#http://web.archive.org/web/20141009220731/http://klemetti.blogspot.fi/search?updated-min=2013-01-01T00:00:00%2B02:00&updated-max=2014-01-01T00:00:00%2B02:00&max-results=38

TORSTAI 26. JOULUKUUTA 2013

Máŋggalágán suvdilis gárganeapmi
Ovddabealde juovllaid leat hui olu juohkelágán čoakkámat – nu ledje dálnai. Suvdilis gárganeami doaibmagoddi dohkkehii juovlamánu álggus servodatčatnaseami suvdilis gárganeami ovddideami várás. Čatnaseami váldoulbmilin lea maid álgoálbmot sápmelaččaid vejolašvuođaid duvdin bargat iežas kultuvrrain suvdilis gárganeami mielde ja sirdit kultuvrraset buolvvas nubbái. Sámedikkis lea dáhtus mielde vejolašvuohta ráhkadit birasministeriijain bienalaš doaibmabidjočatnaseami. Sámediggi lea juo iežas doaimmas čatnasan suvdilis gárganeami ovddideapmái válgaáigodaga doaibmaprográmmasttis.

Ovdal juovllaid sámediggi oaččui viimmat bovdehusa sámediggelága 9 § ráđđádallamiidda sámegielaid ealáskahttinprográmmas. Ráđđádallamat dollojuvvojit ođđajagimánu loahpas. Šaddá oaidnit leago doaibmabidjoprográmma dárkkistuvvon cealkámušaid maŋŋel. Lea juobe vejolaš, ahte doaibmabidjoprográmma boahtá stáhtaráđi gieđahallamii guovtti jagi siste giellaealáskahttima doaibmabidjoprográmma luobaheamis. Bargojoavkku evttohus luobahuvvui 1.3.2012 oahpahus- ja kulturministeriijai. Dilálašvuođas ledje mielde ministarat Jukka Gustafsson ja Paavo Arhinmäki. Ledjen maid ieš mielde luobahandilálašvuođas.

Eanan- ja meahccedoalloministeriija ásahan meahcceráđđehusláhkabargojoavkku doaibmaáigi galggai nohkat jagi loahpas. Bargojoavku mearridii ohcat joatkkaáiggi ja oaččui dan guovvamánu loahpa rádjái. Joatkkaáigi lei dárbbatlaš, daningo bargu lea báhuid gaskan eaige bargojoavkobargamis leat dárbahassii olu váldon vuhtii Suoma riikkaidgaskasaš geatnegasvuođat. Oaidnit leaš ovdánago Meahcceráđđehusa organisašuvdnaođastus riikkabeivviide vel dán válgabaji áigge. Ášši lea válmmaštallojuvvon guovtti válgabaji áigge ja oba njozet, ja ášši lea maid ovdánan moivásit. Sápmelaččaide meahcceráđđehusa organisašuvdnaođastus lea dehálaš ášši, daningo Meahcceráđđehus gullá deháleamos ovttasbargoguimmiide, dat geavadis stivre sámiid ruovttuguovllu eanangeavahusa ja addá barggu maiddái sápmelaččaide. Ságastallen áššis áššedovdiiguin Eurohpa vuovdevahku áigge Roavenjárggas ja stuora imaštallama lea bohciidahttán ášševálmmaštallan Suomas ja dan ákkat. Mu deaivan áššedovdiid mielde EU:a komisšuvdna ii leat gáibidan Suoma loahpahit Meahcceráđđehusa doaimma fitnodatlágádussan. Sámediggi oassálasttii Meahcceráđđehusa lágidan oalgedáhpáhussii Eurohpa vuovdevahku áigge. Dollen sártni Meahcceráđđehusa ja sámedikki ovttasbarggus.

Mus lei maid gudni oassálastit Barentsa euroárktalaš birasministariid čoakkámii juovlamánu álggus Anáris. Čoakkán lei hui earenoamáš dan dáfus, ahte dušše Suoma birasministtar Ville Niinistö lei báikki nalde. Eará riikkain čoakkámis ledje virgeolbmot ja guovlodási politihkkárat. Čoakkán attii ná fuolastuhtti gova dáid stáhtaid čatnadeamis Barentsa birasovttasbargui ja birasgáhttemii. Bukten dilálašvuođas sámedikki dearvvahusa. Gieđahallen sáhkavuorustan ee. álgoálbmogiid vejolašvuođaid oassálastit birasáššiid ovddideapmái ja dálkkádatrievdangažaldagaid.

Suopma ja Ruošša buvttiiga ovdan geahčastaga Barentsa birrasa dilis ja ovdanbuvttiiga doaimmaid birrasa buorideami várás. Barentsa guvlui leat meroštallojuvvon ng. hot spot-čuozáhagat, earenoamáš olu birrasa nuoskideaddji guovllut. Barentsa euroárktalaš ráđi olgo- ja birasministarat ásahe jagi 2003 ulbmila, ahte juohke hot spot –čuozáhagas galget álggahuvvot birasdoaimmat logi jagi siste. Buot čuozáhagat leat Ruošša bealde. Gárganeapmi lea leamaš njoahci. Čoakkámis ovdanbuktojun árvvoštallama mielde juohke 42 čuozáhagas leat birasdoaimmat, vaikko gal buot birasčuolmmat eai leat vel čovdojuvvon. Logi maŋimus jagi áigge logahallamis leat sihkkojun guhtta čuozáhaga. Hot spottaid dilli lea buoriduvvon ee. davviriikkaid ministtarráđi ruđaiguin sihke Suoma stáhta bušeahttaruhtademiin. Fuolastuhtti lea dat, ahte hot spottat lea velnai 10 jagi daid meroštallama maŋŋel. Buot stáhtat galggale čatnasit dáláža buorebut Barentsa birasovttasbargui.
Sámediggi lea addán sámi giellaráđáđi bargun juohkit juohke nuppi jagi sámi gielladahku-bálkkašumi. Dán jagi giellaráđđi lei válljen bálkkašumi oažžun Yle Sápmi-radio. Bálkkašumiin dorjojuvvo earret sámegiela geavahus muhto maid sámi duodji, daningo bálkkašupmi lea álohii sámi duodji dehe dáidda. Giellaráđđi lei dahkan buori válljema. Olu lea háhppehan dáhpáhuvvat Yle Sámis maŋimus bealnnot jagi áigge. Erohus lea stuoris go veardida omd. NRK Sámi ja SVT Sámi interneahttasiidduide. Vuohččan doppe bohtet oidnosii dáro- ja ruoŧagiel ođđasat. Yle Sámis fas bohtet sámegiel ođđasat vuosttažettiin ja mii vel suohttasit, nuortalaš- ja anárašgiel ođđasiid mearri lea sturron mearkkašahtti ládje. Vuorrováikkuhus lea maid lassánan, daningo ođđasiid oažžu kommenteret ja ođđasiin oažžu ságastallat. Lean almmatge fuobmán, ahte mii politihkkárat – mun earenoamážit – oažžut kommenterejeddjiin olu kritihka, muhto dat gullá demokratiijai. Iešalddes dat lea loahpaloahpas buorre ášši, daningo sámegiel ođđasat movttiidahttet sápmelaččaid maid čállit sámegillii ja dáinna lágiin bajásdollet sámegiela maid ođđaáigásaš interneahtta-áigái heivvolaš giellan.

Yle Sápmi lea leamaš maid fitmat. Ožžon das dieđu, ahte Lappi universiteahtta ovttasráđiid Gihttela suohkaniin lea ohcan ruhtadeami ng. Gihttela sámi siida -fidnui, man ulbmilin lea leamaš márkanastit ng. vuovdesápmelaškultuvrra turismabálvalusa buvttan. Fidnus dahkkojuvvole čilgehusat ja ráhkaduvvolii vuođđu ng. vuovdesápmelaš turismačuozáhaga vuođđudeami várás Gihttela suohkanii. Ruhtadanohcamuš lea ráhkaduvvon čakčamánu loahpas Sámi ealáhus-, johtalus- ja birasguovddážii, Ejb-guovddážii ja Eurohpa sosiálaruhtarádjui (ESR). Fidnu jođiheaddji Lappi universiteahta professor ja dekána Timo Jokela riŋgii munnje mannan bearjadaga ságastallat ohcamušas dan maŋŋel go lei gullan Yle Sámi dahkan mu jearahallama, ja son ilmmuhii ahte sii ságastallet universiteahta siste gessetgo ohcamuša eret. Ilmmuhin Jokelai, ahte sámediggi lea válmmas addit ohcamušas virggálaš cealkámuša. Ságastallamis bođii ovdan, ahte ohcamuša ulbmil lea ollásii gávppálaš. In dieđe mot ášši obanassiige laktása dáidagiid dieđagoddái – dehe nuppe dáfus laktásanai – daningo ieš prošeaktaohcamuš lea fikšuvdna ja njuolgut dáiddalaš performánsa. Ođđa universiteahttaláhka orru buktán čuovvumuššan Lappi universitehttii vejolašvuođa sirdásit akademalaš máilmmis fitnodatbálvalusaid ja turismabuktagiid ovddideaddji lágádussan. Maŋŋelaš Jokela attii jearahallama Yle Sápmái, mas dajai, ahte sámediggi ii beasa buktit prošektii iežas dieđuid ja dáidduid jos dat vuosttilda prošeaktaohcamuša ja dat ii álggahuvvo. Son maid čuoččuhii fáttá leat sámediggái tabu. Prošeaktaohcamušas eai leat gullan sámedikki iige sámediggái lean čujuhuvvon prošeaktaohcamušas báiki fidnu prošeakta-/stivrenjovkui: sámedikkis livččii leamaš veadjemeahttun buktit oainnuidis ja dieđuidis prošektii.

Prošeaktaohcamuša mielde fidnu ulbmilin livččii duššebeare ásahit ođđa turismabálvalusa Levii. Mihkkege dutkanfidnuid dat ii leat. ESR:a njuolggadusaid mielde dan ruhtademiin dorjojuvvojit fidnut, mat ovddidit barggolašvuođa ja máhtu. Ruhtademiin dorjojuvvojit joavkkut, mat leat earáid heajut dilis ja main ovddiduvvo dársseárvu. Turismabálvalusat eai leat heajus dilis eaige prošeaktaohcamuša vuođul ohcamušain ii leat ulbmilge ásahit bissovaš bargosajiid.

Prošeaktaohcamuša mielde fidnuin háliduvvo vuođđuduvvot ođđa turismaguovddás ja karnevaliserejuvvot sámi kultuvrra historjá ja dálá áigi, vai sáhttet ovddiduvvot turismabálvalusat. Barggu vuođđun livččii ”vuovdesápmelaškultuvra”. Mu mielas ohcamuš čájeha dan, man diehttemeahttumat universiteahttadásisnai leat sápmelaččain ja sin kultuvrras. Ii oktage hupman vuovdesápmelaččain olus maidege vaikkobe 10 jagi dás ovdal. Sámi kultuvrra njálmmálaš tradišuvdna, historjjálaš áššegirjegáldut dehe valida dutkangirjjálašvuohta eai duvdde čuoččuhusa das, ahte Suomas livččii leamaš iežas vuovdesámi kultuvra, mas livččii leamaš iežas giella, kulturárbevierru, ealáhusat ja vieruid kultuvra. Duohta lea, ahte Gihttelis leat orron sápmelaččat. Guovllu sápmelaččaid ealáhushámis ii leat sirdásan árbediehtu dálá áigái.

Guovllu sámi kultuvra lea juo dolin jáddan, eaige duššan kultuvrrat dehe gielat sáhte máhcahuvvot ealasin dehe daid ii sáhte hukset dálá áigge vuođul ođđa ipmárdussan jáddan kultuvrra sisdoalus. Kultuvrra ja giela jáddan lea almmatge álot massin. Kultuvrrat ja gielat jáddet juogo eaktodáhtolaččat, bákku ovddas dehe jáddama doarju servodatlaš deaddin. Lea hui miellagiddevaš, ahte professor Jokela mielas vuovdesápmelaš kultuvra livččii sámediggái – dehe munnje – tabu. Lean ságastallan áššis bloggastan ja buktán dutkandieđu ja sápmelaš árbedieđu ovdan ságastaladettiinan sierra politihkkáriiguin ja dutkiiguin. In fal leat ožžon ovttage šiitemeahttun duođaštusa ovttasge vuovdesápmelaš kultuvrra dološ eksisteanssas, makkár kultuvra livččii leamaš inge čilgehusa dasa manin fiktiivvalaš áššis galgá nu sakka ságastallat ja mii ipmaša mearkkašumiid das lea.

Ipmárdus das, ahte livččii leamaš vuovdesápmelaš kultuvra vuođđuduvvá ovtta sierraeanangirjji bajilčállosii ja diehttelas boastut dulkojun boares lappologaid čállosiidda, namalassii Itkosii, Tegengrenii ja Virrankoskii, main earenoamážit Tegengren lea jagi 1952 almmustuvvan dutkamušastis En utdöd lappkultur i Kemi lappmark gieđahallan Giema sámi kultuvrra jáddama. Tegengren ii goitge meroštallan kulturhámi vuovdesápmelažžan muhto son lea gávnnahan sin bivdán ja guolástan – dego buot earátge sápmelaš siiddaid oasálaččat. Maiddái I. Fellman lea gávnnahan, ahte Eanodagas livčče leamaš vuovdesápmelaččat – vaikko son ii mannan aginis Eanodagas. Dáinna Fellman čujuhii sápmelaččaide, geat eai bargan bohccuiguin. Dáid dieđuid čuovggas lea veadjemeahttun duođáštit livččiigo vuovdesápmelaš kultuvra oba leamašge ja de vel makkár dat livččii leamaš. Historjjá áiggehan gal leat sáhttán vuovde- dehe bealdosápmelažžan dehe vaikkobe gámasuoidnesápmelažžan iežaset gohčodan joavkkut, muhto danhan mii eat sáhte diehtaga vuođul čielggadit. Olmmošsoga historjjás leat dievva jávkan ja jáddan kultuvrrat, danhan arkeologalaš dutkamušnai duođašta. Dálá dutkamušas galgá leat fuolalaš ovdal go ovddida nággosiid muhtin kulturhámi eksisteanssas muhtin čálalaš gáldu vuođul. Juo muhtin namuheamit leat dagahan ahkidis čuovvumušaid dálásámi kultuvrii.

Dálá áigge ”vuovdesápmelašáššis” lea gažaldat sápmelažžan hálolaš suopmelaččaid ja láddelaččaid ođđa viggamuš čállit ođđasit historjjá ja sámi kultuvrra nu ahte dat bálvala dáláš suopmelaččaid dárbbuid. Historjjá ođđasit čállin bálvalit áiggi politihkalaš ulbmiliid lea beakkán miehtá historjjá.

In bastte ipmirdit manne Gihttela turismma ii sáhte gárgehuvvot guovllu ealli kultuvrra vuođul ja nu ahte fállojuvvojit eakti muosáhusat eaige plastihkalágán ja dahkkojuvvon turismabálvalusat. Iigo suopmelaš kultuvra fála dárbbatlaš turismamuosáhusaid? Mii vigiid suopmelaš kulturárbbis lea go dat ii háliduvvo adnot árvvus ja buktot ovdan turismabálvalusain? Manne turisttaid galgá dájuhit dákkár vugiiguin? Turismaindustriija boahtteáigi lea eahpesihkar dálkkádatnuppástusa ja ekonomiijaroasuid geažil. Davvin turismma geasuha luondduviđa ja čáppa luondu, ekologalaš dássedeaddu ja eaktivuohta. Turisttat leat ovdalačča diđolaččabut ja ain stuorit oassi turisttain hálidit, ahte mátkedoaibmaealáhus lea ekologalaččat ja etihkalaččat suvdil. Dahkkojun mannanáiggi luovvan ja historjjá ođđasit čállin sáhttá jávkadit turisttaid eret.

Vuottesjávrres maŋit juovlabeaivve