#http://web.archive.org/web/20141010122640/http://klemetti.blogspot.fi/2010_01_24_archive.html

TORSTAI 28. TAMMIKUUTA 2010

Davviriikkalaš sámi ovttasbarggus
Ihttin álgá sámedikki stivrra guovttebeaivásaš dán jagi vuosttaš čoakkán. Áššelistu lea guhkki ja lossat. Gieđahallat ee. evttohusa sámi parlamentáralaš ráđi dálkádatpolitihkalaš prográmmas, davviriikkalaš sámi soahpamuša sáttagoddegažaldagaid, sámedikki dán jagi bušeahta ja oainnu Ruovttueatnan gielaid dutkanguovddáža (RGDG) boahtteáiggis sihke oainnu čielggadanolmmái Pekka Aikio raporttas, mii guoská Oulu ja Lappi universiteahta sápmelašvuođa dutkan- ja oahpahusdoaimmaid ordnema. RGDG:a boahtteáiggi suokkardan bargojoavkuhan evttoha ee. sámegiela gáhttenbargguid sirdima universiteahtaide. Čoakkámis mearridit maid dievasčoakkáma čuovvovaš beaivemeari ja čoakkánbáikegotti. Ihttin mus lea maid illu deaivat Sámi Duoji stivrra ja gullat sin oainnuid mot sámi duoji galggalii doarjut ja ovddidit sámedikki politihkas ja mot sáhttit doarjut árbevirolaš dieđu, mii gullá sámi duodjái.

Davviriikkalaš sámi soahpamuš ja dan ovddideapmi lea ságastuhttán riikkaidgaskasaš sámi guovllus sihke sámedikkiid ja stáhtaid. Dađi bahábut lean proseassa áigge fuobmán, ahte sámedikkiid politihkalaš ovttasbargu dehege sámi parlamentáralaš ráđđi (SPR) ii doaimma dárbahassii bures sápmelaččaid ovttasbargoorgánan ja ahte SPN lea mannojuvvon meaddel dehálaš mearrádusdahkamiin. Ruossalas dieđut sámedikkiid ja stáhtaid oainnuin davviriikkalaš sámi soahpamuša ovddideamis leat dolvon dasa ahte jahkásaš sámi ministariid ja –presideanttaid čoakkán lea maŋiduvvon.

Dili duogáš vuođđuduvvá Norgga dahkan evttohussii, ahte davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkabargu álggahuvvolii čuovvovaš sámi ministariid ja –presideanttaid čoakkámis. Joatkkabarggu várás juohke stáhta ásahivččii stáhtasoahpamuša ráđđádallansáttagottiid, main doaimmale guokte stáhta ja guokte sámedikkiid nammadan ovddasteaddji. Norgga sámediggi dohkkehii Norgga stáhta evttohusa gulakeahttá Ruoŧa dehe Suoma sámedikki ovdal iežas mearrádusa. Dilli lea Suoma sámedikki geahččanguovllus mearkkalaš, daningo Norga lea ratifiseren ILO 169-soahpamuša. Norgga sámedikki mearrádus lea heajudan Suoma ja Ruoŧa sámedikkiid ráđđádallansajádaga. Sávan, ahte oahppat dán áššis ja nannet SPR:a doaimma nu ahte áššiin, mat gusket buot sámedikkiid, geahččalivččiimet vuohččan gávdnat sápmelaččaid oktasaš oainnu ja linnjá SPR:s. Dán ášši mii galgat earenoamážit guorahallat Suoma sámedikkis, daningo SPR:a jođihanovddasvástádus sirdása midjiide loahppagiđa. Sámedikkiid oktasaš oaidnu lea earenoamáš mávssolaš jurddahettiin davviriikkalaš sámi soahpamuša ratifiserema. Ruoŧa sámedikki stivrra mearrádus mii lea vuoimmis čuodjá nu ahte Ruoŧa sámediggi vuolgá ratifiserenráđđádallamiidda iežas sárragoddin, muhto almmatge Ruoŧa sámedikkis lea badjánan maid dárbu rievdadit ovddes mearrádusa.

Suoma sámediggái dáhkiduvvolii ráđđádallansáttagottis hupman- ja mieldeorrunvuoigat-vuohta muhto ii omd. jienastanvuoigatvuohta. Suoma sámedikki stivrra gustojeaddji mearrádus lea, ahte sámediggi oassálastá iežas sáttagoddin soahpamušráđđádallamiidda. Suoma stáhtasoahpamušráđđádallamat vuođđuduvvet stáhtaráđi ásahussii, mii lea láhkahierarkiijas sámediggelága vuollelis. Suomas sámediggelága § 6 gáibida, ahte riikkasis ja riikkaidgaskasaš áššiin, mat gusket sápmelaččaid, sin ovddasta sámediggi. Davviriikkalaš sámi soahpamuš lea ášši, mii guoská sápmelaččaid ja lea dieđusge hui problemáhtalaš, jos sámedikkis ii leat mihkkege mearridanválddiid soahpamušráđđádallamiin. Eatge leat ožžon stáhtas dáhkádusaid dasge, ahte vai soahpamuš boađálii vuoibmái, de dat gáibidivččii ratifiserema maid sámedikkis. Sámedikki sajádat stáhtaid delegašuvnnas livččii ná áššedovdisajádat, inge ieš leat ollenge sihkar ahte dat livččii dárbahassii nanu sajádat.
Delegašuvdnagažaldat boahtá ođđasit árvvoštallamii stivrra čoakkámis, daningo Suoma sámedikki guvlui lea boahtán deaddu nuppástuhttit dan ovddit mearrádusa. Jos Suoma sámediggi doalaha ovddeš mearrádusas, de soahpamušráđđádallamiid ádjáneapmi áigojuvvo biddjot Suoma sámedikki sivvan, vaikko mii doalahivččiimetnai lágain midjiide dáhkiduvvon vuoigatvuođain. Sámediggi lea dávjá doarjalan davviriikkalaš sámi soahpamuša hohpolaš ratifiseremii, mii maid deaddá vihkkehallamis. Dán áššis Suoma sámediggi lea šaddan muora ja bárkku gaskii, dego boares dadjanvuohki dadjá.

Stivrras lea duođalaš ášši guorahallama vuolde ja šaddat vihkkehallat sierra molssaeavttuid ja daid váikkuhusaid. Jos luohpagoahtit iežamet oažžun ovdamuniin, de min ovddas lea nohkameahttun geaidnu, daningo ovdamuniin luohpan doalvu gáibádusaide ođđa ovdamuniin luohpamis. Lei dal stivrra čoakkáma mearrádus mii beare, de Suoma sámedikki ii galgga atnit sivalažžan dán áššis. Stáhtat galggale baicca ieža guorahallat mat gáibádusaid soahpamuša ratifiseremii leat oba leamege jos sámedikkiide ii dáhkiduvvo áššis mearridanváldi, vaikko oba soahpamuša ulbmilin lea buoridit sápmelaččaid sajádaga davviriikkalaš konteavsttas. Mun máhcan bloggastan boahtte vahku stivrra čoakkánmearrádusaide.

Máŋggat fuolastuvvan sápmelaččat leat váldán munnje oktavuođa ja sii leat leamaš fuolas go sámi nuoraid bargu ii ožžojuvvo johtui ja manne nuoraid bargui eai biddjo resurssat. Sámi nuoraid doaimma doarjun lea okta sámedikki dán válgaáigodaga doaibmaprográmma deháleamos vuoruhemiin. Nuoraidorgána ja –doaimma vuođđudeapmi boahtá čuovvovaš sámedikki dievasčoakkáma áššelistui ja jos dat lea mu duohken de maid nuoraidbargojoavkku evttohus boahtá dohkkehuvvot ja sámedikki nuoraidoaimma institušuvnnalaš álggaheapmi oažžu loahpalaš sivdnádusas. Maiddái min kulturlávdegoddi galggalii dan mielde buoridit profiillas ja juolludit prošeakta- ja eará ruhtadeami doaimmaide, mat movttiidahttet sámi nuoraid sámi servoša bargguide. Kulturlávdegoddi doarju ee. Ohcejoga girkostobuid 12 000 euroin, vaikko diibmá sámediggi lágidii, ruhtadii ja resurserii bargiidis bargobidjosa bakte olu sámi girkobeivviide.

Anán hui morašlažžan, ahte sámi nuoraid doaibma ii dorjojuvvo ja vuoruhuvvo dakkár doaimma ruhtadeapmi, mii gulalii dábálaččat Suoma girkuid bargui ja sin iežasruhtadeapmái. Girkushan lea vearuhanvuoigatvuohta ja dat leat jábálaččat giddodagaideaset dáfus ja jearaldat lea dalle maid das, ahte mot girku bidjá resurssaid sámi áššiide. Girkut leat dálá áigge buresbirgejeaddjit, jearaldat lea vuoruheamis. Sámedikki ságadoallin sávan, ahte girku doarjjulii sámi kultuvrra nu ahte dorvvastivččii Ohcejoga girkostobuid ruhtadeami iežas ruđain. Álgoálbmogiid resurssat leat hui unnit.

Sámedikki kulturmearreruđat leat duođaid smávvát ja ruhtajuohkimis galggalii álohii vuoruhit sápmelaččaid iežaset fidnuid ja earenoamážit galggalii deattuhit sámi nuoraid min doaibmaplánamet mielde. Nuorat leat min kultuvrra boahtteáigi ja min kultuvrra boahtteáigi lea mu mielas deháleabbo ášši go omd. girkostobuid bajásdoallan. Kulturmearreruđaid juohkin gullá kulturlávdegotti bargguide, inge sáhte dasa seahkanit. Livččii goitge buorre ságastallat obalaččat ruhtadeami vuoruhemiin ja makkár áššiid ruhtadeapmi lea duođaid dehálaš sámi kultuvrra eallinvuoimmi dáhkideamis. 

28.12010 stoarbmás Vuottesjávrres
Juvvá Lemet