#http://web.archive.org/web/20150313004405/http://klemetti.blogspot.fi/2015_01_25_archive.html

Sápmelaččat vs. riikkabeaiveovddasteddjiid Sápmi?
Ođđajagilohpádussan beaivádit blogga dávjjibut lea aŋkke álgime bures. Dán bloggai čoahkkanit maiddái maŋimus áiggiid ovdan leamaš áššiid dihte ovdalaš juovllaid dáhpáhuvvan áššit, maid lea vealtameahttun kommenteret dáid maŋimus áiggiid dáhpáhusaid dihte.

Ovddeš riikkabeaiveáirasa, Esko-Juhani Tennilä, čálus ILO 169-soahpamušas ja davimus Suoma riikkabeaiveáirasiin lea loktanan ságastallamii. Tennilä mielde Lappi riikkabeaiveáirasat eai guottit soahpamuša ratifiserema, daningo sápmelaččaid jienaiguin ii beasa riikkabeivviide. Vuosttaš baji riikkabeaiveáirasat Lohi ja Autto eattuiga Tennilä čállosis. Lohi ja Autto ohcaba joatkkabaji riikkabeivviide. Vuostálagaid ásaheapmi lappilaččaid ja sápmelaččaid gaskii loktejuvvui fas ovdan. Mannan sámedikki válggaid olis čoggojun statistihka mielde sápmelaččaid ruovttuguovllus, Sámis, orro dievasahkásaš sápmelaččat s. 2400. Oba Lappis sápmelaččat soitet leat sulaid 3000. Mannan válggain unnimus jietnameriin Lappis válljejuvvon riikkabeaiveáirras oaččui badjelaš 3000 jiena. Sámiid ruovttuguovllus jietnaválddálaččat leat sulaid 10 000. Lappi válgabiirres leat badjelaš 160 000 jietnaválddálaš olbmo. Matematihkka lea oalle čielggas ja dat doarju Tennilä čállosa.

Hui ártet lea goitge dat, ahte manin sápmelaččaid vuoigatvuođain ja vuoigatvuođaid ovddideami vuostálastimis lea šaddan Lappi riikkabeaiveáirasiid doaimma ja almmolaš meannudeami nu guovddáš oassi, vaikko ášši guoskkaha loahpaloahpas ráddjejuvvon geográfalaš guovllu ja dušše Lappi válgabiirre dihto oasi. Stuora oassi Lappi riikkabeaiveáirasiid oktasaš čállosiin ja oainnuin guoská namalassii sápmelaččaid. Bohciidanai gažaldat, leatgo sápmelaš áššit ožžon badjelmeare deattu Lappi riikkabeaiveáirasiid oidnosii boahtimiin go váldá vuhtii Lappi válgabiirre viidodaga.

Dutkojun diehtu áššis ii leat, muhto go lean johtán válgagittiin, de mu ipmárdus lea, ahte jienasteddjiid beroštahttet Davvi-Suomas aivve eará áššit go sámi áššit. Eatnasa Lappi válgabiirre jietnaválddálaččaid sámi áššit eai guoskkat obanassiige. Leatgo Lappi riikkabeaiveáirasat duođaidge jienasteddjiid áššiid vuodjime ja hejošitgo dat jienasteddjiid ja sin olmmošriekteipmárdusaid? Duosttan juobe nágget, ahte eatnasiidda jienasteddjiin sámi vuoigatvuođaid buorideamis ii leat mihkkege mearkkašumiid, oassi háliida ášši čovdojuvvot fargga, muhtin oassi guottiha riektesajádaga buorideami – ja unna oasáš vuostálastá.

Eallitgo ain bealljosgahpersáttagottiid servodagas ja additgo aviisačállosiid ja sosiála media deattu mearridit min? Jos ovddabealde namuhuvvon gálduid vuođul hábme politihkalaš oainnus, das sáhttá šaddat skitsofrenalaš, iige das leat vealtakeahttá mihkkege guoskkahansajiid dan eallimii, mas jienasteaddjit ellet. Sámi áššit badjánit ovdan válgagiccus, riikkabeivviid olis ja davimus Suomas, daningo Lappi riikkabeaiveáirasat ja oassi Davvi-Suoma mediain čalmmustahttet daid. Das šaddá jorribotnji, mii orru leame measta juo álotjohtti.

Jáhkán, ahte eanas jienasteddjiin háliidivčče, ahte boahtteáigge davimus Suoma riikkabeaiveáirasat ovddidivčče buot davvisuopmelaš áššiid ja vuoigatvuođaid nu ahte sii vuojulduvvet áššegažaldagaide. Lappilaččaid ja sápmelaččaid ásaheapmi vuostálagaid ii ovddit davimus Suoma, ii sápmelaččaid iige riikkabeivviid sajádaga. Sámediggi lea jearggalaččat linnjen, ahte sápmelaččaid vuoigatvuođaid ovddideapmi ii váldde geasge Lappi guovllu orrus maidege eret iige dat heajut sin vuoigatvuođaid. Dađi bahábut Sámedikki oaidnu ii leat beassan almmolašvuhtii. Nuppe gežiid - ain háliiduvvo duddjojuvvot vásedin govva, ahte sápmelaččat ja váldoálbmot livcce gaccalagaid juohke áššis ja ahte sápmelaččaid vuoigatvuođaid ovddideapmi doalvvulii earáin juoidá eret. Jurddahanvuohki lea morašlaš, dološáigásaš ja doalaha miellagova etnihkalaš joavkkuid gaskavuođa soahpameahttunvuođain.

Ledjen jurddahallan, ahte sámedikki mearrádus dohkkehit čilgehusa ILO 169-soahpamuša artihkkalis 14, mii lei vuostá ovddit sámedikki mearrádusaid, livččii ráfohan dili ja ožžon maid Lappi riikkabeaiveáirasiid ja eará beliid boahtit sápmelaččaid ovddal seamma ládje go sápmelaččat bohte eiseválddiid ja Suoma stáhta ovddal. Mu sávaldat ii oro šaddame duohtan. Eai matge sámedikki dahkan gieđageigemiid dasa, ahte sáhtáleimmet duddjot ovttas ođđasa ja buoridit dálá dili, eai buot beliide – dego Lappi riikkabeaiveovddasteddjiide, dohkke. Sámediggi lea dahkan stuora kompromissaid. Manne dán seamma ii galgga vuordit earáin?

Nu, riikkabeaiveáirasat Autto ja Lohi loavkahuvvaba Tennilä kolumnnas. Anán Tennilä čállosa hui bures ákkastallon ja áššedovdamušain čállojuvvon. Autto ja Lohi vástádusas badjáne ovdan hui miellagiddevaš áššit.

Riikkabeaiveáirasiid Autto ja Lohi mielde Sámedikkis ii leat legimiteahtta ovddastit buot sápmelaččaid. Geaid sámediggi dasto ovddasta ja mii beliid ovddasta dáid ”eará sápmelaččaid”? Lappi riikkabeaiveáirasatgo? Sápmelaččaid álgoálbmotsajádagas ja sámi kulturiešstivrejumis mearriduvvo vuođđolágas ja dárkileappot sámediggelágas. Riikkabeaiveáirasiin lea sátnefriddjavuohta, muhto vuođđolága mielde riikkabeaiveáirasat galget doahttalit vuođđolága ja eará ásahuvvon lágaid. Vuođđolága šiitin, earenoamážit vuođđoláhkaváljagotti lahtus lea vuoimmálaš beali váldin, man ii sáhte dulkot ovttaskas bállahastimin. Vuođđoláhkaváljagotti lahttu Lohi ákkastallá oainnus sajádagainis Lappi riikkabeaiveáirasin ja sajusta iežas sámi kultuvrra áššedovdin. Dán retorihkas geográfalaš ruovttubáikkiset vuođul Lappi riikkabeaiveáirasiid sáhkavuoruin ja oainnuin galgá leat stuorit deaddoárvu go eará riikkabeaiveáirasiid, stáhtaráđi dehe sámedikki oainnuin. Dákkár čuoččuhusaiguin duddjojuvvo diđolaččat ja vásedin miellagova sámi álbmoga ovttamielalašvuođa hedjoneamis, duddjojuvvojit duođalašvuhtii gullameahttun soahpameahttunvuođat sápmelaš joavkkuid gaskii ja háliiduvvo háddjejuvvot sámi álbmot nu ahte diđolaččat geahnohuhttojuvvo sámi kulturiešstivrema sajádat ja oktilašvuohta.

Autto ja Lohi vástádusas daddjojuvvo, ahte Lappi riikkabeaiveáirasat leat - birzzit bárzzit - ovddidan sápmelaččaid dili. Iežaset oainnuid mielde sii leat dorjon giellabesiid lasiheami. Giellabeasit leat dehálaččat, muhto daid doarjun lea politihkalaččat álki, giellabeasseruhtadeapmi manná suohkaniidda ja bálvalusaid buvttadeddjiide iige ruhtasubmi lea beare stuoris. Analogalaš ovdánanlávki Lappi riikkabeaiveáirasiid retorihkas leš dat, ahte go sámedikkis ii leat sin mielas legimiteahtta ovddastit sápmelaččaid, de giellabesiid dikšun sirdojuvvo suohkaniidda ja eará doibmiide go sámediggái.

Giellabesiid dárbbus lea viiddes politihkalaš ovttamielalašvuohta. Giellabesiin lea stáhtaráđi mearrádus sámegielaid ealáskahttinprográmma oassin. Autto ja Lohi guorahallamušas sáhttá dahkat dan jurddabohtosa, ahte go sápmelaččaid vuoigatvuođaid ovddideapmi máksá dušše sámi mánáid gielaid ealáskahttima, de sápmelaččat leat dán oaidninvuogi mielde dušše gielalaš vehádat. Giellabeasit leat duođaid dehálaččat sámegielaid ealáskahttima várás, muhto oktanaga mis leat hui stuora joavku eatnigiellanis sámegiela hubmi mánát, geat eai beasa sámegielalaš beaivedikšui dehe oahpahussii. Jos sámegiella háliiduvvo seailluhuvvot ealli eatnigiellan, de duššefal giellabeassedoaimma doarjun ii leat dasa nohkka. Lean vuordán Lappi riikkabeaiveáirasiid oidnosii boahtima maid sápmelaččaid árbevirolaš ealáhusaid vuoigatvuođaid ovddideamis. Dat dáidá leat goitge politihkalaččat liiggás hearkkes fáddá.

Lean čuvvon dál čieža jagi váljagoddebargama ja lean leamaš hui sierralágán gullamiin, lean šaddan vástidit mađi ártegeabbo čuoččuhusaide ja gažaldagaide ja lean gullan ahte váljagoddebargamis lea čájehuvvon juobe mu etnihkalaš sohkahistorjá. Álggahettiin bargon sámedikki presideantan ledjen alitčalmmat ja govahallen vuođđoláhkaváljagotti leat beaivválaš politihka olggobealde. Jurdda lea dál čieža jagi geahčen naiiva - mánnálaš. Váljagottis vuhttojit politihkalaš ulbmilat, iežaset jienasteaddjit ja viggamušat aivve seamma ládje go riikkabeivviidnai olis dehe man beare politihkalaš orgánas. Vuođđoláhkaváljagoddi lea Suoma alimus vuođđolága dulkonorgána ja geavaha hui mávssolaš válddi. Suomas lea gaskkohagaid ságastallojuvvon das, ahte Suopma galggalii váldit atnui vuođđoláhkaduopmostuolu, mii livččii sierra beaivvi politihkas ja mii dutkkalii áššiid juridihka dáfus iige váldde vuhtii bellodatpolitihka.


Vuođđoláhkaváljagoddi šaddá luohttit dasa, maid gullá, ja dalle gullamii bovdejuvvon beliin lea mearkkašahtti váikkuhus váljagotti oidnui. Gullamii bovdejuvvon bealit eai válljejuvvo rahpasit ja ovdamearkka dihte sámiid vuoigatvuođain váljagoddi lea gullan eiseválddiid, priváhtaolbmuid nugo servviid. Stáhtaláhkaásahanrievtti professor Tuomas Ojanen ja seamma suorggi doseanta Juha Lavapuro leabanai čállán vuođđoláhkaváljagottis jagi 2013, ahte ”váljagoddi lea goitge čohkkejuvvon politihkalaš vuoibmagaskavuođaid mielde riikkabeaiveáirasiin ja lea oppalohkái riikkabeivviid doaibmaorgána, man mearrádusdahkama sorjjasmeahttunvuođas ii leat mihkkege juridihkalaš dáhkádusaid. Riikkaidgaskasaččat váljagoddi čájeha iežas gummálažžan, man barggus leat máŋggat vuođđoláhkagažaldagaid áššáigullevaš čovdosa ja vuođđoláhkaváljagotti jáhkehahttivuođa dáfus problemáhtalaš iešvuođat.”

Vuođđoláhkaváljagoddi gieđahallá buot lágaid, mat gieđahallet sápmelaččaid vuoigatvuođaid, ja lea danin sámediggái hui dehálaš váljagoddi. Gánnáha goitge suokkardit, galggaliigo vuođđolága lágalašvuođa bearráigeahčču sirrejuvvot dáláža čielgaseappot bellodatpolitihkas ja čielggadit earánai molssaeavttuid, dego vuođđoláhkaduopmostuolu vuođđudeami. Suomashan moivejuvvo suohkan- ja guovlohálddahus nugo riektelágádus. Galggaliigo ođasnuhttinbargu jotkojuvvot maiddái vuođđolágálašvuođa bearráigeahču buohta?

Lappi riikkabeaiveáirasat leat muđuidge goargguhan iežaset oidnosii boahtimiin? Lapin Kansa čálii ovdalaš juovllaid ahte riikkabeaiveáirras Eeva-Maria Maijala ohcališgoahta sámedikki válgalogahallamii. Juohkeovttas gii dovdá iežas sápmelažžan lea vuoigatvuohta ohcalit sámedikki válgalogahallamii. Dán ohcaleami dahká juridihkalaččat ja politihkalaččat miellagiddevažžan dat, ahte Maijala lea hálidan dahkat ohcaleamis oinnolaš ođđasa ja lea seammas cealkán iežas vuostálastit sámediggelága ođasnuhttima earenoamážit sápmelaš meroštallama dihte. Sonhan lea ieš mearrideame riikkabeivviid olis dohkkehuvvogo ođđa sámediggeláhka ja sápmelašmeroštallan? Lea hui morašlaš, ahte sámedikki válgalogahallamii ohcaleapmi háliiduvvo adnojuvvot politihkalaš beaggima ohcamii. Manin son ii sáhte dahkat ohcamuša almmá mediakampánnja haga?

Juridihkalaččat dát lea earenoamáš gažaldat, daningo Suomas lea válddi golmmajuohkooahppa ja Alimus hálddahusriekti mearrida loahpalaččat das, gii beassá sámedikki válgalogahallamii. Daningo Maijala lea buktán ášši almmolašvuhtii, de gažaldat ii leatge ovttaskas olbmo ohcaleamis válgalogahallamii, muhto riikkabeaiveáirasa ohcaleamis sámedikki válgalogahallamii. Lapin Kansa ođđasa vuođul ohcaleapmi dáhpáhuvvá earenoamážit politihkalaš ákkaid geažil. Ođđasa vuođul gažaldagas livččii Maijala vuosttaš geardi go son ohcala sámedikki válgalogahallamii. Ovdan badjána gažaldat, ahte manin son háliidii juste diimmá bealde ohcalit sámedikki válgalogahallamii? Dasa ja dan ovddasmanni sámi parlameantta válgalogahallamii lea sáhttán ohcalit oba Maijala ráves olbmo agi.

Sámedikki válgalogahallan ii leat almmolaš, muhto dat galgá dollojuvvot čiegusin, ja dat lea sápmelaččaide duođaid dehálaš ášši. Dáinna háliiduvvo caggojuvvot dili politihkalažžan šaddan ja gudnejahttojuvvot olbmuid priváhtavuohta ja deattuhuvvot dat, ahte válgalogahallan lea sierra ollisvuohta sámedikki árgabeaivve barggus. Sámediggi ii hálit, ahte válgalogahallan adnojuvvo politihkalaš ulbmiliidda. Dat lea aivve ja duššefal válggaid doaimmaheami várás. Suomas etnihkalaš logahallamat leat lágaheamit. Sámediggi lea leamaš hui dárki das, ahte válgalogahallan bissu lága mielde suollemassan ja dat lea maid sápmelaččaide hui dehálaš ášši. Buot almmolašvuhtii buktojun dieđut sámedikki válgalogahallamii ohcaleamis heajudit válgalogahallama suollemassan doallama.

Vuottesjávrres 25.1.2015

Juvvá Lemet