#http://web.archive.org/web/20141006180423/http://klemetti.blogspot.fi/2013_06_23_archive.html

TORSTAI 27. KESÄKUUTA 2013

Geasseluomut lahkonit


Giđa maŋimus blogga lea guhkki – oanehis áigge lea olu dáhpáhuvvan. Giđđabaji maŋimus dievasčoakkán dollojuvvui mannan vahku Anáris. Badjelaš goalmmádas sámedikki lahtuin eai lean beassan čoakkámii. Čoakkán sáhtii goitge unnánaš oassálastimearis fuolakeahttá dahkat áhpasit buot mearrádusaid. Nohkavaš jagi bušeahtta lea viimmat dohkkehuvvon. Evttohin čoakkámis, ahte boahttevuođas sámedikki bušeahtta  dohkkehuvvo ovddit bušeahttajagi maŋimus čoakkámis, vai dievasčoakkáma bušeahtta- ja stivrenváldi duođalašvuođas seaillulii. Dát oaččui dievasčoakkámis guottáhusa ja boahtteáigge dohkkehuvvo duođaid dađi lági mielde, ahte dievasčoakkán sáhttá mearridit ruhtadeami geavahusas ovdal go das lea juo golahuvvon mealgat oassi. Nuppástus sáhttá doalvut dasa, ahte dás duohko Sámediggi sáhttá šaddat dahkat lassibušeahttaárvalusaid.

Sámedikki dimmá (jagi 2012) rehketdoalloloahpaheapmi maid dohkkehuvvui. Rehketdoalloloahpaheamis lei sulaid 8000 euro vuolláibáza. Vuolláibáza gokčojuvvo ovddit jagiid badjebáhcagiin. Ekonomiija lea buoret dásis go oba vurdojuvvuige. Dievasčoakkáma dohkkehan bušeahtas jahkái 2012 dohkkehuvvui bušeahtta, mas lei 64 000 euro vuolláibáza. Bušeahta buoret olláhuvvan muitala bálvalusaid vuovdima lihkostuvvamis, muhto nuppe dáfus maid das, ahte buot ulbmiliid jagi 2012 áigge ii lean vejolaš joksat.

Doaibmamuitalus lea otnon ja čavgejuvvon s. 30-siidosažžan ja dat lea olu buorránan – muhtin jagiid dat lea leamaš juobe 100-siidodasaš. Buoridanmunni das lea velnai. Dievasčoakkán lea gáibidan dohkkehettiinis válgaáigodaga doaibmaprográmma, ahte doaibmaprográmma olláhuvvan bearráigehččojuvvo jahkásaččat doaibmamuitalusa gieđahallama olis. Dát gáibida ain gárgeheami. Doaibmamuitalusas leat ságadoalli geahčastat ja nohkavaš bušeahttajagi deháleamos dáhpáhusat. Doaibmamuitalus boahtá min ruovttusiidduide farggabáliid. Muitalusa mielde sámedikkis lea leamaš olu doaibma – cealkámušat ja eiseválderáđđádallamat leat barggahan eanemus. Ođđa doaibma lea leamaš unnán. Sámedikki ekonomiijadilli lei heittot, muhto iežas doaibma galgá ain beavttálmahttit ja vuoruhit dievasčoakkáma dohkkehan doaibmaprográmma mielde, vai sáhttit gárgehit bargomet ja beroštumiid goziheami. Bargiid molsahuvvan ja garvviheapmi, sadjásaččaid bálkáheami váttisvuohta ja sierralágán prošeavttat njoazidit min aitosaš barggu. Sámedikkis lea duođaid buorre dievasčoakkáma dohkkehan válgaáigodaga doaibmaprográmma, muhto dan olláhuhttin gáibida guhkesáigge barggu ja dan vuhtii váldima buot mearrádusdahkamis ja hálddahusas.

Dievasčoakkán dohkkehii maid evttohusa jagi 2015 bušehttii sámi kulturmearreruhtan. Evttoheimmet kulturmearreruđa bajiduvvot vádjit 400 000 euroi. Dasa lassin evttoheimmet, ahte oahpahus- ja kulturministeriija ja sámediggi ráđđádalalivččiiga Ohcejoga girkostobuid ruhtadeami sirdimis njuolga girkostohposearvái. Stáhta oainnat bealljemerke kulturmearreruđas dihto supmi girkostobuid bajásdoallamii, ja dat juhkkojuvvo ain searvái, mii bajásdoallá girkostobuid. Sámedikki ipmárdusa mielde dát ii leat jierpmálaš iige beaktilis ekonomiijahálddašeapmi ja dat maid loavkkida sámedikki iešmearridanrievtti. Hálddahuslaččat ja ekonomalaččatge leat jierpmát, ahte girkostohposearvái juolluduvvovit ruđat njuolga ministeriija bušeahtas.

Dađi bahábut dievasčoakkámis ii gieđahallon Sadjosa fitnodatdoaibmamálle eaige dan fitnodatdoaimma etihkalaš njuolggadusat dego dievasčoakkán lea gáibidan. Hálddahus ii lean buktán dárkkistuvvon evttohusaid stivrra gieđahallamii iige stivra sáhttán buktit áššeollisvuođa dievasčoakkáma gieđahallama várás.

Muitalin dievasčoakkámii iežan ráđđádallamiin bargo- ja ealáhusministeriijain (BEM) ráhkadusruhtarádjoprográmmas ja guovlogárgehanlágas. Ráđđádallamiid muittuhančálus gávdno ruovttusiidduineamet. Muitalin dievasčoakkámii, ahte oktan ulbmilin álkidahttit sámedikki doaimma livččii Ålándda málle miel ruhtadeapmi BEM:a ovddasteddjiid mielde Ålánda oažžu dihto prosentuála ossodaga Suoma stáhtabušeahtas, mainna dat dat galgá dikšut iešstivrejumis áššiid. Seammalágán málle heivelii maid sámedikki doaimma ruhtadeapmái. Nu sámedikkis go stáhtahálddahusasnai manná olu áigi sámedikki ruhtadanohcamušaid válmmaštallamii ja gieđahallamii. Málle attálii sámedikki duođalaš iešmearridanrievtti, daningo dat sáhtálii ieš čuozihit iežan oažžun prosentuála ruhtadanossodaga iežas vuoruhemiid mielde.

Mu ruovttusuohkana dilli ain ahkideabbo sápmelaččaid dáfus. Gulan geažos áigge ođđasiid sápmelaččain Eanodaga sierra bealde mot suohkana doaladupmi sápmelaččaid guovdu lea earáhuvvan ja mot sierra guovlluide plánejuvvojit doaimmat, mat heajudit sámi kultuvrra dili. Dáláš lágat eai oro máksime suohkanii maidege. Suohkan pláne Bealdovuopmái sámegiela ealáskahttindoaimma. Bealdovuomis eai oro gielas massán sápmelaččat, geaid giela galggalii ealáskahttit. Suohkan sáhttá lupmosit ordnet sámegiela oahpahusa gos beare, muhto sámegiela ja kultuvrra ealáskahttima sáhttá ordnet dušše sámi mánáide. Šállošahtti fal, ahte suohka ii liikká stuora áŋgirvuođain leat dahkame vejolažžan sámi mánáide sámegielalaš ollesbeaivásaš giellalávgundoaimma.

Eanodaga suohkana alimus stivra lea gieđahallan čiegusin mearrádusa háhkat eatnama Leahtaseanu viidodagas Nokia Assert Managementas. Ášši lea julggaštuvvon ovdal beavdegirjji dárkkisteami almmá áššáigullevaš paragráfačujuhusaid almmolašvuohtaláhkii. Almmolašvuohtalága vuosttaš §:a mielde eiseválddiid áššegirjjit leat vuolggasajis almmolaččat. Suohkanlága 29 §:a mielde suohkan galgá dieđihit orruideaset suohkanis johttáhuvvon áššiin, daid plánain, áššiid gieđahallamiin, dahkkojun mearrádusain ja daid váikkuhusain. Ášši čiegadeapmi lea almmolašlága vuostá: suohkana orruin lea riekti diehtit johttáhuvvon áššin juo ovdal mearrádusaid. Háhkamat, oastimat ja vuovdimat lea vuosttažettiin almmolaččat – dát guoská maid eanangávppiid. Almmolašvuohtalága mielde suollemas áššit leat omd. fitnodagaid gilvui guođđán fálaldagat.

Eanan- ja giddodatgávppid ulbmil lea suohkana mearrádusa mielde maŋŋel háhkat Meahcceráđđehusa luonddubálvalusaid hálddašan eananviidodagas lasi giddodatopmodaga, dahkat luotta viidodahkii jekkiidsuodjalanguovllu rastá ja hukset viidodahkii 30 luomosáigge  vistti bartagili ja turismabálvalusaid giddodaga. Ášši čiegadeapmi ovdal mearrádusdahkama loavkida suohkanlága ja almmolašvuohtalága, daningo gávpašeapmi lea vuođđun guovllu turismagárgeheapmái ja suodjalanguovlluid árvvuid rihkkumii. Ášši leanai almmatge háliduvvon adnojuvvot ii-almmolažžan ovdal mearrádusdahkama, daningo áššis ii leat háliduvvon ságastallojuvvot almmolaččat. Suohkanstivrra giddodatgávpi buktá hui mearkkašahtti ja viiddesvuđot váikkuhusaid – sihke ekonomalaččat, biraslaččat ja politihkalaččat. Dađi lági mielde ášši čiegadeapmi ovdal mearrádusdahkama lea suohkanlága vuostá. Earenoamáš problemáhtalaš ášši čiegadeapmi lea danin, ahte namuhuvvon háhkamiin dahkkojuvvo vuođđu badjelaš miljovnna euro investeremii. Háhkama ákkat vuođđuduvvet boastto láhkadulkomii ja lea bahá várra, ahte 350 000 euro investeren báhcá suohkanii dáhpan. Plánat leat jekkiidsuodjalanásahusa vuostásaččat, daningo ásahus jekkiidsuodjalanásahusas gielde luottaid ja huksehusaid huksema guvlui.

Suohkanhoavda lea jeavddalaččat nu sosiála medias go mediasnai muitalan ivdnás oainnuidis ja boasttodulkomiiddis nu sámedikkis, sápmelaččain go sámi kultuvrrasnai. Maŋimus son válddii Lapin Kansa- ja Enontekiön Sanomat –aviissain beali dieđaservoša ávžžuhussii sápmelaš meroštallamis. Suohkanhoavdda mielas dieđasearvvuš lei váldán boastto oainnu iige sámedikkis leat legimiteahtta hupmat statuskeahtes sápmelaččaid beales. Na dashan son lea juobe vuoigadis. Sámedikki bargun lea dušše ja duššebeare sápmelaččaid rivttiid bealušteapmi. Maiddái mange earáge oassebealis ii leat legimiteahtta hupmat dehe ovddastit govahallon ja hutkojuvvon joavkku, mii gohčoda iežas statuskeahtes sápmelažžan. Eanodaga suohkanis lea suohkanlága mielde bargun ovddidit orruidis – sápmelaččaid ja suopmelaččaid buresbirgejumi. Govahallon dehe hutkojuvvon joavkkuid beroštumiid ovddideapmi ii dása gula. Ii Eanodaga suohkana iige suohkanlaš iešstivrema doaibmagovvii gula obanassiige vuođđolága ja suohkanlága mielde sápmelaš meroštallan ja sámiid vuođđolágalaš kulturiešstivren áššit. Mus lea njuolgut boahtán ahkit ealáhahkii báhcán ruovttugilistan orru ovddeš suohkanhoavdda. Sámediggi lei dávjá suinna eará oaivilis sierra áššiin, muhto munnos lei álohii gudnejahtti ja áššálaš gaskavuođa doaladupmi, ja barggaime suinna maid ovttasráđiid.

Vuođđolága linnjen suohkanođastusas dárkkuha dan, ahte Eanodaga suohkannai šaddá suohkanlihtodančielggadeami vuollásažžan. Sámediggi, dego munnai, leat vuostálastán Eanodaga suohka laktima Muonio, Gihttela ja Kolari suohkaniidda. Eanodaga suohkana čielga ja almmolaš sámiid riektesajádaga vuostálasti linnjá, suuohkanstivrra ságadoalli soahteuhkádallamat jos Ilo-soahpamuš ratifiserejuvvo, plánat heajudit Giehtaruohttasa sámegiela oahpahusa, plánat bidjat suopmelašmánáid sámegielalaš beaivedikšui, plánat oahpahit vuosttažettiin suopmelaš mánáide sámegiela Bealdovuomis baostto dieđuin ahte doaibma lea sámegiela ealáskahttin, Leahtaseanu jekkiidsuodjalanguovllu billistanplánat ja bohccuid guohtoneatnamiid earáhuhttin turismaguovlun sihke Giehtaruohttasa álbmotmeahci vuostálastin leat ožžon mu guorahallat ášši ođđasit.

Sámedikkis lea hui stuora sátneváldi áššis, daningo suohkanovttastahtimiid spiehkastatákkain namuhuvvo ahte ovttastahttin ii oaččo heajudit sápmelaččaid gielalaš ja kultuvrralaš rivttiid ja guovddážis leat sámediggelága 9 §:a miel ráđđádallamat suohkanovttastuhttináššis. Dálá plánaiguin suohkan ádjá sápmelaččaid diđolaččat ja plánaid mielde eret Eanodaga suohkanis. Ii oba livčče vearráige ovttastahttit Eanodaga suohkana eará Oarje-Sámi suohkaniiguin, daningo dilli ii sáhte aŋkke dálážis šaddat šat vearrábun. Stuorit suohkan soaittálii buktit eambbo viiddes oainnu, hálu suodjalit sámi kultuvrra ja olláhuhttit lágas mearriduvvon geatnegasvuođaid, lasihivččii utnolašvuođa ja beavttálmahtálii suohkanhálddahusanai.

Suohkanhoavddas eai oro leame dán stuoru suohkanis dárbahassii barggut, daningo son orru atnime stuora oasi bargoáiggistis sosiála medias surfemii ja mediasuokkardallamii, mat eai gula suohkana bargguide. Sámediggi galgá fuolalaččat suokkardit galggaliigo Eanodaga suohkan laktojuvvot Oarje-Sámi eará suohkaniidda. Suohkanhoavdda ja suohkana virggálaš sápmelaččaidvuostásaš doaimma geažil iežan dovdamušat leat earáhuvvan suohkanovttastahttima vuostálastimis dasa miehtemielalaš doaladupmái, go fal ravdaeavttut sámegiela ja sámi kultuvrra dáfus ožžojuvvojit sadjái ođđa suohkalihtodeamis.

Sámedikki stivra doalai dán vahku maŋimus telefončoakkáma ovdal geasseluomu. Stivra lea gal hui hohpolaš áššiid dihte gárvvis čoahkkanit geassetnai. Mearrideimmet vuolgit mielde eanan- ja meahccedoalloministeriija bargojovkui, mii čielggada sámiid oassálastinvuoigatvuođaid nannema Meahcceráđđehusa doaimmas. Sámediggi lea ráđđádallan bargojoavkkus eanan- ja meahccedoalloministtar Jari Koskisiin ja oaččuimet ovdalačča buoret eavttuid. Dál sámediggi oažžu golbma ovddasteaddji ja ovtta áššedovdi bargojovkui. Dasa lassin nuortalaččaid siidačoakkán oaččui nammadit iežas ovddasteaddji. Ovddit evttohusas sámediggi livččii ožžon nammadit golbma ovddasteaddji, main okta livččii galgan ovddastit nuortalaččaid, okta eahpemearálaš báikkálaš sápmelašbeali ja dušše ovtta iešráđalaččat, iige sámediggi livčče ožžon nammadit áššedovdi obanassiige. Ministtar Koskinen dajai, ahte Meahcceráđehusláhka ođastuvvo juogo searvvai sámedikki dán bargojovkui dehe ii. Eat oažžon dán buoret searvaneavttuid ja jos eat livčče vuolgán bargojovkui mielde, de livččiimet massán váikkuhanvejolašvuođa. Ministtar Koskinen maid deattuhii, ahte bargojoavku ii gieđahala ILO 169-soahpamuša ratifiserenáruid jávjadeami mainnage lágiin. Koskisa mielde vejolaš ILO-bargojoavkkus sápmelaččain ja stáhtas galggale leat dásseveardásaš mearri ovddasteaddjit ja ášši lea stáhta ja sápmelaččaid gaskavuođa ášši.

Ihttin bearjadaga sámediggi ráđđádallá Meahcceráđđehusain ee. Leahtaseanu dilis, Akwé: Kon –rávvagiid heiveheamis, Meahcceráđđehuslága 4 §:a heiveheamis ja Meahcceráđđehusa dahkan soahpamušas Bálgesiid ovttastusain boazodoalu vuhtii váldimis Meahcceráđđehusa hálddašan viidodagain.

Bázán lupmui suoidnemánu beallemuttos ja máhcan bargui dálá dieđu mielde borgemánu beallemuttos, bargodili mielde.

Buori álgán geasseluomu, miessemearkuma ja guollelihku buot mu blogga lohkkiide!


Vuottesjávrres 27.6.2013

Juvvá Lemet