#http://web.archive.org/web/20141014005759/http://klemetti.blogspot.fi/2013_03_24_archive.html

LAUANTAI 30. MAALISKUUTA 2013

Biodiversiteahttapolitihkka beavttálnuvvá

Ovdal beassážiid dohkkehuvvui biodiversiteahttadoaibmaprográmma measta guovtti jagi válmmaštallama maŋŋel. Doaibmaprográmma dohkkehuvvui viiddesvuđot biodiversiteahttabargojoavkkus, mas leat ovddasteaddjin ministeriijaid virgeolbmot ja guovddáš čanusjoavkkuid nammadan olbmot. Gieđahallama guhkkodagas muitala dat, ahte dohkkehuvvon doaibmaprográmma lei 12. hámusveršuvdna! Doaibmaprográmma olláhuhttá biodiversiteahttastrategiijan stáhtaráđi mannan juovlamánu dohkkehan prinsihppamearrádusa. Lean gieđahallan dan ovddit bloggastan. Doaibmaprográmma loahpalaš hábmemis dahkkoje vel  maŋimus kompromissat čoakkánbeaivve – maiddái dasa čállojun sámi áššiin. Doaibmaprográmma lea goitge earenoamáš buorre kompromissa ja dehálaš sápmelaččaide. Vuđolaš válbmenbargu buvttii bohtosa. Doaibmaprográmmas lea vuosttaš háve iežas váldolohku, mii guoská sápmelaččaid ja sin árbevirolaš dieđu. Doaibmaprográmmas leat oktiibuot 105 doaibmabiju luonddu máŋggahápmásašvuođa dili buorideami várás, Eurohpa Uniovnna sihke biodiversiteahttasoahpamuša ja dan oassebeallečoakkámiid mearrádusaid olláhuhttima várás. Sámi áššit leat váldon vuhtii miehtá doaibmaprográmma. Sápmelaččaid gusket njuolgut njeallje doaibmabiju: 78, 79, 84 ja 85. Doaibmabijut leat čuovvovaččat:

1)  Davviguovlluid mehciid ja suodjalanguovlluid eanageavahus sihke luondduturisma ja luonddu máŋggahápmásašvuhtii vuođđudeaddji ealáhusdoaibma stivrejuvvo nu ahte dat movttiidahttá máŋggahápmásašvuođa dorvvasteapmái ja sierra beroštumiid oktiiheiveheapmái. Ovddiduvvo duottarguovlluid eanageavahusa ollislaš plánen Akwé: Kon –rávvagiid mielde nu, ahte boazodoalu ja eará eanageavahusa russolašvuođat unnot ja vahátlaš váikkuhusat duottarlundui litnot.

2)  Ovddiduvvojit boazodoalu guohtonmolsašuddan ja guohtoninventeremat guohtumiid suvdinnávcca dorvvasteami várás ovttasráđiid bálgesiiguin, vuhtii válddedettiin áššáigullevaš dutkandiehtu, sápmelaččaid árbevirolaš diehtu luonddu máŋggahápmásašvuođa olis ja boazodoalu eará diehtu. Bálgesat movttiidahttojuvvojit ráhkadit boazodoalloplánaid, main leat máŋggabeallásaš ulbmilat. Boazoguohtuoneatnamiid dili čuovvun jotkojuvvo ja guohtoneatnamiid inventerenvuogit gárgehuvvojit.

3)  Guoskkadettiin maid sápmelaččaid árbevirolaš dieđu vuhtii váldima luonddu máŋggahápmásašvuođa olis jotkojuvvo bargu ILO álgoálbmotsoahpamuša  ratifisereneavttuid čielggadeami várás ráđđehusprográmma ulbmila mielde sihke loahpahuvvojit davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkaráđđádallamat. Artihkal 8(j)-bargojoavkku loahpparaporttas evttohuvvon doaibmabijuid olláhuhttin jotkojuvvo, ákkastallojuvvon ákkaid vuođul doaibmabijut dárkkistuvvojit ja dievasmahttojuvvojit ođđa artihkal 8(j)-bargojoavkkus ja doaibmabidjoevttohusat buktojuvvojit čuovvunbargojovkui dohkkeheami várás.

4)  Ráhkkanuvvo dasa, ahte váldojuvvot atnui CBD-oktasašsoahpamuša oassebeallečoakkáma dohkkehan indikáhtorat, mat gusket gielalaš máŋggahápmásašvuođa, sámiid ruovttuguovllu eanageavahusa ja árbevirolaš ealáhusaid dili ja gárganeami sihke árbevirolaš dieđu, innovašuvnnaid ja geavadiid dili ja gárganeami.

Doaibmaprográmma olláhuhttin koordinerejuvvo birasministeriija ásahan álbmotlaš 8(j)-bargojoavkkus, mii bargá biodiversiteahttabargojoavkku vuollásažžan. Mun lean bovdejuvvon bargojoavkku ságadoallin. Bargojoavkkus leat ovddastuvvon guovddášministeriijat ja čanusjoavkkut. Sámedikki bargojoavkkus ovddasta mu lassin stivrra lahttu Guhtur Biera Joavnna Mauri Petra, gii lea Sámi Duodji rs:a ja sámedikki oktasaš ovddasteaddji bargojoavkkus sihke bissovaš áššedovdin sámedikki II várreságadoalli Hánno Heaika.

Giđđat lea ovdánan maid sámedikki ođasnuhttima válmmaštallan bargojoavkku bargu. Lean oassálastán dan čoakkámiidda dađi mielde mot lean iežan buohcanfriddjavuođas bastán. Almmolašvuođas lea leamaš ovdan gažaldat sápmelačča meroštallamis, mii leanai gieđahallojuvvon máŋgii. Anáris ordnejuvvui guovvamánu álggus viiddes gullandilálašvuohta, mas bargojoavkku stáhta ovddasteaddjit hálide gullat maid sámiid vuoigatvuođaid vuostálastiid ja maiddái dakkáriid, geaidda sámediggelága ođasnuhttin ii gula dehe geaid ášši ii guoskka. Dasa lassin bargojoavku lea gullan áššedovdiid sápmelaš meroštallamis. Sámediggi oaččui válljet ovtta áššedovdi, gean dat hálida bargojoavkku gullat ja stáhta fas golbma áššedovdi. Suoma stáhta ovddasteaddjit hálide gullat servodatdieđadutki Erika Sarivaara, gean ja su vuođđudan searvvi bargojoavku ledje gullan juo Anáris, ja eará áššedovdin  emeritusprofessor Lauri Hannikačča ja professor, olmmošriekteáššedovdi Martin Scheinina. Sámedikki áššedovdin gullat emeritusprofessor Pekka Sammallahti ja dieđusge guottiheimmet gal maiddái professor Scheinina gullama. Bargojoavkkus lea sohppon, ahte dieđiheami ovddasvástádus lea bargojoavkku ságadoallis, muhto bargojoavkku lahtut ja áššedovdit leat dieđihan oalle lupmosit barggus sierra mediain, ja dan dihte munnai čuvgen unnánaš bargojoavkku barggu. Bargojoavku galgá oažžut evttohusas gárvvisin miessemánus. Sápmelaš meroštallama lassin bargojoavku manná čađa sámedikki ekonomiija-, rehketdoallo- ja hálddahusa stivrejeaddji paragráfaid ja beavttálmahttá ja njuovžilmahttá lága váldit vuhtii lágaid almmolaš gárganeami. Maiddái sámediggelága 9 §:a miel ráđđádallangeatnegasvuohta lea áššelisttu nalde.

Meahcceráđđehus lea ovdal beassášbasiid almmustuhttán, ahte dat ii mieđit dutkanlobi geologalaš dutkanguovddážii, GDG:ái, olláhuhttit málbmaohcama ja báktevuođu vuođđodutkamuša Giehtaruohttasis. Meahcceráđđehus lea geahččalan čielggadit GDG:s mot vuođđodutkamuš spiehkasta málbmaohcamis ovdal lohpemearrádusa addima, muhto GDG ii lean addán dárbahassii čilgehusa dutkandoaimma ja málbmaohcama erohusain. Sámediggi ja bálges leaba vuostálastán dutkanlobi mieđiheami. Mearrádus orrut attekeahttá dutkanlobi GDG:ái lea earenoamáš buorre ja čielggasmahttá doaibmannjuolggadusaid sámiid ruovttuguovllus. Mearrádus lea buorre earret sápmelaččaide ja boazodoallui, de maid unnit málbmaohcanfitnodagaide. Mearrádus vuođđuduvvá sámedikki stivrra diimmá gease dahkan čielggadangáibádussii GDG:a doaimmas ja dutkanlobiid mieđiheami eavttuin ministeriijaide, dorvo - ja kemikaliijavirgelágádussii Tukesii ja GDG:ái. Sámedikki stivra gáibidii evttohusastis, ahte GDG:ái eai mieđihuvvo dutkanlobit málbmaohcamii ja ministeriijaid galget čielggasmahttit GDG:a rolla. Dál sámedikki gáibádussii lea vástiduvvon, mas lean duođaid ilus.

Dán rádjái GDG lea ožžon ilá stuora ovdamuni eará málbmaohcanfitnodagaid ektui, daningo dat lea sáhttán gártet málbmariggodagaid dutkanlobi vuođul, mat fas priváhta málbmaohcandoaibmiide eai mieđihuvvo. GDG lea ovdal ožžon dutkanlobiid málbmaohcama várás ja GDG:a doaibma leanai leamaš buohtastahttimis dábálaš málbmaohcamii. Eananvuođđu lea bohkkojuvvon stuora mášiinnaiguin viiddes guovlluin. Dutkanlobiid eavttut eai leat maid devdojuvvon Giehtaruohttasis, daningo bálgesiin ii leat leamaš ovttasbargu. Sámedikki oainnu mielde eananvuođđomet ja mineráladoallivuođat leat dutkojuvvon juo dárbahassii bures oahpahusa ja dutkamuša várás sámiid ruovttuguovllus iige vuođđodutkamuššii leat šat dárbu. GDG lea olláhuhttán sámiid ruovttuguovllus dutkanlobi namain málbmaohcama ja dutkanlobi maŋŋel das lea leamaš vejolaš dahkat ruvkelága miel vuoluštanohcamuša. Sámedikki oainnu mielde GDG:a bargguide ii gula vuoluštemiid dahkan ja GDG:a dutkan- ja fitnodatdoaibma leaba báhuid seahkánan gaskaneaskka ja sevnnjodan somu sisa.

Mearrádus lea mu mielas buorre maid danin go Meahcceráđđehus ii leat ruvkelága mielde bearráigeahččoeiseváldi. Meahcceráđđehusas leat unnán olmmošresurssat bearráigehččui ja jos dat livččii mieđihan dutkanlobi, de dat livččii šaddan bearráigeahččat lohpeeavttuid dievvama. Dát livččii gáibidan dihtolágán máhtu ja olmmošresursserema dan mielde. Sávan, ahte mearrádus maid doalvu doaibmabijuide bargo- ja ealáhusministeriijas, ja ahte GDG:a dutkan- ja fitnodatdoaimma erohusat čielggasmahttojuvvoba ruossalasvuođaid ja eahpečielggasvuođaid caggama várás.
GDG:a buohta dát máksá dan, ahte dat galgá boahttevuođas ohcat lobi málbmaohcamii Tukesis dego earáge doaibmit. Dáinna lágiin dan sierrasajádat eará doibmiid ektui nohká ja dás duohko dat lea seamma sárgá nalde eará doaibmiiguin. Sámediggi duohta gal ii leat duhtavaš Tukesa bargui. Sámedikki čoakkán dohkkehii mannan vahku Brüsselis ovttamielalaččat muitalusastis riikkabeivviide jagi 2012 celkosa, mii guoskkai ruvkelága olláhuhttima. Čoakkán gávnnahii, ahte ruvkelága 38 §:a gáibádus ášši čielggadeamis sámiid ruovttuguovllus ovttas sámedikkiin ii leat olláhuvvan lága gáibidan vuogi mielde vel oktege, iige lága geatnegahtton ovttasbargu dorvo- ja kemikaliijavirgelágádusa (Tukes) ja sámedikki gaskka ii leat leamaš dán rádjái. Lohpeeiseváldi (Tukes) ii leat maid árvvoštallan mearrádusa dagadettiin oktege ruvkelága 50 §:a lobi mieđiheami áruid. Tukes lea dahkan lohpemearrádusaid gulakeahttá sámedikki lága geatnegahttin vuogi mielde. Sápmelaččaid vuođđoriektesuodji ii leat olláhuvvan oktege ođđa ruvkelága olláhuhttimis.

Beassážiid maŋŋel manan Anárii vuostáiváldit EU-parlamentarihkkariid. Anáris joatkkán Osloi davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkaráđđádallamiidda. Ráđđádallamat ovdánit hui njozet. Leat bárrásiin manname čađa nuppástusevttohusaid soahpamusdekstii ja dat leat stáhta bealde eatnat.

Beassáslávvordaga buriid beassážiid sávvamiiguin,

Juvvá Lemet