TIISTAI 29. HUHTIKUUTA 2014

Blogga jaskkoda mánnui
Mannan bearjadaga mus álggii mánu virgefiddjavuohta. In háhppehan beivet iežan blogga ovdal virgeluomu álgima. Váldodoaibmasaš ságadoalli bargguid dikšu dan botta II várreságadoalli Hánno Heaika. Máhcan bargui miessemánu 26. beaivve. Oassálasttán virgefriddjavuođa áigge muhtin vealtameahttun bargguide. Miessemánu álgogeahčen sámediggi ja vuoigatvuohtaministeriija doallaba sámediggelága 9 § miel ráđđádallamiid sámediggelága ođasnuhttimis. Mus ii leat vejolašvuohta dieđihit ráđđádallamiin earret dan, ahte sámediggi evttoha sámediggelága rievdaduvvot sámedikki čoakkáma dohkkehan cealkámuša mielde. Go láhka ii leat vel dolvojuvvon ovddos, de sámi servviin ja sápmelaččain lea maŋimus vejolašvuohta buktit ovdan oainnuid sápmelaččaide dehálaš sámediggelága paragráfain – dehege earenoamážit sápmelačča meroštallamis. Dál lea earenoamáš ja historjjálaš muddu váikkuhit vel áššái, daningo sápmelašmeroštallan boahtá váikkuhit boahtte buolvvaide ja oba sámi kultuvrra boahtteáigái mearkkašahtti ládje. Čuovvovaš dilálašvuohta sáhttá sirdásit máŋggalogi jagi duohkái.

Sámedikki stivra doalai čoakkáma disdaga 22.4. ja čoakkánmearrádusain sáhttá lohkat sámedikki ruovttusiidduin. Deaivvadin seamma beaivve maiddái Uŋgara Suoma ambassadevrra ja ságastalaime suinna áigeguovdilis sámi áššiin ja suoma-ugralaš álbmogiid ovttasbarggus.

Anáris dollejin loahppavahkui Helssegii. Mis sámedikki ságadolliin ledje álgoságastallamat vuoigatvuohtaministariin sámediggelágas ja das ožžojun máhcahagain. Sámediggi maiddái ráđđádalai luonddusuodjalanlága ođasnuhttimis birasministeriijas. Sámedikki cealkámuš áššis gávdno www-siidduin (www.samediggi.fi). Luonddusuodjalanláhka ođasnuhttojuvvo Natura-viidodagaid geahnohuhttingieldduin. Lága ođasteapmi lea ádjánan. Sámediggi evttohii, ahte luonddusuodjalanláhkii váldojuvvolii sámi kultuvrra geahnohuhttingieldu ja evttohusa váikkuhusat árvvoštallojuvvole. Luonddusuodjalanláhka lea ođasnuhttojuvvome guovtti muttus. Dáid rievdadusaid maŋŋel álgá luonddusuodjalanlága váikkuhusaid oppalaš ođasteapmi, mii sirdása čuovvovaš ráđđehusbadjái. Luonddusuodjalanlága ođasnuhttima maŋŋel ođastuvvo meahcceláhka, dehege proseassa sáhttá maŋŋonit guovtti ráđđehusbaji duohkái. Ođastus lea beare njoahci ja lean dilis fuolas, daningo sihke luonddusuodjalanláhka ja meahcceláhka leaba mávssolaččamusaide gullevaččat sámiid dáfus.

Sámediggi lei bearjadaga ekonomiijaválljagotti gullamis láhkaálgagis ráddjet ruvkelága vuođul váidalanrievtti gollegoaivunlobiin. Sámedikki cealkámuš gávdno ruovttusiidduin. Gullama olis ovdanbuktojuvvui čuoččuhus, man gal lean gullan ovdalnai, ahte sámediggi guoddalivččii buot eará mášengolleroggiid lobiin earret sápmelaš gollegoaivuid lobiin. Sámediggi lea linnjen, ahte goaivuin goaivun dakkár sámi ruovttuguovllu viidodagain, main juo lea ovddežis goaivogoaivun, lea dohkálaš doaibma, jos guovllu bálges dehe eará guovllu sápmelaš geavaheaddjit eai leat oaidnán, ahte doaibma váttásnuhtálii sámi boazodoalu ja sápmelaččaid vejolašvuođa návddašit iežaset kultuvrras dego ruvkelága 50 §:s mearriduvvo. Go sámediggi válmmaštallá cealkámušaid ruvkelága miel lobiin, de dat gullá guovllu bálgesa ja vejolašvuođaid mielde maid siiddaid ja eará luondduealáhusbargiid oainnu. Sámediggi ii leat guoddalan mieđihuvvon goaivolobiin.

Sámediggi lea mearridan guoddalit buot mieđihuvvon mášengolleroggama lobiin, daningo ruvkelága lobi mieđiheami geatnegasvuođat eai leat olláhuvvan ja ovttasbargu ruvkeeiseválddiin dorvo- ja kemikálavirgelágadus, Tukesiin, lea leamaš dušši. Sámediggi lea geavadis buot cealkámušainis Tukesii evttohan doaibmabijuid ovttasbarggu ja lohpeárvvoštallama gárgeheami várás. Sámedikkis lea gárvvisvuohta ja hállu bargat Tukesiin áššáigullevaš vuogi mielde ovttas ruvkelága olláhuhttima várás, muhto Tukesis ii leat leamaš dasa dáhttu. Gollegoaivut leat šaddan dán dilis gillájeaddjin, daningo ruvkeláhka ii leat olláhuhtton áššáigullevaččat.

Sámediggi lea bivdán ovttasbargošiehtadallamiid Tukesiin, Meahcceráđđehusain, ealáhus-, johtalus- ja birasguovddážiin ja nuortalaččaid siidačoakkámiin ruvkelága guoskadeamis sámiid ruovttuguovllus, vai šiehtadallamiin sáhtálii soahpat ovttasbarggus ja oktasaš šiehtadallanvugiin ruvkelága 38 §:a guoskadeami várás. Paragráfa gieđahallá ovttasbarganvuogi ruvkelága lobiid mieđiheamis. Tukes ii leat miehtan ordnet šiehtadallamiid. Sámediggi lea bivdán eará eiseválddiid cealkámušaid, gártadieđuid ohcamušas, eará guovllu ruvkelága lobiin ja gilvvohalli eanangeavahanvugiin sihke birasváikkuhusaid árvvoštallamis. Tukes ii leat doaibman áššáigullevaččat, iige leat doaimmahan gáibiduvvon dokumeanttaid. Tukes lea jeavddalaččat sádden sámediggái cealkima várás ruvkelága miel lohpeohcamušaid, mat eai deavdde ruvkelága 34 §:a geatnegasvuođaid, eaige ohcamušas leat dárbbatlaš dieđut, vai lohpi sáhtálii mieđihuvvot. Lohpeproseassa lea ádjánan dánnai dihte guhká, daningo Tukes lea šaddan cealkima maŋŋel bivdit ohcci dievasmahttit dieđuid, man maŋŋel ohcamuš lea sáddejun ođđasit cealkima várás. Dákkár doaibma ii leat leamaš ábas ja dat lea dagahan dušši barggu ja lea ájihan proseassa.

Go ruvkeláhkii váldojun sámi kultuvrra geahnohuhttingieldu ii leat olláhuvvan, de sámediggi lea guoddalan buot mášengollerogganlobiin. Dađi bahábut muhtin dáhpáhusain mu luomu áigge guoddalus lea báhcán hálddahusas barggakeahttá, vaikko guoddalusat ledje sáddejuvvon hálddahussii válmmaštallama várás. Luomuid ja olggobeal áššegieđahalli bálkáheami geažil sámediggi lei maid vahágis guoddalan hálddahusriektái guđa goaivolobi mieđiheamis, muhto guoddalusat gessojuvvoje eret luomuid nohkama maŋŋel. Sámediggi lea addán diibmá, jagi 2013, badjel 150 cealkámuša, mielde lohkkon maid váidalusat, ruvkelága olláhuhttimis, ja ipmirdahtti stuora noađuheami ja geasseluomuid geažil olmmošlaš meattáhusat besset dáhpáhuvvat. Dát lea duođaid ahkit ja sáhttá dagahit eahpeluohttámuša sámedikki guovdu ja lea buncár golleroggiid ovttaveardásaš meannudeami dáfus. Olmmošlaš meattáhus lea adnon sámedikki vuostá, mii lea duođaid ahkit. Sámediggi prinsihpalaš linnjema mielde dat guoddala buot mášengollerogganlobiin, lei ohcci sápmelaš dehe ii. Mášengolleroggan ja gollegoaivun obanassiige ii leat árbevirolaš sámi ealáhus.

Roavenjárgga hálddahusriekti lea addán vuosttaš čovdosiiddis sámedikki dahkan guoddalusain ja lea bealistis dohkkehan sámedikki guoddalusaid. Tukes ja lobiid ohccit leat guoddalan mearrádusain alimus hálddahusriektái ja proseassa lea vel gaskan. Roavenjárgga hálddahusriekti lea čovdosisttis linnjen maid ruvkelága olláhuhttima, ja sámediggi lea evttohan, ahte Tukes válddálii lohpegeavadis juo dál vuhtii hálddahusrievtti linnjemiid. Tukes ii leat dása miehtan.

Go alimus hálddahusrievttis ožžojuvvojit mearrádusat vuosttaš guoddalusain mot ruvkelága nd. sámi paragráfat galget guoskaduvvot, de lohpeárvvoštallan buorrána iige guoddalusaide soaitte leat šat dárbu. Ruvkelága vuođul mieđihuvvon lobit lea vuoimmis golbma jagi. Ovdadáhpáhusat stivrejit lága olláhuhttima. Go ruvkelága guoskadeamis lea ožžojun dulkongeavat ja jos gollegoaivu lea deavdán lohpeeavttuid, ii mange oassábealis leat dárbu guoddalit lobis golmma jagi gaskkaid, daningo riektihan ii rievdat ovdadáhpáhusaidis lága guoskadeamis. Dušši lea maid ballu jeavddalaš guoddalemiin, mat dáhpáhuvale golmma jagi gaskkaid. Dál lea vel ruvkelága guoskadeami sisavuodjináigodat, man olis ohccojuvvojit buoremus vuogit lága olláhuhttima várás.

Buori giđa buohkaide, geat lohket mu blogga! Čálán fas ođđasit sulaid mánu geahčen.



Juvvá Lemet