#http://web.archive.org/web/20150313004251/http://klemetti.blogspot.fi/2015_02_22_archive.html

KESKIVIIKKO 25. HELMIKUUTA 2015

Diehtemeahttunvuohta leanai burrodat?
Ignorance is bliss, lea daddjojuvvon lyrihkas ja politihkas duollet dállet. Suomas diehtemeahttunvuođa ovddošeapmi lea máhccan dálá áigge, goas dieđalaš diehtu kultuvrras, olbmuin, historjjás ja obanassiige máilmmis lea oažžumis eanet go goassige ovdal. Sosiála media fieraheapmi ja atnin áidna diehtogáldun vearista álkit maid máilmmigova ja duođalašvuođa. Muhtimiidda diehtohivvodat orru leame ilá olu, eaige ožžojun dieđu máhte analyseret, bidjat rievttes gaskavuođa eará dieđu ektui, eaige rievttes dieđu máhte identifiseret informašuvdnadulvvis dehe eaktodáhtolaš disinformašuvnnas.

Sápmelaččaid vuoigatvuođain ságastaladettiin sáhtálii atnit ođđaáigásaš sáni “trollen”, mii dárkkuha vásedin provoserema eahpeáššálaš vuogi mielde dehege sámegillii bostit/bostalit. Bostaleapmi orru leame hui bivnnut riikkabeivviid ektui sámi láhkafidnuid gieđahallamis ja maiddái máŋggas suomagielalaš mediain leatnai váldán kritihkaheamit dáid bostaleddjiid/trollejeddjiid dieđuid vuostá gitta nu daddjon journalismma ovdavuojániid rájes. Dát bođii mu millii, go lean lohkan mannan vahku sihke eanan- ja meahccedoallováljagotti ja bargoeallin- ja dásseárvováljagottiid cealkámušaid ILO 169-soahpamušas ja Yle Sámi ođđasiid, áššis gevvojuvvon ságastallama ja maŋimussan ođđasa ođđa suopmelaš ráb-musihkkaris, Uniikkis.

Bargoeallin- ja dásseárvováljagotti cealkámuša maŋŋel Yle sámi ođđasiin sihke váljagotti ságadoalli ja dan lahttu ákkastalaiga oainnuska geavadis diehtemeahttunvuođain, ášši váttisvuođain ja dainna, ahte sápmelaččat livčče sápmelašmeroštallamis sierramielalaččat. Earenoamáš hirpmástuvvan lean Suoma románaáššiid ráđđádallangotti ságadoalli ja bargoeallin- ja dásseárvováljagotti ságadoalli Tarja Filatova oaiviliin ja kommeanttain áššis. Sonhan šaddá dehe beassá bargat olmmošriekteáššiiguin hui máŋgga sierra dásis. Su mielde lávdegoddi galgá geahččat buohkaid dásseárvvu, man geažil álgoálbmotrievttit sáhtále gullat earáidenai go sápmelaččaide. Dáthan lea riikkaidgaskasaš álbmotrievtti dáfus veadjemeahttun. Dalle go sápmelaččaid álgoálbmotsajádagas mearriduvvui vuođđolágas, daddjojuvvui, ahte álgoálbmotsajádaga maŋit geahnohuhttimat sáhtále leat ja livččenai riikkaidgaskasaš álbmotrievtti rihkkun. Ná dulkodettiin bargoeallin- ja dásseárvováljagoddi lea geavadis šiitán álgoálbmotrivttiid ja –sajádaga, mii lea historjjálaš Suoma riikkaidgaskasaš ja álbmotlaš olmmošriektepolitihkas.

Maiddái eanan- ja meahccedoallováljagoddi jotkkii seamma linnjá mielde. Lean goitge hui ilus das, ahte váljagotti golbma áirasa (Mats Nylund, Tytti Tuppurainen ja Satu Haapanen) guđđe olmmošriektemiehtemielalaš sierraoaiviliid váljagotti cealkámuššii ILO 169-soahpamušas ja dat čájeha, ahte buot riikkabeaiveáirasat eai leat doalvvuheamis. Bargo- ja dearvvašvuohtaváljagoddái vuođđosuopmelaš bellodaga buot golbma ovddasteaddji ledje guođđán váljagotti cealkámuššii sierraoaivila, mas gáibide ášši máhcaheami ođđa válmmaštallamii, seamma ládje go eanan- ja meahccedoallováljagotti eanetlohkunai. Dátnai lea oalle issoras.

Buot riikkaidgaskasaš olmmošriektesoahpamušat vulget das, ahte bajiloainnu dásseárvui viggan sáhttá doalvut vehádatjoavkkuid ja álgoálbmogiid vealaheapmái. Olláhuvadettiinis bargoeallin- ja dásseárvováljagotti cealkámuš doalvvulii dasa, ahte sápmelaččaid suddadanpolitihkka jođálnuvalii. Muhtinlágán dásseárvu datnai soaitá leat, muhto dat dáhpáhuvalii váldokultuvrra eavttuiguin ja doalvvulii “dásseárvosaš” monokultuvrralaš Supmii, mas vehádagaid ja sápmelaččaid sajádat livččii gárži ja sámi kultuvra vehážiid mielde jávkkalii. Sávvamis juobe románaid vuoigatvuođat sáhttet ovddiduvvot nu ahte dat eai biddjo vuostálagaid váldokultuvrra beroštumiiguin, dárbbuiguin ja miellaguottuiguin. Románaid skuvlen-, sosiála- ja oassálastinvuoigatvuođat dárbbahit buorádusaid.

Sierramielatvuohta čuožžila duššis, go gullamiidda bovdejuvvojit dakkár bealit, mat leat šaddan beakkánin das, ahte leat sierramielalaččat sámedikkiin, geat šiitet sámedikki sajádaga ja sápmelašvuođa obanassiige. Go sámediggi lea leamaš gullanládje riikkabeivviid váljagottiin, nu dat lea šaddan gullan eará beliin, mat leat gullamis  mielde, boasttočuoččuhusaid sápmelaččain ja sámedikkis, oainnuid, main lea čielga doaludupmi, sápmelašvuostasašvuođa ja persovnnalašvuođaid. Sámedikkis ii leat vejolašvuohta gullamiin divvut dáid beliid meattáhusaid, jos váljagotti ságadoalli ii namalassii bivdde sierra vástádusa nággemušaide.

Buncarakkisin leanai, ahte váljagoddegullamiin leat dáid cealkámušaid vuođul ožžon deattu dakkár beliid oainnut, mat vuostálastet sápmelaččaid vuoigatvuođaid ovddideami. Dáin beliin ii leat mihkkege ovdasvástádusaid hupmat duohtavuođa, muhto dattege dat árvvoštallojuvvojit liikká luohtehahtti beallin go sámediggi. Sámedikkis lea ovddasvástádus sámi álbmogii ja dat doahttala Suoma lágaid ja dan doaibma lea čađačuovgi ja rabas ja lea dáhpáhuvvan sámedikki čoakkáma stivrema vuollásažžan. Sámediggi lea geahččalan čálalaš cealkámušaidisguin divvut boasttoipmárdusaid, muhto dat leat láhppon diehtorávdnjái. Sámediggi doarjalii vel sierra buot riikkabeaiveovddasteddjiide guovvamánu álggus vuođđo- ja olmmošrivttiid ovddideami várás ja ráđđehusa evttohusa dohkkeheami várás sihke ILOs ja sámediggeláhkaevttohusas.

Mihkkege ii leat vel massojuvvon ja sápmelaččain ja riikkabeaiveovddasteddjiin lea áššis dušše vuoitit. Sávan, ahte go ášši boahtá riikkabeivviid gieđahallamii, de diehtemeahttunvuohta ii livčče šat šiehku ja sápmelaččat sáhtále luohttit Suoma stáhtii ja riikkabeaiveinstitušuvnna áššedovdamuššii ja vuoiggalašvuhtii. Bargoeallin- ja dásseárvováljagotti lahtuin dego maid eanan- ja meahccedoallováljagotti lahtuin lea vel vejolašvuohta rievdadit áššis oainnuset go evttohusat bohtet riikkabeivviid mearrideami vuollásažžan ja doarjut olmmošriektemiehtemielalaš Suoma.

Riikkabeaiveáirasiid bargu lea dahkat váttes mearrádusaidnai, doahttalit Suoma lágaid ja riikkaidgaskasaš čatnašumiid. Diehtemeahttunvuohta ii leat ágga. Livččii maid báris áigi jáhkkit stáhta virgeolbmuide, geat leat válmmaštallan ráđđehusbellodagaid politihkalaš stivrejumis sihke sámediggelága ja ILO 169-soahpamuša ratifiserema ráđđehusa evttohusaid. Dáin leat váldojuvvon vuhtii Suoma lágat, riikkaidgaskasaš geatnegasvuođat sihke ráđđehusbellodagaid ásahan ravdaeavttut anedettiin seammas ávvira fuolalaš ja oassálastit mielde váldon áššiid válmmaštallamis.

Nu, soames sáhttá imaštallat maid manin ovttastahtten ráb-lávlu Uniikki ja váljagottiid seamma “diehtemeahttunvuođa burrodahkii”. Danin, go áššit laktásit diehtemeahttunvuhtii ja muitalit historjjás, earáid kultuvrras ja árvvuin. Dađi bahábut dávjá vajálduvvá, ahte kulturárvvut eai leat buohkaide seammat iige visot leat gávpegálvu. Ráb-lávlu Uniikki lei Sallas govveme musihkkavideo Nunnukalailaa-bihttásis meavrresgárri gieđastis. Son imaštalai, manin dat adnojovvo loavkahahttin, daningo Davvi-Suoma olbmot leat leamaš bargame musihkkavideo iige musihkkabihttá gieđahala sámi kultuvrra. Bihtá namma buktá máŋgga sápmelažžii daid morašlaš stereotypiaid, maid populárakultuvra duddjui ja mas máŋggat sápmelaččat šadde gillát.  Ja dál várra diehtemeahttunvuhtii doarjalettiin dát ahkidis ja dušši miellagovat háliiduvvojit buktot ruovttoluotta suopmelaš populárakultuvrii, mas dat ealligohtet iežaset eallima ja givrot ovdalaččasge. Suomas ráb-musihkas lea leamaš nanu servodatlaš olli ja musihkkaárbevierru lea váldán beali dávjá vehádagaid ja vealahuvvon olbmuid beales. Dát bihttá iežas duddjon miellagovaiguin manná nuppi ravdageahčái ja ipmirdan bures olbmuid suhtastuvvama ja suivastuvvama.

Lihkus musihka bealde sáhttit vuordit somás ságaid ja orrut gealdagasas beassabago goappaš sápmelaš evttohasat Solju ja Jon Henrik Fjällgren Grand Prix finálii. Dat livččii oba fiinna ášši ja sávan, ahte goappašat beassaba ja mii Suoma bealde beasaleimmet illudit ja orrut gealdagas Soljju beales ja maid jienastit sápmelaš loaiddasteaddji. Grad Prixashan ii mu muittu mielde oaččo jienastit iežas riikka evttohasa. Dáidda sáhttá ovttastahttit ja buktit sámi kultuvrii ođđalágán oinnolašvuođa ja maiddái váldokultuvrra ovddasteddjiide čeavláivuođa das, ahte sin orrun riikkain gávdno ná máŋggalágán ja rikkes kultuvra.

Dán vahku sámediggi ráđđádalai Norgga sámedikkii Deanu soahpamuša dilis. Norgga stáhta háliida geassádit soahpamušas ja lea evttohallan Norgga sámediggáinai, ahte maiddái dat evttohivččii soahpamušas eret cealkima. Ráđđádallamat ledje danin dárbbašlaččat. Jos Norgá cealká iežas eret soahpamušas, de guolástus muddejuvvolii álbmotlaš dásis ja dat sáhtálii dagahit soahpameahttunvuođaid, heajudit guollemáddodagaid ja váikkuhivččii sihkkarit biehtadahkkásit guovllu sápmelaččaide. Sámedikkiid oktasaš linnjá lei, ahte Deanu soahpamuš galgá dorvvastit ja ovddidit sápmelaččaid vuoigatvuođaid. Deattuhin dan, ahte livččii hui dehálaš jos Norgga ja Suoma sámedikkit gávdnaba áššis oktasaš oainnu. Soabaime, ahte Suoma sámedikki visot Ohcejoga sámediggeáirasiid čohkiidan Deatno-bargojoavku válmmaštallá áššis sámedikki vuođđobáhpira, man maŋŋel ráđđádallamat Norgga ja Suoma gaskka jotkojuvvojit. 

Sámedikki dievasčoakkán ja stivrra čoakkán dollojuvvui disdaga Anáris. Dieđáhusat čoakkámiin gávdnojit Sámedikki ruovttusiidduin.

Manan loahppavahku Helssegis Olgoáššiidministeriija ja riikkaidgaskasaš olmmosriekteáššiid ráđáđdallangotti (IONK) lágidan semináras Olmmošrievttit Suoma olgoriikapolitihkas. Boahtte vahku lean maid luotta nalde. Disdaga sámediggi deaivvada oahpahus- ja kulturministeriija ovddasteddjiid sámegielaid ealáskahttinprográmmas. Gaskavahkko lean Brysselis hupmame Arctic Dialogue –semináras ja mus lea stuora gudni ovttas golmma eará olbmuin leat luobaheame 1500 olbmo vuolláičállin árktalaš julggaštusa biras-, mearra- ja guolleáššiid EU-komissárii Karmenu Vellai.