#http://web.archive.org/web/20141008112652/http://klemetti.blogspot.fi/2012_03_18_archive.html

LAUANTAI 24. MAALISKUUTA 2012

Giđa guvlui ja Sajosa rahpandoaluide
Sámedikki stivra doalai dán válgabaji vuosttaš albma čoakkáma. Čoakkán válmmaštalai sámedikki dievasčoakkáma, mii dollojuvvo cuoŋománu álggus. Stivra ovddida dievasčoakkámii cealkámušaid sihke Ilo-soahpamuša ratifiseremis ja suohkanhálddahusa ráhkadatođasteamis. Stivrra oainnu mielde Suomas leat buorit vejolašvuođat ratifiseret Ilo-soahpamuša. Johttáhuvvon lágaid ja hálddahusa gárgehanfidnuin, dego suohkanhálddahusa ráhkadatođasnuhttimis ja Meahcceráđđehusa hálddahusođastusas sáhttet ráhkaduvvot eavttut soahpamuša ratifiseremii.

Stivra anii krihtalaš gaskavuođa suohkanráhkadusa ráhkadatođasnuhttimii ja evttohii sámiid ruovttuguovllu suohkanrájiid seailluhuvvot ovddešlágánin. Ođastus heajudivččii earenoamážit Ohcejoga, Eanodaga ja Soađegili sápmelaččaid sámegielalaš bálvalusaid ja sáhtálii heajudit maiddái anáraš- ja nuortalašgiel bálvalusaid Anáris. Ođastusas livčče biehtadahkes váikkuhusat maiddái ealáhusvuoigatavuođaide. In dán muttos kommentere dárkileappot cealkámuševttohusaid sisdoalu. Stivra čohkkii cealkámuša sámedikki lávdegottiid dahkan evttohusaid vuođul.

Stivra attii evttohusa dievasčoakkámii gollevaš jagi bušeahttan. Dán jagis lea šaddame ekonomalaččat hui čavgat ja šattaimet dahkat bušeahta, mas lea vuolláibáza. Bargiid lihccuma sámediggi ii goitge dárbbat dahkat ja stivra anii dehálažžan, ahte beroštumiid goziheamis ja politihka dahkamis eat digge. Dievasčoakkán beassá maid nammadit sámedikki ovddasteddjiid davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkašiehtadallamiidda.

Politihkalaš áibmu orru fas báhkkaneame ja nd. lappalaškulturbealit, mat hálidit maid dakkár olbmuid lohkkojuvvot sápmelažžan, geain ii leat mangelágán oktavuohtaa sámegillii, sámi kultuvrii, dan árbevieruide ja ealáhusaide, leat čohkkeme joavkkuideaset. Sii leat ožžon dál nannehusa láddelaččain, geat leat oahpahallan sámegiela. Imaštalan sakka, mot dákkár bealit ožžot nu olu almmolašvuođa eaige sin nággosat hástaluvvo dárbahassii. Sámi kultuvrahan ii leat dušše giellamáhttu dehe –máhtohisvuohta. Kultuvrra ii sáhte gáržžidit bajildusmeroštallamin dehe doaban vearrologahallamiid dehe giellamáhttoduođaštusaid vuođul.

Sámi kultuvra lea eallinvuohki, masa gullet sámegielaid lassin árbevirolaš ealáhusat, árbevirolaš diehtu, muitalanárbevierru, luohti, servoša historjá, árvvut,vierut ja searvvušvuogádat. Sápmelažžan ii sáhte duššefal boahtit, muhto sámi kultuvrii mii šaddat nu ahte atnit ealasin ovddit buolvvaid árbevieruid, viidodatbearrašiid oahpistemiin, málliin ja diđolaš oahpahemiin. Dákkár ságastallamis ollislašgovva sevnnjoda jođánit. Sámedikki bargun lea dorvvastit sámi kultuvrra seailuma ja gárganeami. Sámi kultuvra ii seaillo almmá sápmelaččaid haga ja sápmelašmeroštallama rievdadeami sámiid iešmearridanrievtti doarju guvlui ja sámi kultuvrra riggodaga ja kultuvrralaš diehtosirdima ipmirdeami guvlui.

Boahtte vahku lea Gilbbesjávrre oppalašlávvema vuosttaš eiseváldišiehtadallamat. §Oppalašlávven vuođđuduvvá Gilbbesjávrre gárgehanplánii. Oppalašláva álgu ii gal lohpit bearehaga sámedikki ja sápmelaččaid dáfus. Sámedikki ovddasteaddji stivrenjoavkkus Biehtára Joavnna Per Ándde guđii njeallje sierraoaivila Gilbbesjávrre gárgehanplána sierra dokumeanttaide. Boahtte vahku loahpas álgá maid sámedikki čoakkán ja seamma oktaavuođas dollojuvvojit maid sámedikki ja Sajosa ávvurahpandoalut. Mus lea maid illu ja gudni deaivat Monaco furstta prinsa Albertta, gii guossástallá Márjjábeaivve vahku Eanodagas ja joatká das Guovdageidnui.

Vuottesjávrres Márjjábeairuohta
Juvvá Lemet