#http://web.archive.org/web/20141005090435/http://klemetti.blogspot.fi/2010_03_28_archive.html

KESKIVIIKKO 31. MAALISKUUTA 2010

Eanan- ja meahccedoalloministeriija suorggi ovttasbarggus
Mánnodaga sámediggi ráđđádalai eanan- ja meahccedoalloministeriijain fuođđovahátásahusas. Ásahusas mearriduvvo ee. bohccuid spirevahátdárkkástusaid dahkamis, dárkkástusmávssuin ja miessejápmobuhtadusaid meroštallamis. Ásahusas evttohuvvo, ahte suohkan oaččulii bearrat 100 euro dárkkástusmávssu boazoolbmuin boazovahátdárkkástusa olláhuhttimis. Dat fas máksojuvvolii boazoolbmuide ruoktot dan dáhpáhusas, jos buhtadus máksojuvvo. Ásahusas mearriduvvo maid spiehkastatstuora beađuid dagahan boazovahágiin.

Sámediggi gáibidii ráđđádallamiin, ahte dárkkástusmáksu ii galggale berrojuvvot ollenge boazoolbmuin, daningo dat ii geahpit hálddahusa ollenge. Dárkkástusaid dagahan golut galggale máksojuvvot suohkaniidda ministeriija bušeahttastivrema bakte. Sámediggi vuostálasttii dan, ahte dárkkástusmáksu berrojuvvolii boazoolbmuin daningo 100 euro lea govttohis stuora submi boazoolbmuide veardidettiin omd. ealliguovdasaš doarjagii. Go dárkkástus ádjána, de beađu ja beađu goddin bohcco luottat eai šat vuhtto eará meahcceeliid ja dálkkiid dihte. Maid dovdojun beađu goddin boazu sáhttá eará rábbeelliid dihte billahuvvat nu ahte dan ii bastte šat identifiseret. Livččii govttoheapme, jos dárkkástusmáksu šattalii máksojuvvot dákkát dáhpáhusain, daningo gažaldat lea boazoolbmuid opmodatsuojis. Ráđđádallamis gáibideimmet maid, ahte riektedorvvu dihte ásahussii galgá váldojuvvot mearreáigi das, man rádjái boazovahátdárkkástus galgá dahkkojuvvot ilmmuhusa guođđima rájes. Dákko buohta dat dárkkuhivččii geavadis muhtin beivviid. Dát buoridivččii boazoolbmuid riektedorvvu ja álkidahtálii boazovahágiid gávnnaheami. Dálkedilit ja rábbeeallit sáhttet duššadit ieš ráppi hui jođánit meahcis.

Sámediggi buvttii maid ovdan, ahte ásahusas evttohuvvon golmmageardásaš buhtadus spiehkastatstuora spirevahágiin šaddá bissovaš doarjjan lulli boazodoalloguvlui Gáidnu ja Guossáma guovlluin. Sámi boazodoalus badjeolbmot lea guođoheami bakte lihkostuvvon vealtit govttohis stuora spirevahágiid. Ollisvuođa jurddahettiin doarjjačoggon ii boađe čuohcat seamma bures, daningo fuođđovahátlágas mearriduvvo maid spirevahágiid áidundoarjagiin, mat fas eai gula sámi boazodollui. Lágat ja ásahusat, mat stivrejit boazodoalu, eai gieđahala ovttaveardásašvuohtalága mielde sámi boazodoallomálle ja dađi lági mielde vuođđolága suddjen sámi boazodoalu.

Mannan vahku sámediggi ja sámiid ruovttuguovllu bálgesiid boazoisidat dolle oktasaščoakkáma. Fáddán lei ee. alimus lobálaš mearrideapmi ja čoakkámis gulaimet eanan- ja meahccedoalloministeriija boazoáššiid vásttolaš ossodathoavdda Pentti Lähteenoja. Čoakkán mearridii, ahte sámedikki ja sámiid ruovttguovllu bálgesiid oktasašráđđádallama evttohis oaidnu lea dat ahte vuođđudanvuloš bargojovkui, mii gieđahallá boazodoallolága (848/90) 21 §:a dárkkuhan bálgesa lohkoboccuid eanemusmeari, galggalii addit sámi oassebeliide guovtti olbmo báikki. Nuppi lahtuin válljele sámi ruovttuguovllu bálgesat ja nuppi sámediggi. Čoakkámis ráhkaduvvui muittuhancálus ja geahččalan ieš ovddidit oktasaščoakkáma mearrádusa. 

Disdaga lei 8 (j)-bargojoavkku čoakkán. Sámediggi lei ohcan eanan- ja meahccedoalloministeriija boazodoalu ja luondduealáhusaid dutkanruđain ruhtadeami ordnet riikkaidgaskasaš 8(j)-bargobáji, mii gieđahallá sámi árbevirolaš dieđu. 
Bargobáji ordnen lea biodiversiteahttasoahpamuša oassebeallečoakkáma mearrádusa mielde ja dat fálalii earenoamáš buori dieđu sámiid árbevirolaš dieđus ja dan suodjaleamis. Ruhtadeami mearridanorgána lei várren ovddit čoakkámiin ruhtadeami bargobadjái dievasmearálažžan ja birasministeriija lei cealkámušastis dorjon ruhtadeami juolludeami. Bargojoavku lei bivdán fidnus sierra cealkámuša juogaman ákka dihte eanan- ja meahccedoalloministeriija guolle- ja fuođđoossodagas, daningo sin ovddasteaddji ii lean beassan ruhtadeamis mearriduvvon čoakkámii. Ja cealkámuš lei buot váilevašvuođaidisguin ja oanehisvuođáštis hui govvejeaddji ja vuođđuduvai dievaslaččat boasttovuođaide. EMM:a fuođđoossodat lei bienasta bitnii cealkán ná: “sori, mii eat geahča, ahte dánsullasaš fidnu buvttálii lasi boazodoalloáššiid dikšumii. nd. Renman fidnu lea leamaš vástideaddjilágán fidnu”. Dán cealkámuša maŋŋel juo várrejuvvon ruhtadeapmi sihkkojuvvui eret, ja bargobáji publikašuvnna várás mearriduvvui mieđihuvvot 8000 euro jos seminára oažžu eará bakte muđuid ruhtadeami. Mearrádus lei dievaslaš beahttašupmi juo dannai dihte, ahte dál lea biodiversiteahttajahki. EMM lea čatnasan 8(j)-bargojoavkku bargui sihke álbmotlaš biodiversiteahttabargojoavkkus ja maiddái dan vuollebargojoavkkus, 8(j)-bargojoavkkus ja midjiide addojuvvui čielga signála ahte ruhtadeapmi livččii sihkar. Daningo 8(j)-bargojoavkku bargu nohká dán jagi loahpas, de eat háhppet namuhuvvon ruhtadanmearrádusas vásttolaš orgána mearrádusdahkama ájahallama dihte ohcat bargobadjái ruhtadeami gostege eará sajes. Sámediggi áigu namuhuvvon áššis vel sáddet virggálaš reivve orgánii, mas lea ovddasvástádus ruhtadanmearrádusas.

Renman lei dasa lassin golmmajahkásaš EU-ruhtadan dutkanfidnu. Renman-fidnus gieđahallojuvvui boazodoalu 
suvdilisvuohta ja mot bohccot ja boazodoallu cevzet boahtteáigge Fennosskandia davviosiin ja Guoládatnjárggas. Fidnu ii mainnage lágiin čatnasan biodiversiteahttasoahpamuššii iige dutkanfidnu sáhte veardidit mainnage lágiin ovtta bargobadjái, mas boazodoalu árbevirolaš diehtu livččii leamaš dušše okta seminára oassi eará sámi ealáhusaid árbevirolaš dieđu vuhtii váldima bálddas. Dát lea dieđusge okta ášši mii loktana ovdan ON:a sierrareporterejeaddji James Anaya guossástallama olis, dehege mot Suopma olláhuhttá artihkkala 8 (j):a sierra ministeriijain ja mot Suopma váldá vuhtii oassebeallečoakkáma mearrádusaid.

Sámedikki dán válgabajis dahkan eatnatlohkosaš evttohusat sámegiela ealaskahttinprográmma gáibideamis leat buktán bohtosa aŋkke čatnaseami dásis. Ikte stáhtaráđi dievasčoakkámis gieđahallojuvvui stáhtaráđi doaibmamuitalus jagi 2008 ovddas. Dásseválddi presideanta mearai merkejuvvot beavdegirjái ja addojuvvot diehtun riikkabeivviid čállosa ráđđehusa doaibmabidjomuitalusas jagi 2008 ovddas. Riikkabeivviid celkosii čuoggái golbma merkejuvvui maid diehtun, mas riikkabeaivvit gáibida, ahte ráđđehus riepmá beavttálmahttojuvvon doaibmabijuide sámegiela ealáskahttima várás; earenoamáš fuomášupmi ferte giddejuvvot uhkivuloš anáraš- ja nuortalašgiela seailluheami dorvvasteami várás. Dát seamma hábmen lea jorahallojuvvon riikkabeivviin ja stáhtaráđi olis measta jagi ja Dásseválddi Presideanta lea jeavddalaččat doarjalan sámegiela boahtteáiggi beales. Riikkabeaivvit ja stáhtaráđđi leaba sámegiela ealáskahttinprográmmas ovttaoaivilis. Manne dat ii dasto ovdán ja doaibmagoađe? Luohttámuš stáhtaráđi doaimma guovdu hedjona jos čálalaš čatnasemiin fuolakeahttá oktasaččat sohppojuvvon mearrádusat eai olláhuhttojuvvo.

Dál oahpahusministeriijas livččii juo viimmat áigi álggahit giellaealáskahttinprográmma olláhuhttima ovttas sámedikkiin. Sávalin, ahte dás boađálii mearrádus jođánit, vai sámedikkis livččii juoga miehtemielalaš muitalepmosiid ON:a sierraraporterijeaddji James Anayai cuoŋománu beallemuttos.

Buriid beassážiid buohkaide mu blogga lohkkiide!

Vuottesjávrres 31.3.2010
Juvvá Lemet