#http://web.archive.org/web/20141008165339/http://klemetti.blogspot.fi/2011_02_27_archive.html

SUNNUNTAI 27. HELMIKUUTA 2011

Ándagassii átnumis ja sávzzabierggu njuolggovuovdimis
Mánnodaga 21.2. bukten sámedikki dearvvuođagaid Durdnosis dollojun Lars Levi Laestadiusa seminárii. Gieđahallen ságastan lestadinálašvuođa váikkuhusaid sámi kultuvrii ja girku plánain átnut sápmelaččain ándagassii. Mu sáhka gávdno davvisáme- ja suomagillii sámedikki ruovttusiidduin. Sága válmmaštaladettiinan mu millii bođii vuoigatvuohtaministtar Tuija Braxa vástádus gažaldahkii, ahte átnugo Suoma stáhta sápmelaččain ándagassii. Su mielde Suoma stáhta galggalii árvvoštallat gullágo ándagassii átnun dan dábálaš vieruide.

Ándagassii átnun lea ovddasvástádusa noađđádeapmi ja Suopma lea juo ovdalnai šaddan noađđádit ovddasvástádusas daguinis riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaidis mielde. Suopma vuolláičálii nuppi máilmmisoađi loahpahan Parisa ráfisoahpamuša ja dovddastii ovddasvástádusas nuppi máilmmisoađis. Suopma dovddastii iežas doaibman boastut nuppi máilmmisoađis, vaikko historjá leage čájehan, ahte Suomas eai oba leange eará molssaeavttut. Soahtesiválašvuođa dovddasteapmi lea leamaš ándagassii átnun. Soahtesivalašvuođa gáibidan buhtadusat ođasmahte vuđolaččat oba suopmelaš servodaga, agráraservodagas sirdásuvvui jođánit industriijaservodahkii ja vuovde- ja lossaindustriija gárgáneigga jođánit. 

Suopmelaš servodatmálle lea almmatge nuorra ja proseassas, goas Suoma stáhta šaddagođii, sáhttá hupmat easka 1800-logu rájes, goas Suoma autonomalaš viidodat ráhkaduvvui ja dieđusge loahpalaččat jagi 1917, Suoma iehčanasvuođa, rájes. Suopmelaš servodaga luhtteorrun sámiid ruovttuguovllus viimmáskii ja láttiiduhttin álggii. Suopmelaš servodat lea buolvadagaid čađa vuođđuduvvan ovddit buolvvaid daguid dahkamiid dehe dagakeahttá guođđimiid bakte. Ándagassii átnun sápmelaččain lea suopmelaš servodaga ovddásvástádus. Ándagassii átnun ii fal leat dárbahassii, muhto vai das lea juoga mearkkašumiid, de das galget čuovvut dagut.

Boahtte riikkabeaivveválggat bohtet mearridit maid dan, mot sápmelaččaid riektesajádat gárgana ja noađđádago Suopma riektestáhtan ovddasvástádusas riikkaidgaskasaš geatnegasvuođainis seamma ládje go Suoma ovddit buolvadagat leat noađđádan iežaset riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaineaset.

Dán vahku álggus ledjen Romssas davvi dimenšuvnna parlamentáralaš foruma konfereanssas. Konfereanssa mearrádusain gávdno dieđáhus sámedikki ruovttusiidduin. Sámedikki stivra doalai telefončoakkáma disdaga 22.2. Sámedikki dievasčoakkán dollojuvvo 4.3. ja áššelisttu nalde leat dehálaš áššit, eandalit sámedikki cealkámuš Anárjávrre oasseoppalašlávas ja sámedikki muitalus stáhtaráđđái jagi 2010.

Riikkabeivviid eanan- ja meahccedoalloválljagoddi lei mannan čoakkámisttis evttohan lobi addima sávzza unnahápmásaš dállonjuovvamii juohke sajes Suoma guovlluin, maid lahkosiin eai leat njuovahagat. Dan čuovvumuššan addojuvvolii lohpi dárkkiskeahtes sávzzabierggu njuolggovuovdimii sávzadáluin. Sávzza dállonjuovvamii lobi addin gáibidivččii spiehkastaga EU:a hygieniijanjuolggadusaide. Sierralohpi doalvvulii dasa, ahte sávza buohtastahttojuvvolii bohccui. Suoma borramušgálvvuid hygieniijaseđđosiid mielde sávza lea šibit ja boazu lea gárddis dollojuvvon fuođđu. Bohcco gohčodeapmi gárddis dollojuvvon fuođđun lea áibbas dádjameahttun, sámi boazodoalus bohccot eai gárdojuvvo fásta dehege dollojuvvo gárddis jur jándora guokte guhkit.

Sámediggi lea addán jagi 2009 áššis cealkámuša, mas dat vuostálasttii evttohusa addit lobi sávzzaid dállonjuovvamii ja dárkkiskeahtes sávzzabierggu njuolggovuovdimii sávzadálus njuolga geavaheddjiide boazodoalloguovllus. Cealkámuš gávdno sámedikki ruovttusiidduin cealkámušat 2009 –gaskabláđi olis. Jos boazodoalloguovllus addojuvvo lohpi sávzzabierggu njuolggovuovdimii, de boazodoalu sierrasajádat hedjona. Vearrámus dáhpáhusas EU sáhttá dulkot ášši nu, ahte boazodollui mieđihuvvon sierralohpi dárkkiskeahtes bohccobierggu njuolggovuovdima várás sáhttá šluhttejuvvot. Boazonjuovahagat galggalenai gárgehuvvot maiddái sávzanjuovvamii. Bohccuiguin sáhttá bargat dušše boazodoalloguovllus ja maid sávzzaiguin bargamis galggalii giddejuvvot fuomášupmi guovlluguovdasaš realitehtaide dehege njuovvanvejolašvuođaide. Juohke sadjái sávzadoallu ii heive, dego boazodoalluge ii heive Lulli-Supmii.

Vuottesjávrres 27.2.2011

Juvvá Lemet