#http://web.archive.org/web/20141013055242/http://klemetti.blogspot.fi/search?updated-min=2010-01-01T00:00:00%2B02:00&updated-max=2011-01-01T00:00:00%2B02:00&max-results=50


SUNNUNTAI 31. LOKAKUUTA 2010

Gilbbešjávri 2020-álbmotčoakkámis
Sámediggi gulai ikte Giehtaruohttasa guovllu sápmelaččaid, boazoolbmuid, gili orruid ja fitnodatbargiid Gilbbešjávri 2020-gárgehanfidnus ja bođiibe báikki nala maid Eanodaga suohkana ovddasteaddji, fidnu prošeaktajođiheaddji. Álbmotčoakkámii ledje boahtán sulaid 30 oasseváldi, juobe eanetge, muitalit oannuideaset guovllu gárgeheamis. Dán jovkku ovddaste iešguđetlágán suorggi olbmot, muhto lei ávkkálaš gullá sierra ealáhusbargiid oainnuid guovllu gárgeheamis ja gárgehandárbbuin. Gullandilálašvuođa vuođul ráhkadit muittuhančállosa ja evttohusaid Gilbbešjávri 2020-fidnu stivrenjoavkku várás.

Gilbbešjávri 2020-fidnu ulbmil lea ráhkadit gili ovddidanplána jagi 2020 rádjái ja dat galgá leat guovllu oppalašlávvabarggu vuođđun. Fidnus plánejuvvojit konkrehtalaš lávvaevttohusat. Fidnu stivre stivrenjoavku, mas lea maid sámedikki ovddastus. Stivrenjoavku čoahkkana čuovvovaš have 9.11. Fidnu galggai nohkat jagi loahpas, muhto almmatge stivrenjovku ohcá barggu várás joatkkaáiggi boahtte giđa rádjái, vaikko Eanodaga suohkan leage joatkkaáiggi ohcama vuostálastán.

Muitalin guldaleddjiide Gilbbešjávri 2020-fidnu dán mutto evttohusaid. Fidnus evttohuvvojit ee. duovddahisse huksen Sánái, luopmostobuid ja árktalaš fearanpárkka huksen Čoalmmevárrái, krossavuojáhat mánáide ja nuoraide, Jiekŋameara ruovderáŧŧi, seaŋgabáikkiid lasiheapmi 4000 (varraseamos evttohusa mielde 3600) dáláš 1200 seaŋgabáikkis, mohtorgielká- ja njealjejuvllatjohtolagaid vuođđudeapmi, ođđa luoddaoktavuođat ee. Dierpmesvárrái sihke šaldi Ruŧŧii.

Deattuhin dilálašvuođas, ahte sámedikki vuođđun Gilbbešjávrre ovddideamis lea sámi kultuvrra ja boazobarggu doaibmavejolašvuođai, luonddu ja Sáná álbmotduovdaga dorvvasteapmi. Sámediggái lea eallindehálaš seailluhit sámiid ruovttuguovllu ealasin, dorvvastit ja gárgehit guovllu bálvalanráhkadusa. Gilbbešjávrres, dego eará sajesnai, dát ulbmil gáibida guovllu máŋggabeallásaš ealáhusstruktuvrra ja olbmuid eret muotkuma bisseheami. Gilbbešjávrái gullá mátkedoaibmaealáhus, muhto turismma galgá ovddidit oktiiheivvolaččat sámi kultuvrra ja luonddu máŋggahápmásašvuođa dorvvastemiin. Mássáturismabáikkit gal leat Suomas vaikko man eatnat ja plána 4000 seaŋgabáikkis hirpmástuhttá aŋkke mu. Gosa Gilbbešjávrres dát 4000 seaŋgabáikki čáhket? Várrefilttiide ja –čohkaidego? Gilbbešjávrre geasuhussan lea luondu, čáppa, ráinnas ja áidnalunddot luondu, sámi kultuvra ja bohccot. Dáid oassesurggiid dat galgá ovddidit ja dorvvastit maid oktanaga olbmuid vuođđobálvalusaid.

Gullandilálašvuođas bođii ovdan, ahte guovllu dálá infrastruktuvra: luottat, elrávdnjefierbmi, bázáhusfuolahus sihke telefun- ja diehtojohtalusoktavuođat eai leat doaimma albma ládje. Heajos telefunoktavuođat leat dorvvolašvuohtauhkki go turisttaid mearri laská. Bázáhusfuolahuskapasiteahtta ii leat dálážis dárbahassii buorre dalle go lea alimus turistaáigi ja bázáhusat čáhcádahkii dahket hearkkes árktalaš luonddu liiggaš šattolažžan. Doaibmi diehtojohtalusoktavuođat eai boađe doaresbeal giliide almmá stuora ruhtavuoittu haga, nu divrrasin dakkárat šaddet. Gilbbešjávrre luotta heajos ortnet lea dorvvolašvuohtagažaldat, daningo tráilarjohtalus luotta nalde ja gili lahkosiin lea stuoris ja geahppasit vázzin- ja sihkkelastinluottat váilot. Vuođđobálvalusaid dorvvasteapmái galggaliinai giddet sakka fuomášumi Gilbbešjávrre gárgehanplánas ja vuođđobálvalusaid dorvvasteami maŋŋel galggalii álggahuvvot aitosaš gárgehanbárgu. Turismmas galggalii Gilbbešjávrres bidjat deattu nanusvuođaide, ii mássáturismii ja turismii, mii atná ávkin mašiinnaid. Dat dat vel váillolii, ahte Gilbbešjávrre gilis ja váriin márále mohtorgielkkáid lassin njealjejuvllagat.

Badjeolbmot ledje hirpmástuvvan plána viidodagas ja balle sierralágán fidnuid váttásnuhttit boazobarggu. Gárgeheapmi orui maid manname ruossalassii. Boazoolbmot eai oaččo doalvut duoddarii dálveguođohanstobuid, mat fievrreduvvojit mielgasiid nalde, muhto stobuid sáhttá hukset lasi ieš gillái. Boazoolbmuide orrot dorvvolašvuođa dihte guođohanstobuin daningo dálkedilit iežáhuvvet hui olu Gilbbežis. Diet moadde mielggasstobu gal eai vaháguhte luonddu, muhto dat sáhttet muhtimin gádjut boazoolbmuid heakka. Dán áššiin sámediggi ferte bargat. Álbmotčoakkámis bođii hui bures ovdan dat, ahte gárgehanplánas galgá gudnejahttit álgoálbmot sápmelaččaid vuoigatvuođaid ja boazodoalu doaibmanvejolašvuođaid dego maiddái galgá dorvvastuvvot luonddu máŋggahápmásašvuohta uhkivuloš ealli- ja šaddošlájainis.

Dilálašvuođas gáibide maid dárkkes plánaid golluárvvoštallamiid, váikkuhusaid árvvošttallamiid sihke čilgehusaid plána vuođđun guovllu luonddus, duovdagis, boazodoalus ja sámi kultuvrras. Gullamis daddjojuvvui, ahte gárgehanfidnu galgá plánejuvvot nu ahte das lea buorre vuorrováikkuhus guovllu buot orruid ja sierra ealáhussurggiid ovddasteddjiid gaskka. Dán rádjái gundá (suohkan) lea gullan dušše fitnodagaid, mat barget turismmain.

Álbmotčoakkámis bođii čielgasit ovdan, ahte dáláš turisma dagaha váttisvuođaid bearráigeahču ja rávvagiid váiluma geažil. Dačča turisttaid johtolagaid olggobeal mohtorgielkájohtalusa ii baste bearráigeahččat ja dat lea árrun gili olbmuid loaktimii ja ruovtturáfái ja dat eastá maid boazosápmelaččaid boazobarggu. Nuppe dáfus mohtorgielkásafaraid johtolatplánain ii leat ráđđádallojuvvon dárbahassii olu boazoolbmuiguin ja safarat leat sáhttán váttásnuhttit boazoolbmuid barggu. Ribahuhttin Gilbbešjávrre birrasis lea lassánan maid hui olu. Ribahuhttin boahtá almmatge vel ovddežisnai lassánit, daningo johtolaid guorain leat váldojuvvon eret hivssegat ja rihpalihtit. Dán dáfus ii leat gal beare guhkás jurddahuvvon. Muhtin oassi meahccejohtalusa dagahan buncaraggáin soaitá jávkat ođđa meahccejohtaluslága mielde, jos lága olláhuhttima bearráigehččui biddjojuvvojit návccat.

Dán gullandilálašvuođa vuođul ožžon muhtin jurdagiid, maid gárgehanplánas galggalii ovddidit vuođđobálvalusaid dorvvasteami lassin. Guovllu dáčča turisttaide galgá ráhkaduvvot Gilbbešjávrre suvdilis mátkedoaimma ofelaš, mas muitaluvvo meahccejohtaalusas, oahpistuvvo mohtorgielkávuodjimii ja luonddu máŋggahápmásašvuođa dorvvasteapmái. Turismafitnodagat galggale maid láigohettiineaset mohtorgielkkáid muitalit vásttolaš meahccejohtalusas. 

Gilbbešjávri 2020-fidnus lea biddjon mihttomearrin fitnodatbargiid searvvi vuođđudeapmi Gilbbešjávrái. Dat lea mu mielas buorre jurdda ja dat sáhtálii álkidahttit boazodolliid ja turismafitnodatbargiid gaskavuođa váttisvuođaid čoavdima. Bálges/siiddat ja searvi sáhtále soahpat omd. mohtorgielkásafaraid johtolagain ovttas. Dasa lassin guovllu diehto- ja telefunjohtalus galgá ožžojuvvot ortnegii ja dán áššis sámediggi bargá mielalis ovttasráđiid Eanodaga gunddáin. Gilbbešjávrái galggalii oažžut maid bolesa. Guovllu guhkes gaskkat dagahit riskkaid dorvvolašvuhtii. 

Sámediggi doalvu evttohusas Gilbbešjávri 2020-stivrenjovkui ja doalvu dan maid nehttii dan gárváneami mielde. Fidnu prošeaktajođiheaddji, Lasse Mäkitalo, lohpidii bealistis doalvut dilálašvuođa dearvvuođagaid stivrenjovkui. Prošeaktajođiheaddji mielde fidnu lea vel gaskandagat ja mun gal dieđusge sávan dan bissut dakkárin hui guhká dan dihte go fidnu lea bahuid gaskandagat. Ieš mun gal oainnálin, ahte fidnui galgá oažžut joatkkaáiggi measta jagi, vai fidnus boahtá dakkár, man buohkat sáhttet dohkkehit ja fidnu duođas bálvala oppalašlávvabarggu vuđolaš čilgehusaid ja suokkardallojuvvon evttohusaid mielde. Dál fidnu evttohusat leat dušše áibmui bálkestuvvot jurdagat almmá konkretiija, haddeláhpo dehe váikkuhusaid árvvoštallama haga. Murrii lea gizzojuvvon bađalis. Dego dilálašvuođas dadjen, sámediggi váldá mielalis vuostá guovllu sápmelaččaid ja servviid oaainnuid das mot guovllu galggalii gárgehit ja sámediggi viggá ovddidit doaimmastis ja Gilbbešjávri 2020-gárgehanfidnus evttohusaid, mat dorjot sámi kultuvrra.

Vuottesjávrres 31.10.
Juvvá Lemet