#http://web.archive.org/web/20141010195127/http://klemetti.blogspot.fi/2012_06_24_archive.html

KESKIVIIKKO 27. KESÄKUUTA 2012

ILOs ja suohkanođastusas

Dearvvuođagat luomus! In leat áibbas ollásit máššan báhcit lupmui, muhto lean čuvvon áigeguovdilis ságastallama ja ođđasiid. Dán barggus lea veadjemeahttun luovvanit luomus sámi politihkas.

Stáhtaráđi hálddahusa ja guovlogárgeheami ministtarbargojoavku lea čoahkkanan odne. Ministtarjovkui gullet guovlo- ja suohkan, ealáhus-, oahpahus-, viste- ja gulahallan-, vuoigatvuohta-, biras-, sisáššiid- ja johtalusministarat. Ministtarjoavku lea linnjen suohkanráhkadusa ráhkadusođastusa boahttevašvuođa ja meroštallan kritearaid, mat stivrejit ođasnuhttima joatkaga ja suohkanlihtuid. Mearrádusa dieđáhus gávdno čujuhusas:
http://valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=361394

Ministtarjoavkku mearrádusas lea čielgasit váldojuvvon vuhtii sámedikki cealkámuš suohkanráhkadusa ráhkadusođastusas ja lean duhtavaš ministtarjoavkku mearrádussii. Geavadis sámi ruovttuguovllu suohkanat devdet ministtarjoavkku dohkkehan kritearaid, mat gáibidit suohkanlihtuid čielggademiid álggaheami. Ministtarjoavku goitge mearridii, ahte kritearain sáhttá leat vejolaš spiehkastit ee. earenoamáš hárvves orruma, gielalaš rivttiid dorvvasteami sihke doaibmaollisvuođa hápmahuvvama vuođul. Spiehkastagat árvvoštallojuvvojit dáhpáhusaid mielde. Ministtarjoavku linnjii ain, ahte vuođđolága ravdaeavttut váldojuvvojit vuhtii ođasnuhttima olláhuhttimis, dehege ee. sosiálalaš ja čuvgehuslaš vuođđorievttit sihke gielalaš rievttit (álbmotgielat ja sámegiella) ja sámiid kulturiešstivrema girjemat. Árvvoštallamis galgá váldojuvvot vuhtii maid vuođđoláhkaválljagotti dulkongeavat. Ministtarjoavkku mearrádusaid vuođul čállojuvvo hámus ráđđehusa evttohussan suohkanráhkadusa ráhkadusođastusláhkan, mii sáddejuvvo cealkima várás čakčat. Dás lea ain hui hohpos áigedávval.

Mu oainnu mielde spiehkastagat dávistit oasisteaset sámedikki čoakkáma dohkkehan suohkanráhkadusa cealkámušain gieđahallan cealkámuša fuolaide ja sáhttit ráfálaččat vuordit ášši joatkkaválmmaštallama.

Odne vuoigatvuohtaministeriija almmustuhtii cealkámuščoahkkáigeasu ministeriijaid ja sámedikki addin cealkámušain Ilo 169-soahpamuša ratifisereneavttuin. Čoahkkáigeassu ja dieđáhus gávdnoba čujuhusas: http://www.om.fi/Etusivu/Ajankohtaista/Uutiset/1330604079483
Deháleamos ođas lea, ahte eanas ministeriijain ja sámediggi eai ane soahpamuša ratifiserema problemáhtalažžan. Omd. birasministeriija dadjá cealkámušastis, ahte dan doaibmasuorggis válmmaštallojit máŋggat láhkaásahanfidnut, main sáhttet geahčaduvvot Ilo-soahpamuša ratifisereneavttut. Dáin mávssolaččamusat leat eanangeavahan- ja huksenláhka, birasváikkuhusaid árvvoštallanláhka, luonddusuodjalanláhka ja meahcceláhka. Birasministeriija, dego sámedigginai, oinnii, ahte eanaomastan- ja hálddašeami áššeollisvuohta galgá čovdojuvvot Meahcceráđđehusa hálddašanođastusa olis.

Ministeriijaid cealkámušaide ledje dađi bahábut ihtán ártetvuođat, boasttoipmárdusat ja lappalaškulturlihkadusa ovddidan jurdagat ja muhtin ministeriijat leat váldán beali áššiide, mat eai daid doaibmasuorgái oba gullange. Lea maid hui earenoamáš, ahte dilis, mas ráđđehusprográmmas lea biddjon ulbmilin ratifiseret ILO 169-soahpamuš, de virgeolmmošovddasvástádusain ráđđehusprográmma olláhuhtti ruhtaministeriija (RM) lea ilmmuhan vuostálastit soahpamuša ratifiserema, jos soahpamuša ratifiseren gáibida rievdadusaid eanaoamastandiliide.  Ministeriija ákkastallá ášši jagi 2001 ruhtaministeriija oainnuin, mii lea dalá sámi doaibmagotti smiehttamuša siste. Stáhtaministarat ja ministeriija alimus njunnošat leat badjel 10 jagi boares dili rájes molsahuvvan máŋgga háve ja leanai ártet ahte jagi 2001 čállojuvvon oaidnu lea dáláš ruhtaministeriija cealkámuša vuođđun, vaikko sihke riikkasis ja riikkaidgaskasaš olmmošriektedilli lea rievdan dan rájes. Ruhtaministeriija válmmaštallá ráđđehusa ekonomiija-, vearro- ja finánsapolitihka ja stáhtabušeahta. Dan ovddasvástádussan maid lea ruhtadanmárkanpolitihka  válmmaštallan ja stáhta bargoaddi- ja bargiidpolitihkka sihke almmushálddahusa gárgeheapmi. Dasa lassin RM:a bargun lea suohkanhálddahusa láhkaásaheami ja suohkaniid ekonomiija gárgeheapmi. Stáhta hálddašan eanan- ja čáhceviidodat sihke dan stivren gullaba eanan- ja meahccedoalloministeriija ja birasministeriija bargguide, ii heađisge ruhtaministeriija.

Maiddái eanan- ja meahccedoalloministeriijas (EMM) lea biehtadahkes oaidnu soahpamuša ratifiseremii, muhto dat lea leamaš dieđus juo máŋgalogi jagi. Ministeriija njunušolbmuid molsahuvvan ii oro ministeriija gážžáris doaladumi sápmelaččaid guovdu earáhuhttime. Eanan- ja meahccedoalloministeriija váldá beali vaikko makkár gažaldagaide, mat eai ministeriija bargguide gula. Ministeriija mielas ii leat čielggas, guoskágo soahpamuš sámiid ruovttuguovllu vai omd. oba boazodoalloguovllu. Ministeriija oainnu mielde ii leat maid ovttačilggolaš, gii lea sápmelaš. Ministeriijas eai oro dovdame vuođđolága ja sámediggelága.  Eanan- ja meahccedoalloministeriija hálddašansuorgi gokčá eanan- ja šaddogárdedoalu, dálonguovllu gárgeheami, vuovdedoalu, guolledoalu, šibitdálkkodanfuolahusa, elliin ožžojun eallindárbašiid bearráigeahču. Ministeriija dikšu maid fuođđo- ja boazodoalu, čáhceriggodagaid geavahusa ja eananmihtideami. Sápmelačča meroštallan ja gažaldagat, mat laktásit sámiid ruovttuguovllu meroštallamii, eai gula ministeriija doaibmasuorgái vaikko dan dat čielgasit hálidivččiige.

Maiddái bargo- ja ealáhusministeriija (BEM), man bargguide gullet ee. ealáhuspolitihkka, guovlluidgárganeapmi, ruvkeáššit ja barggolašvuohtaáššit, váldá beali sápmelašvuhtii. Ministeriija oainnu mielde sápmelaš máttuin buolvaiduvvan olbmuid ja sápmelaččaid gaskii ii oaččo duddjot sierraárvosašvuođa. Leabagoson EMM ja BEM suokkardan ovttas sápmelačča meroštallama gažaldagaid ja časkán virgeolbmuid viisses oivviid oktii? Maiddái BEM galggalii earenoamážit oahpásnuvvat Suoma vuođđoláhkii ja sámediggeláhkii, mat meroštallaba ovttačilggolaččat soahpamuša guoskadančuozáhaga.

Máhcan luomustan áŋkke muhtin beaivái 9.7. ođđa ruvkelága miel golledoidinmearrádusaid váidalusaid ja mášengollerogganlobiid muittuhusaid geažil.