#http://web.archive.org/web/20141005161400/http://klemetti.blogspot.fi/2014_02_23_archive.html

MAANANTAI 24. HELMIKUUTA 2014

Sámi parlamentarihkkáriid konfereanssa dovdamušat ja eará áigeguovdilis áššit
Hálidan muitalit iežan blogga lohkkiide, ahte lean ohcan Lappi universiteahta sámi kultuvrra veahkkeprofessora virggi. Go mun válljejuvvojin vuosttaš háve sámedikki ságadoallin ilmmuhin, ahte livččen ságadoallin eanemusat guokte áigodaga ja dán mun geardduhin ođđasit go mun válljejuvvojin nuppe háve sámedikki ságadoallin. Mu mielas lea vealtameahttun parlamentarismma ja sámedikki doaimma gárgeheami várás, ahte sámediggi ii gehččojuvvo liiggás olu ovtta olbmo bakte ja ahte sámedikki njunušsajes dáhpáhuvvet molsahuvvamat. Dát áigodagat lea gaskkamuttos ja mun maid ferten suokkardišgoahtit maid barggalin sámedikki ságadoallidoaimma máŋŋel. Lean oba iežan bargoeallima áigge bargan juogo váldodoaibmasaš dutkin dehe lean bargan dutki bargguid eará bargguid olis. Dutkanbargu lea mu váimmoguovdoámmát. Dat, ahte lean ohcan virggi, ii dárkkut dan ahte ingo livčče dievaslaččat čatnasan sámedikki bargui. Čatnaseapmi lea ovdalaččanai stuorit Ubmi sámi parlamentarihkkáriid konfereansa maŋŋel. In sáhtán guođđit geavatkeahttá virgeohcandilálašvuođa, daningo sámi kultuvrra dutkanbarggut eai jur leat rahppon ja ferten dieđusge geahččalit destet iežan gelbbolašvuođa virgeohcamis.

Eanodaga guovllus lea dáhpáhuvvan álgojagi áigge hui olu. Giehtaruohttasa álbmotmeahccefidnu gopmanii. Suohkan dávistii fidnu gopmaneapmái stuora iluin ja plánegođii dakkaviđe meahccehotealla vuođđudeami Giehtaruohttasa meahcceguvlui. Hotealla namma lea mátkki áigge rievdaduvvon meahccedoarjjabáikin. Mearrádus ii lean ovttamielalaš. Láhka ii dovdda meahccedoarjjabáiki-doahpaga. Meahccelága 4 § mielde dikšun- ja geavahanplánas sohppojun vuogi mielde lobit sáhttet mieđihuvvot doarjjabáikkiid boazobarggu, guolástusa dehe meahccebivddu dárbbuid várás. Turismadoaimma várás doarjjabáikkit eai sáhte vuođđuduvvot. In dieđe vaikko suohkanhoavda ja suohkanstivrra su guottiheaddjit plánele álggahit boazobargin Giehtaruohttasis. Doarjjabáikeevttohus orru leame oalle jallas fidnu.

Lea čielggas, ahte vaikko suohkan hupmá meahccedoarjjabáikkis, jearaldagas livččii geavadis hotealla huksen. Suohkanhoavda lea márkanastán hotealla unna, eaidalas meahccái heivvolaš hoteallan. Márkanastin lea goitge eará ášši go duođalašvuohta. Suomas hotealla ii sáhte hukset almmá šleađgga, bázahusfuolahusa ja luoddaoktavuođaid haga. Ii oktage ovttaskas fitnodatdoalli vuolggále dakkára jođihit. Hoteallat eai doaimma gássadolain, goikeborramušain, gintalčuovggas ja olgohivssegiiguin, iige fuolahusvuodjima sáhte dahkat vácci, mohtorgielkkáiguin dehe njealljejuvllagiiguin. Hotealla gáibidivččii luotta huksema ja viiddes infrastruktuvrra huksema. Meahcceláhka lea dán áššis hui ovttačilggolaš. Lága 5 § mielde meahcceguovlluide ii oaččo dahkat bissovaš luottaid. Stáhtaráđđi sáhttá goitge addit lobi dakkár bissovaš luotta huksemii, mii lea oktasaš ovddu dehe luondduealáhusaiguin bargama dáfus mávssolaš. Ráđđehusa evttohusas meahcceláhkan dán paragráfa olis daddjojuvvo, ahte luotta huksen livččii geavadis vejolaš dušše dakkár luddii, mas lea álbmotlaš mearkkašupmi oba Supmii. Dallenai galgá suokkardit luotta mearkkašumi meahccelága ulbmiliidda. Lága 4 § mielde eananviidodaga ii maid oaččo luobahit iige addit láigohuvvot almmá stáhtaráđi lobi haga. Ráđđehusa evttohusas meahcceláhkan earenoamážit dán paragráfa olis daddjojuvvo, ahte dainna caggojuvvo priváhta huksendoaibma ja omd. luopmoguovddážiid huksen meahcceguovlluide (HE 42vp/1990). Hotealla huksen, vaikko man luondduviđavuđot dat čuoččuhuvvolii huksejuvvot, de dat gáibidivččii meahccelága rievdadeami.

Orru leame nu, ahte Eanodaga suohkanii mihkkege ii leat dárbahassii. Ja dat gal lea hui ahkit. Suohkan oaččui dáhtus čađa ja esttii Giehtaruohttasa álbmotmeahci vuođđudeami, mii livččii dorvvastan guovllu luonddu, sámi kultuvrra, bohccuiguin bargama dego maid ekologalaš mátkedoaibmaealáhusa gárganeami. Gilbbesjávrre boares ovddidanplána orru leame fas goivojuvvon oidnosii naftaliinnas. Dashan evttohuvvui Gilbbesjávrái vaikko mii; stuora lávggodansajiid ráges girdišiljuid rádjái. Suohkana ulbmilin orru leame oažžut vehážiid mielde buot birasgáhttenguovllut turismma ja huksema biirii. Hoteallas ii livčče guhkes mátki luopmogili huksemii meahcceguvlui. Ášši loktana sihkkarit ovdan maiddái Gilbbesjávrre meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplána ráhkadeamis, mii lea bárrásiin válmmaštallojuvvome. Sávalin duođaidge, ahte suohkan ii vuolggále vuodjit dušše ovtta ealáhusa beroštumiid, muhto jurddahalalii ollislaččabut oba Eanodaga suohkana, dan imago, lágaid ja boahtteáigginai. Eanodat geasuha ovddemusat ekologalaš turismmas beroštuvvan turisttaid ja birassuodjalanvuostálašvuohta sáhttá jorggihit suohkana vuostá ja dat sáhttá massit birasdiđolaš turisttaid eará guovlluide. Ekologalaš turismahuksen ja dan vejolaš lasiheami galggalii gieđahallat Gilbbesjávrre obalašlávas ja bidjat huksema luonddusuodjalanguovlluid olggobeallái.

Sámi parlamentarihkkáriid konfereansa dollojuvvui Upmis. Konfereanssa fáddán leigga earenoamážit Sámi guovllu ávkkástallan ja das earenoamážit ruvkedoaibma sihke davviriikkalaš sámi soahpamuš. Čoakkánmearrádusaid ja politihkalaš ságastallama lassin lei hui dehálaš deaivvadit eahpevirggálaš oktavuođain ja ságastallat, lonohallat jurdagiid ja oažžut ođđa jurdagiid. Mii leat okta álbmot njealji stáhta viidodagas, muhto beassat deaivvadit ovttas hárve. Livččii dehálaš, ahte sámedikkit buoridivčče ovttasbargguset. Suoma sámediggi lea iešalddes dohkkehan gieskat persovdnapolitihkalaš áššegirjji, mii dahká vejolažžan bargiidlonohallama Norgga ja Ruoŧa sámedikkiiguin. Sávan, ahte min čállingottit álggahit ságastallat dán áššis, ja buot hálolaččaide addolii vejolašvuohta bargiidlonohallamii. Jáhkálin dán lasihit sámedikkiid vuorrováikkuhusa, buvttálii ođđa ideaid ja ovttastahtálii sámedikkii ovdalaččage buorebut.

Dollen konfereanssas sága árktalaš guovllu ávkkastallamis. Sáhka gávdno suoma- ja davvisámegillii min ruovttusiidduin. II várreságadoalli Hánno Heaika, gii lea maid sámedikki ovddasteaddji davviriikkalaš sámi soahpamuša šiehtadallansáttagottis, doalai sága davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkašiehtadallamiid dilis. Čoakkán atii cealkámuša davviriikkalaš sámi soahpamušas, julggaštusaid Upmi kulturoaivegávpogis ja árktalaš guovllu ávkkastallamis, mas earenoamážit lei deaddu ruvkedoaimmas. Dát bohtet nu fargga go vejolaš sámedikki ruovttusiidduide.

Konfereansa lei dan dáfus earenoamáš, ahte ovttamielalašvuohta ii háliduvvon joksojuvvot ja mun sámedikki eanetloguin, guđa eará diggelahtuin, sadden jienastit julggaštusa njealját artihkkala dihte julggaštusa vuostá, daningo konfereanssa loahppadokumeantta gieđahallama ságadoallin doaibman SPR:a presideanta Håkan Jonsson ii miehtan jienastuhttit sierra njealját artihkkala hábmemis. Golbma Suoma sámedikki áirasa jienaste guoros jiena. Julggaštusa njealját artihkal lei rievdan álgovuolggálaš Suoma sámedikki dohkkehan hábmemis bargojoavkobargama áigge. Kursiivan Suoma sámedikki ovcci áirasa beavdegirjái guođđin cealkkus njealját artihkkalis:

Atnit sámi parlamentarihkkáriid doaimma, ulbmiliid ja vuoiŋŋa dáfus hui šállošahttin, ahte sámi parlamentarihkkáriid njealját konfereansa attii julggaštusa, man 4 artihkkala buohta stuora eanetlohku Suoma sámediggeáirasiin vuostálastá. Doaibma heajuda konfereanssa jáhkehahttivuođa. Konfereanssa dahkan mearrádus lea Suoma lágaid vuostá daningo dat ii váldde vuhtii nuortalaččaid siidačoahkkima sajádaga nuortalaččaid ovddasteaddjiorgánan. Suoma sámediggelága § 6 mielde sámediggi ovddasta sápmelaččaid álbmotlaš ja riikkaidgaskasaš dásis. Konfereanssa dahkan mearrádus ii gudnejáhte Suoma sámediggelága ja geahnohuhttá sámi kulturiešstivrema buohtastedettiin eará doibmiid sámi kulturiešstivrejumi dássái. Julggaštusa eahpečielga hábmen dahká vejolažžan dan, ahte sámi searvvušin sáhttet lohkkojuvvot maid dakkár bealit, mat eai leat sámi riekteguoddit.

Mii vuolláičállit: Suoma sámediggi atná hui dehálažžan sámiid váikkuhanvejolašvuođaid dorvvasteami ja gullá guovllu sámiid ovdal go dat dahká mearrádusaid, mat gusket sin.

Eará áššiid buohta mii vuolláičállit Suoma sámediggeáirasat doarjut julggaštusa ulbmiliid ja atnit julggaštusa hui dehálažžan.

Vuolláičállin: Klemetti Näkkäläjärvi, Petra Biret Magga-Vars, Heikki Paltto, Jouko Hetta, Ulla Magga, Janne Näkkäläjärvi, Tauno Haltta, Pertti Heikkuri ja Pentti Valle.


Guovvamánu loahpas lea maŋimus Meahcceráđđehusbargojoavkku čoakkán. Dán muttos orru leame čielggas, ahte bargojoavku ii oaččo ovttamielalaš evttohusa, eaige mearkkašahtti buorádusat dáhpáhuva Meahcceráđđehuslága ođasnuhttima olis. Oba meahcceráđđehuslága válmmaštallan lea leamaš guhkes ja ahkisdisnai proseassa. Dathan lea válmmaštallojuvvon vihtta jagi, vuohččan ruhtaministeriija, dan maŋŋel eanan- ja meahccedoalloministeriija jođihemiin. Meahcceráđđehusa oaivehoavda ilmmuhii iežas earránit proteastan lágaválmmaštallamii ja evttohussii dahkat sierra fitnodaga meahcceráđđehusa fitnodatdoaimma várás. Anán su mearrádusa ipmirdahttin – mun lean suinna ovttaoaivilis – muhto dieđusge šállošahttin sámiid dáfus. Ovttasbargu Meahcceráđđehusain lea doaibman hui bures su oaivehoavdabaji áigge ja oaivehoavda Kangas lea ovddidan ja doallan sámi áššiid bures ovdan.