#http://web.archive.org/web/20141011220154/http://klemetti.blogspot.fi/2014_03_23_archive.html

MAANANTAI 24. MAALISKUUTA 2014

Sápmelašmeroštallan, meahcceráđđehusláhka, Ilo – váilevaš ovdáneapmi
Maŋimus vahkut leat mannan Helssegis. Sámedikki stivra mearridii ságadolliid ráđđádallat ministariiguin sámediggeláhkaevttohusas, ja earenoamážit dan sápmelašmeroštallamis. Barggaimet bargogohččosa mielde. Mii leat dál deaivvadan visot sámiministtarbargojoavkku ministariid dehe sin vehkiid áššeollisvuođas ja joatkit barggu dan ovdii, ahte sámedikki 18.12.2014 čoakkáma dahkan evttohusat ja linnjemat sámediggelága ođasnuhttima várás olláhuvvet dievasmearálažžan. Ságastallamiin lea leamaš hui buorre vuoigŋa. Ságastallamiin lea boahtán ovdan, ahte sierra ministeriijaide leat sáddejuvvon áššis hui olu sierralágán oaivilat ja nággemušat earenoamážit dain beliin, mat hálidit viiddidit sámi meroštallama guoskat maid suopmelaččaid. Dáthan gal lea leamaš ovdalnai dieđus, muhto hirpmástuhtti giellásat leat ovddiduvvon stáhtaráđđái hui viidát omd. Norgga sámedikki presideanttas nu ahte dat leat loavkidan su identiteahta ja váhnemiid. Ságadoallit divvo dáid čuoččuhusaid. Lea duođaid ahkit ja morašlaš, ahte sámi meroštallama viiddideami gáibideaddjit leat hálidan bostalit Norgga sámedikki presideantta, geas ii leat mihkkege dahkamušaid ságastallamis, mii guoská Suoma sápmelašmeroštallama. Mun šállošan dán dili hui sakka.

Mun válden sámediggelága ođasnuhttima ovdan go oassálasten mannan vahku olmmošriektesáttagotti čoakkámii. Imaštallen manin sáttagoddi ii lean cealkán lága ođasnuhttimis. Olmmošriektesáttagotti bargun lea doaibmat vuođđo- ja olmmošriektesuorggi doaibmiid álbmotlaš ovttasbargoorgánan.Dat gieđahallá viiddesvuđot ja prinsihpalaččat dehálaš vuođđo- ja olmmošriekteáššiid ja riikkaidgaskasaš olmmošriekteáššiid. Sápmelašmeroštallan ja sámediggelága ođasnuhttin gullaba sáttagotti bargguide, daningo sápmelaččaid rievttit leat vuođđorievttit ja vuođđuduvvet riikkaidgaskasaš soahpamušaide. Dađi bahábut sáttagottis ii lean hállu váldit sámediggelága ođasnuhttimii beali ja dan gal ieš imaštalan hui sakka vuhtii válddedettiin sáttagotti bargguid. Mu mielas sáttagoddi ii leat ášši dáfus olláhuhttán dasa biddjon bargguid.

Meahcceráđđehuslága sámi paragráfaid válmmaštallan bargojoavku luobahii evttohusas ministtar Koskisii. Bargojoavkku bargu lea leamaš duođaid váttis ja loahppaboađusin lea geavadis dáláš doaibmavugiid nannen ja vuođđoláhkaválljagotti gáibidan linnjemiid olláhuhttin. Eahpečielggasin maid báhcá, mot bargojoavkku evttohus heive Meahcceráđđehusa ođđa hálddahusmállii. Dát sámiid váikkuhanvejolašvuođaid lasiheami válmmaštallan bargojoavku ii leat gieđahallan evttohusa Meahcceráđđehusa hálddahusmállen iige mus leat diehtu das, makkár lea ođđaseamos evttohus Meahcceráđđehusa hálddahusmállen. Bargojoavkku evttohusa ii sáhte atnit stuora jovssusin iige oba kompromissange.

Bargojoavkobargama álgomuttuid lei riskan, ahte bargojoavkku evttohusat livčče dolvon sámi kulturiešstivrema sajádaga hedjoneapmái ja hivvehallon unna ruhtasupmážiin ja doaibmagottiin, mas lahtuin eatnasat livčče leamaš virgeolbmot, livččii hokkupokkus-goansttain ratifiserejuvvon Ilo 169-soahpamuš. Boađusin lei duostunvuoitu, jos juoidá positiivvalačča bargojoavkku bargamis galgá hutkat dadjat. Leahan dat gal buorre, ahte dáláš doaibmavuogit váldojuvvojit láhkii, daningo Meahcceráđđehusa hálddahusmálle lea rievdame, iige leat diehtu mii lea ođđa oaivehoavdda ja Meahcceráđđehusa stivrra linnjá sámi áššiide ja makkár boađusstivrema eanan- ja meahccedoalloministeriija ja birasministeriija olláhuhttegoahtiba.

Vuođđoláhkaválljagoddi lea gáibidan, ahte buot sierralágaide, mat gusket sápmelaččaid, váldojuvvo sámi kultuvrra geahnohuhttingieldu. Dát vuođđuduvvá siviila- ja politihkalaš rivttiid oktasašsoahpamuša 27. artiklai , mii dálá áiggenai geatnegahttá Meahcceráđđehusa ja Suoma stáhta lágadássásažžan buot stáhtasoahpamušaid ládje. Bargojoavku evttoha, ahte meahcceráđđehusláhkii váldojuvvo ruvkelága mearrádusa mielde málle sámi kultuvrra geahnohuhttima gielddus. Sámedikki ja nuortalaččaid siidačoakkáma ovddasteaddjit evttohe láhkii váldojuvvot čáhcelága mielde málle sámi kultuvrra geahnohuhttima gielddus, mii lea ceahki garrasit sámi vuoigatvuođaid suddjema dáfus.

Dasa lassin láhkii evttohuvvo váldojuvvot plánengeatnegasvuohta, man mielde Meahcceráđđehus galgá ovttasráđiid sámedikkiin ja nuortalašguovllus nuortalaččaid siidačoakkámiin čilget fidnuid váikkuhusaid sámi kultuvrii. Dát nanne lága dásis Meahcceráđđehusa ja sámedikki ovttasráđiid ráhkadan bissovaš málle biodiversiteahttasoahpamuša Akwé: Kon –rávvagiid heiveheamis Meahcceráđđehusa doaimmas.

Dasa lassin bargojoavku evttoha, ahte sámiid ruovttuguvlui ásahuvvojit suohkanguovdasaš ráđđádallangottit ja das mearriduvvo stáhtaráđi ásahusain. Evttohus dávista dáláš meahcceráđđehuslága 20 §:a. Ráđđádallangottit eai jávkat plánengeatnegasvuođa dárbbu, eaige sámediggelága 9 §:a ráđđádallamiid ordnema sámedikkiin ja nuortalaččaid siidačoakkámiin, eaige dát ráđđádallamat leat ráđđádallangottiid evttohusain sorjavaččat dehe daid vuollásaččat. Ráđđádallangottiid rolla livččii, dego dálnai, lagamusat dieđuidlonohallama ja oppalašlunddot cealkámušaid addima várás. Sámiid rupovttuguovllus leat vuođđuduvvon stáhtaráđi ásahusa vuođul ovttasbargojoavkkut Eanodahkii, Ohcejohkii sihke oktasaš joavku Anára ja Soađegili suohkaniid viidodahkii. Bargojoavkku lahtut čohkiidit suohkaniid, nuortalaččaid siidačoakkáma ja sámedikki nammadan ovddasteddjiin.

Bargojoavkku bargun lei ráhkadit evttohusaid guolástusa, boazodoalu ja meahccebivddu oppalaš ovddideami várás sámiid ruovttuguovllus. Bargojoavku ii deavdán dasa biddjojun bargogohččosa. Ággan dasa lei dat, ahte sámedikki ja nuortalaččaid siidačoakkáma ovddasteaddjit hálide buoridit ealáhusaid sajádaga sierralágain, mat stivrejit ealáhusaid, go fas ministeriijaid oaidnun lei ealáhusaid ovddideapmi meahcceráđđehuslágas. Bargojoavkku ministeriijaid ovddasteaddjit vuostálaste evttohusamet, daningo dat ii gullan bargogohččosii. Sápmelaš ovddasteaddjit vuostálaste fas ministeriijaid evttohusa, daningo ealáhuspolitihkalaš ovddidandoaimmat eai gula Meahcceráđđehusa bargguide ja evttohus livččii dolvon juridihkalaš eahpečielggasvuođaide.

Sámedikki ja nuortalaččaid siidačoakkáma ovddasteaddjit eai guođđán bargojoavkku evttohussii sierraoaivila, daningo evttohus ii heajut sámiid kulturiešstivrema, muhto nanne muhtin veardde lágalaččat sámi kultuvrra suoji, eaige evttohusat heajut Ilo 169-soahpamuša ratifisereneavttuid – muhto ferte muitit, ahte bargojoavkku evttohusat eai jávkat Ilo 169-soahpamuša rátifiserenáruid. Orrunai leame čielggas, ahte soahpamuš ii ratifiserejuvvo dán válgabajis. Dán válgabajis stáhtaráđi bargguid olis eai leat mu dieđu mielde manname ráđđehusa evttohussan eará láhkaevttohusfidnut, main Ilo 169-soahpamuša ratifiserenáruid livččii vejolaš jávkadit. Sámediggi gal bargá buot vuimmiiguin, vai soahpamuš sáhtálii ratifiserejuvvot, muhto euroválggaid lahkoneapmi ii daga dili álkibun. Ášši loktaneaš ovdan euroválggain Sámis, vaikko Ilo 169-soahpamuša ratifiseren ii gula EU-parlameantta bargguide.

Dábálaččat in livčče muitalan ná dárkilit bargojoavkku barggus, muhto dasa lei dárbu sámi ruovttuguovllu suohkaniid ja Lappi lihtu ovddasteaddji Veikko Väänäsä sierraoaivila geažil. Sierraoaivilis son muitalii bienasta bitnii ja seamma áššiid juobe golmma geardde geardduhemiin bargojoavkku barggus. Sierraoaivil lei dan dáfus earenoamáš, ahte dat lei guhkit go ieš bargojoavkku evttohus. Sierraoaivilis ii boađe ovdan, mot dat sáhttá ákkastallojuvvot suohkalaš iešstivrejumi dehe guovlluuidgárgehanlága geahččanvuogis. Bargojoavkku evttohus ii buvtte mangelágán váikkuhusaid suohkanlága olláhuhttimii dehe suohkana iešstivrejupmái, iige oba guovlluidgárgehanlága olláhuhttimiige. Sierraoaivilis loktana guovddážii Ilo 169-soahpamuš, sámedikki sajádat ja sámediggeláhka ja das earenoamážit sápmelašmeroštallan. Oktage dáin ii gullan bargojoavkku bargogohččosiidda.

Väänänen gidde sierraoaivilisttis fuobmášumi maiddái sámedikki válljen ovddasteddjiide. Sámedikkis dego maid suohkaniin lea riekti iežas iešstivrejumis olis válljet iežas ovddasteddjiid, iige eará iešstivrenorgánaid válljen ovddasteddjiid áššedovdamuš, etnisiteahtta dehe válljenákkaid árvvoštallan gula eará beliide iige bargojoavkku bargui.

Suoma vuođđoláhka ja riikkaidgaskasaš geatnegasvuođat gusket maid Suoma ja maiddái sámi ruovttuguovllu suohkaniid ja Lappi lihtu. Dat eai sáhte dulkojuvvot dego Väänänen lea iežas sierraoaivilisttis dahkan, nu ahte lea váldán vuhtii dušše muhtin soahpamušaid artiklaid ja dulkon daid dávistit iežas politihkalaš ulbmiliiddis dádjatkeahttá vuođđorivttiid ja olmmošrivttiid luonddu ja riikkaidgaskasaš riekteovdáneami. Sierraoaivil čájeha morašlaš vuogi mielde sápmelašvuostásaš dovdduid. Sávan, ahte sámi ruovttuguovllu suohkanat ja Lappi lihttu celket iežaset eret sierraoaivilis.

Vuottesjávrres 24.3.2014

Juvvá Lemet