko iežas oappažiin ja váhnemiin. Bargojoavkku evttohus buoridivččii evttohasa jáhkehahttivuođa ja politihkalaš doaibmanvejolašvuođaid ja soaittálii movttiidahttit stuorit meari sápmelaččaid bargat válgabarggu.

Evttohus das, ahte evttohasat sáhttet ráhkadit oktasašlisttuid manai birzzit bárzzit čađa ságadoalli jienain. Máŋggas buohtastahtte oktasašlisttuid bellodagaide. Bargojoavkku evttohus ii daga vejolažžan sámi bellodagaid vuođđudeami. Evttohus vuostálastojuvvui ee. danin go oktasašlisttut eai gulale sámi kultuvrii, anáraš- ja nuortalašsámiid vejolašvuođat beassat sámediggái hedjonivčče ja ovddasteddjiid iehčanasvuohta hedjonivččii. Duohta lea, ahte oktasašlisttut eai gula sámi kultuvrra árbevieruide. Sámediggige ii gula sámi kultuvrra árbevieruide. Sámediggi lea duddjojun eará iešstivrenmálliid vuođul sámiid álbmotválljenorgánan. Ovdal mearridanváldi lea leamaš siiddaid sogain. Dákkár mearridanváldi ii leat vejolaš sámedikkis sámedikki sturrodaga geažil. Dálá málles sámediggái válljejun ovddasteaddjit ovddastit geavadis dušše iežaset ja golmma válljejeaddjideaset. Mu mielas dákkár málle – vaikko bargojoavkku evttohusas válljejeaddjit evttohuvvojitge 10 – ii dorvvas dárbahassii sámedikki politihkalaš doaibmanvejolašvuođaid.

Oktasašlisttut leat vuosttaš lávki dan guvlui, ahte sámedikkis šaddá eakti, parlamentáralaš ja čađačuovgi orgána. Šiitemeahttumit leat čielggas, ahte sámediggái šaddet koališuvnnat, maid ovttastahttet politihkalaš dehe eará ulbmilat. Dat vuhttojit earenoamážit persovdnaválljemiin. Ná lea leamaš oba sámedikki oanehis doaibmahistorjjá áigge. Oktasašlisttut buktet dáid koališuvnnaid rahpasit oidnosii ja sápmelaččaid vihkkedallama vuollásažžan válggain. Oktasašlisttut sáhtále buktit evttohasaide maid oadjebasvuođa ja jearggalašvuođa jienastanmearrádusain ja roahkkatvuođa boahtit čoakkámiidda maid dalle, go váttis áššiin mearriduvvo. Mangelágán joavkostivrema oktasašlisttut eai daga vejolažžan. Dat buoridit politihkalaš barggu ja parlamentarismma sámedikkis dálážis. Jáhku mielde dat lasihivčče maid jienastanmovtta, daningo politihkalaš ulbmilat livčče čielgasit ovdan.

Bargojoavkku evttohusa mielde válggain čuvvojuvvolii ng. d’Hondta-vuohki, jos evttohasat vuođđudit oktasašlisttuid. Vuohki adnojuvvo Suomas riikkabeai- ja suohkanválggain. d’Hondt-vuogi ulbmilin lea sihkkarastit oktasašlisttu gorálaš ossodaga áirrasbáikkiid mearrahuvvamis. Vuohki doaibmá dađi vuoiggalaččabut, mađi stuorit válgabiirret leat dehege geavadis mađi mearálaččat unnit válgabiirriide válggaid čuozáhatguovlu lea juhkkojun. Sámediggeválggas olles riika lea oktan válgabiiren. Riikkabeaivveválggain d’Hondt-vuohki ja válgabiirrejuohku lea dolvon alla jeinastanšilbmii ja vuohki lea kritiserejuvvon. Vuohki ii leat gal dievaslaš, muhto sámediggeválggas, mas lea dušše okta válgabiire, jienastanšielbma ii loktan bajás.

Máilmmis leat almmatge iešguđetlágán válgavuogit, dego Norggas ja Ruoŧas adnojuvvon Sainte-Laguë -vuohki. Dán vuogis oktasašlisttu oažžun báikkiid ossodat lea nu lahka go vejolaš oktasašlisttu ossodaga addojun jienain. Válgaeaiseválddit eai goitge leat suovvalasat dasa, ahte Suomas livčče sierralágán válgavuogit anus sierra válggain. Go ášši beroštahtii mu ja čielggadeami dihte vuogi váikkuhusaid, de rehkenasten europarlameantta válgarehkenastinmašiinnain man olu mannan sámediggeválggain d’Hondt-vugiin livčče sámediggái šaddan suohkanguovdasaš báikkit. In váldán vuhtii suohkanguovdasaš dihtomeriid ja rehkenasten oktasašlisttuid nu ahte buot seamma suohkana evttohasat livčče ráhkadan oktasašlisttuid ja ruovttuguovllu olggobeal evttohasat livčče maid ráhkadan iežaset listtu. Lea almmatge jáhkemeahttun, ahte válggain livčče dušše suohkanguovdasaš oktasašlisttut. Das fuolakeahttá - rehkenastin attii dakkár bohtosa, ahte Eanodagas livčče guokte báikki (dál 3), Anáris 10 (dál 8), Ohcejogas 6 (dál 6), Soađegilis 2 (dál 3) ja Sámi guovllu olggobealde 1 (válggain 1, muhto son guđii maŋŋelas barggus). Go váldá dihtomeriid vuhtii sámedikki, de sámedikki suohkanguovdasaš ovddastus livččii seammalágán go dálnai d’Hondt-vugiin rehkenasttedettiin.

Mannan sámediggeválggain jienastanproseanta lei duođaid vuollegaš – vuollel 50 %. Evttohasain oktasašlisttut gáibidit lasi barggu ja iežaset politihkalaš ulbmiliid čielggasmahttima. d’Hondta rehkenastinskovi mielde maiddái ovttaskas evttohasat beasale almmá oktsašlisttu haga sámediggái. Ovdamearkkadihte mannan válggaid jietnariifu beasalii iežas jienaiguin sámediggái jos jienastanproseanta bisulii seamma dásis. Daningo sámediggeáirasiid mearri evttohuvvo lasihuvvot, de boahttevuođas maiddái unnit jietnameriin beassá sámediggái, jos jienastangelbbolaš jienasteddjiid mearri dehe jienastanproseanta ii loktan dálážis sakka. Válggaide gullet álohii dihto riskkat, muhto dathan dahketge dain gelddolačča. Buriin válgabargguin ja listtuin omd. nuortalaččain lea vejolašvuohta oažžut eambbbo áirasiid sámediggái, daningo oktasašlisttuin jienat mannet unnit duššás go persovdnaválggain. Dan šaddá oaidnit gárganago parlamentarisma ja jienasteddjiid riektedorvu sámedikkis go sámedikki oaidnu šattai ná birzzit bárzzit dohkkehuvvot vai seailugo dáláš persovdnaguovdasaš ja giddejun válgavuogádat.

Dievasčoakkán dohkkehii viimmat persovdnapolitihkalaš prográmma, dásseárvoplána ja ovttaveardásašvuohtaplána. Dat leat válmmaštallojuvvon mannan válgabaji álggu rájes. Prográmmaid ulbmilin lea diehttelas olláhuhttit lágaid geatnegasvuođaid, buoridit bargiid barggus loaktima ja veadjima bargoáigeortnemiiguin, geahpidit hálddahusa elektrovnnalaš furkenvuogádaga ja intraneahta mielde sihke čielggasmahttit doaibmannjulggadusaid. Ulbmilin lea gieđahallat bargiid dásseárvosaččat ja rahpasit. Earenoamáš dehálaš munnje lea dat, ahte sámediggi doarju čielgasit bargiid kulturduogáža ja dahká vejolažžan árbevirolaš sámi ealáhusaiguin ja kulturhámiiguin bargama sihke doarju sápmelašvuođa ovdan buktima barggus. Áššegirjjiid heiveheapmi geavadii gáibida doaibmabijuid buot luohttámušolbmuin, hoavdadásis ja bargiin.

Dievasčoakkán dohkkehii bušeahta jahkái 2014. Dát lea earenoamáš buorre ášši ja deattuha dievasčoakkáma stivrenválddi. Nohkavaš jagi bušeahtta dohkkehuvvui easka geassemánu go bealli bušeahttajagis lei juo gollan. Boahtte jagi bušeahtas lea 78 000 euro vuolláibáza. Vuolláibáza gokčojuvvo ovddit jagiid badjelbáhcagiiguin. Bušeahta ráhkadat lea ođasnuhttojuvvon ja dahkkojuvvon ođđaáigásažžan nu ahte boađut, golut ja politihkalaš ulbmilat leat čállojuvvon čielgasit oidnosii. Eahpesihkkaris dagaldahkan lea Sajosa bálvalanvuovdima boahtteáigi. Bušeahtas dat lea árvvoštallojuvvon buktit vuoittu 9000 euro. Čoakkánmátkkošteami gárganeapmi buktá goitge eahpesihkardagaldagaid. Dál ovdalaš juovllaid gulaimet heajos ođđasa, go Sajosa restauráŋŋadoalli lei eretcealkán láigosoahpamušas, daningo doaibma ii leat gánnáhahtti. Sámediggi váldoláigolažžan ferte ohcat restauráŋŋafitnodateaiggáda jahkebeali siste. Čoakkánvuovdin ja Sajosa bálvalanvuovdima doaibma šaddá vára vuollái, jos eat oaččo ođđa restauráŋŋafitnodatdoalli sadjái, daningo čoakkán- ja semináraolbmot dárbbahit gáfestallan- ja boradanbálvalusaid. Sámediggi vuovdá restauráŋŋii ee. čorgen- ja eará bálvalusaid. Dát máksá dan, ahte jos restauráŋŋadoalli ii gávdno, de dat mielddisbuktá ekonomalaš váikkuhusaid sámediggái máŋgga ládje.

Dievasčoakkán vuođđudii bissovaš birasčálli virggi. Virgi biddjojuvvo ohcanládje boahtte jagi álggus. Oaččuimet nohkavaš jahkái ja bissovaččat mearreruđa bajádusa birasáššiid ovddideapmái. Birasčálli bargun leat ee. lávvenáššit, ruvkelága olláhuhttin ja biodiversiteahta olláhuhttin. Bargu lea dikšojuvvon dán jagi mearreáigásažžan. Juo dál ođđa virgi lea čájehan leat buhtemeahttun dehálaš ja barggut virggi mearreáigásaš doaimmaheaddjis leat oba mihá olu.

Ledjen ohcan earu davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkašiehtadallamiin daningo mu áigi ii ovttageardánit ole inge leat bastán oassálastit buot šiehtadallansáttagotti čoakkámiidda. Bargu orru maid leame oalle duššástuhtti, daningo mihkkege áššiid ii leat šiehtadallamiin ovdánan. Bistevaš mátkkošteapmi lea maid hui váibadahtti ja doalvu olu luomosáiggi. Beasan Sámi parlamentáralaš ráđi (SPR) stivrra lahttuvuođa bakte oassálastit sápmelaččaid oktasaš oainnu hábmemii go SPR:a stivra ráhkada sápmelaččaid oktasaš oainnu šiehtadsallamiidda. Mu mielas lea maid buorre, ahte luohttámušbarggut juhkkojuvvojit viiddes jovkui eaige dat čohkkejuvvo dušše muhtin olbmuide.  Lean čakčat báhcán eret ee. Suoma árktalaš ráđđádallangottis. Dievasčoakkán ii goitge mieđihan munnje earu sámi soahpamuša šiehtadallansáttagottis. Ovdal dievasčoakkámis lea bukton ovdan, ahte šiehtadallansáttagoddi ii ovddastivčče buot sámi joavkkuid. In riekta dieđe mot dievasčoakkáma mearrádus galggalii dulkojuvvot. Dan sáhttá oaidnit nu ahte dievasčoakkán luohttá nu olu mu bargui, ahte ii hálit mu eret šiehtadallangottis. Dievasčoakkán ii goitge leat hálidan juohkit ovddasvástádusa eará diggeáirasiidda. Diehttelas dagan iežan ollislaš árvvoštallama ja jurddabohtosiid čoakkánmearrádusa mearkkašumis.

Čálán vel juovlaluomu áigge moadde blogga. Jagi maŋimus bloggas gieđahalan nohkavaš jagi dáhpáhusaid ovddit jagiid vieru mielde.

Sávan buohkaide iežan blogga lohkkiide buriid ja ráfálaš juovllaid!


Vuottesjávrres 22.12.2013

Juvvá Lemet