#http://web.archive.org/web/20141013175236/http://klemetti.blogspot.fi/2010_05_23_archive.html

MAANANTAI 24. TOUKOKUUTA 2010

Bolivia máŋganášuvnnalaš presideanta Evo Moralesa guossástallamis
Mannan vahku Sámi parlamentálaš ráđđi (SPR) doalai telefunčoakkáma davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkaráđđádallamiid dilis. Dán vahku davviriikkalaš virgelmmošbargojoavku čoahkkana Osloi suokkardit, mot davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkaráđđádallamiin ovdánuvvo Norgga stáhta geassádeami maŋŋel. SPR:a mearrádusaid mielde SPR čoahkkanii hábmet oktasaš oainnu ovdal virgeolmmošbargojoavkku ráđđádallamiid. SPR mearridii ovttamielalaččat doallánit SPR:a julggáštusas davviriikkalaš sámi soahpamuša birra. Mearrideimmet, ahte sámedikkit gáibidit ovdal sohppojuvvon evttohusa mielde. Dan mielde ráđđádallamat lágiduvvojit nu, ahte sámedikkit oassálastet ráđđádallamiidda stáhtaid sáttagottiin 2 + 2 čoakkádusain ja ahte sámedikkiid iešmearridanvuoigatvuohta dorvvastuvvo ráđđádallamiin. Dát oaivvildivččii dan, ahte sáttagottis guokte livčče stáhtaid válljen ja guokte sámedikkiid válljen ovddasteaddji.

Eurohpá Ráđi veahádatrápmasoahpamuša olláhuhttima bearráigeahčči ráđđeáddi komitea gulai mannan vahku sámedikki. Dađi bahábut in ieš beassan gullámii Bolivia presideanta Eva Moralesa guossástallama dihte, muhto mu dohkkehan muittuhančála guossástallama várás gávdno eŋgelasgillii sámedikki ruovttusiidduin reivvet ja muittuhančállosat –gaskabláđi olis.
Mus lei illu deaivat presideanta Eva Moralesa guovtte have sihke Kárášjogas ja Helssegis. Norgga sámediggi lei lágidan bearjadaga seminára presideanta Moralesa guossástallama gudnin. Dollen dilálašvuođas oanehis dearvvahusa, mii gávdno sámedikki ruovttusiidduin sáhkavuorut-gaskabláđi olis davvisámegillii, suomagillii ja spánskagillii. Lei duođaid somá deaivvadit vuosttaš álgoálbmogiid ovddasteaddji stáhta presideantta. Evo Morales deattuhii sáhkavuorustis álgoálbmogiid vuoigatvuođaid ja gáibidii mearkkašahtti doaimmaid dálkkádatrievdama caggama várás. Son humai dálkkádatrievdamis dálkkádatkatastrofan ja gáibidii, ahte máilmmi gaskaliekkasvuohtadilli ii oaččo loktanit badjel ovtta ceahki. 

Dásseválddi presideanta Tarja Halonen lei ustitlaččat bovden mu Bolivia máŋgganášuvnnalaš presideanta Evo Moralesa gudnin guossuhuvvon beaivemállásiidda presideantta šlohttii. Presideanta Moralesis lei beroštupmi gullat sámi biktasiin ja daid mearkkašumis. Muitalin sámi duojis ja dan mearkkašumis sámi kultuvrii ja deattuhin, ahte sámi gávtti duddjo árbevirolaš vuogi mielde lagaš olmmoš, dego mu gávtti leaba gorron eadnán ja oabbán. Presideanta Morales dajai, ahte maiddái sin kultuvrras lea seamma ládje, su biktasiid leat duddjon maiddái sutnje lagaš olbmot. Presideanta Moraless dajai váldokultuvrraid geavahan kraváhta earuhit jierpmi ja dovdduid ja dán dihte kraváhta geavaheapmi ii heive sutnje. Mus lei maid dilálašvuohta ságastallat Moralesiin spánskagiel dulkka bakte maid guovttá gaskka. Morales lohpii bargat ovttasráđiid dálkkádatrievdangažaldagain sámedikkiin ja sámi parlamentáralaš ráđiin. Doaimmahan sutnje SPR:a dálkkádatpolitihkalaš strategiija go spánskagiel jorgalus gárvána. 

Beaivemállása maŋŋel oassálasten Helssega universiteahta lágidan seminárii Evo Moralesa guossástallama gudnin. Morales doalai universiteahta váldofeastasálii dievva čoahkkanan olbmuide logaldaga, masa guldaleaddjit liikoje sakka. Logaldat gieđahalai su iežas persovdnahistorjjá duogážin su politihkalaš bargui Bolivias, kapitalismma vuoittahallamii Bolivias, gaskavuođas Eanan Eadnái ja dálkkádatrievdama.

Mannan vahku mu dihtui bođii riikkabeivviid veahkkevuoigatvuohtaáššeolbmo addin mearrádus Anne Nuorgama, Liisa Holmberga, Jan Saijetsa, Maria Sofia Aikio ja Ristenrauna Magga dahkan váidalusas vuolláičállis ja láhkaolmmosčálli Aimo Guttormis. Váidaleaddjit sivahe mu meannudit bahámielagit ja roavvát Pekka Aikio guovdu ja ahte moai láhkaolmmoščálliin livččiime bargan vearrut Oulu ja Lappi universiteahta sami oahpuid čielggadanproseassas. Veahkkevuoigatvuohtaáššeolmmoš lea mearridan, ahte guoddaleamis ii leat buktojuvvon mihkkege dakkáriid, masa veahkkevuoigatvuohtaáššeolmmoš galggalii seahkánit ja ahte ášši ii atte ákka doaibmabijuide. Dát seamma vihtta sámediggeáirasa veaháš sierralágán čoakkádusas leat váidalan juo eanet háviid sámedikki politihkalaš njunnošiid doaimmas. Doaivvu mielde váidálusat dál nogale, daningo duššálaš váidalusaide vástideapmi doalvu sámedikki unnánaš resurssažiid aivve liiggás olu duššás ja doalvu resurssaid midjiide dehálaš lágas mearriduvvon bargguid dikšumis.

Stáhtaráđđi lea dohkkehan fuođđovahátásahusa, mii lea juo boahtán vuoibmái. Sámedikki gáibádusat leat - hárvenaš gal - váldojuvvon vuhtii ásahusas. Guovddáš gáibádusamet ledje, ahte boazoolbmuin eai oaččo berrojuvvot dárkkistanmávssut dárkkistusain meahcis. Álgovuolggálaš evttohusas daddjui, ahte dárkkistanmáksu 100 euro berrojuvvolii álohii go suohkan dan hálida ja máksu buhttejuvvolii boazoolbmui buhtadusa mávssu máksima olis. Dáláš evttohusas badjeolmmoš ii dárbbat máksit dárkkistanmávssu suohkanii, muhto eanan- ja meahccedoalloministeriija máksá buhtadusmávssuid suohkaniidda njuolga. Dakkár dáhpáhusain, main dárkkistus lea čielgasit dárbbatmeahttun, de badjeolbmuin berrojuvvo 250 euro dárkkistanmáksu. Evttoheimmet ráđđádallamiin, ahte boazoolbmuin ii berrojuvvole dárkkistanmáksu mange muttos, daningo sámiid ruovttuguovllu dálkkádatdilit ja háskaeallit sáhttet jávkadit ráppi hui jođánit. Láhka ii leat dán dáfus hui buorre, muhto lea dieđusge buorre, ahte boazoolbmot eai dárbbat máksit dárkkistanmávssu suohkaniidda. Ásahusa olláhuvvama galgá goitge dán oasis bearráigeahččat dárkket. Maiddái dat gáibádusamet, ahte dárkkisteapmi meahcis galgá olláhuhttojuvvot dihto mearreáiggis, ii mannan čađa. Sámedikki vuđolit oainnut áššis gávdnojit áššis addojun cealkámušas, mii gávdno sámedikki ruovttusiidduin.

Dát vahkku lea fas hohpolaš. Otná eahket deaivvan Kroatia ambassadevrra ja ihttin disdaga lea sámedikki stivrra čoakkán. Áššelisttus leat olu áššit, ee. cealkámuš meahccejohtaluslága ollislaš ođastusas, Anárjávrre oasseoppalašlávas, sámi parlamentáralaš ráđi ságadoallivuođa dikšun ja cealkámuš Muotkeduoddara meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplánas. Loahppavahku lean Roavenjárggas, gaskavahkko Lappi allaskuvlakonsearnna semináras ja bearjadaga sámedikki ja birasministeriija lágidan eanangeavahansemináras.

Vuottesjávrres 24.5.2010
Juvvá Lemet