#http://web.archive.org/web/20141009113858/http://klemetti.blogspot.fi/2013_10_27_archive.html

TORSTAI 31. LOKAKUUTA 2013

Guhkes rahčan lea meaddel – sámediggelága ođasnuhttinbargojoavkku bargu lea nohkan

Sámedikki ođasnuhttima válmmaštallan bargojoavku luobahii ikte smiehttamušas vuoigatvuohtaministtar Anna-Maja Henrikssonii. Bargojoavkku smiehttamuš lei ovttamielalaš. Dát lei duođaid dehálaš, daningo dat addá buori vuođu ja eavttuid dasa, ahte bargojoavkku evttohusat maid olláhuhttojit. Sámediggelága ođasnuhttinbargojoavku lea bargan vuđolaš ja fuolalaš barggu buori ovttasbargovuoiŋŋas. Bargojoavkku smiehttamuša sáhttá atnit earenoamáš buorrin kompromissan ja sávannai, ahte dat dohkkehuvvo dakkáražžan nu jođánit go vejolaš.
Sámedikki ovddastii bargojoavkkus mu lassin I várresd Tiina Sanila-Aikio ja ealáhus- ja vuoigatvuohtalávdegotti sd Nilla Tapiola. Dasa lassin sámedikki láhkaolmmoščálli Aimo Guttorm doaimmai bissovaš áššedovdin bargojoavkkus. Ferte dadjat, ahte mii leimmet earenoamáš buorre joavku ja barggaimet duođaid olu bargojoavkku smiehttamuša áigái oažžuma várás. Min bargu vuođđuduvai sámedikki válgaáigodaga doaibmaprográmmii, riikkaidgaskasaš álbmotrievtti geatnegasvuođaide ja sámedikki stivrra cealkámuššii. Dilli lea geahppánan, daningo bargu lea gárvánan. Vuorddán stuora beroštumiin maid sápmelaččat jurddahit bargomet bohtosiin.
Sápmelaččaid dáfus evttohusat leat dehálaččat. Olláhuvvamis mielde láhka easttálii sápmelaččaid suddama suopmelaš kultuvrii. Deháleamos evttohus lea sápmelaš meroštallama rievdadeapmi. Maiddái sámi kulturiešstivrejupmi, válgavuogádat ja sápmelaččaid vejolašvuohta váikkuhit sámedikki mearrádusaide gárgehuvvojit.
Dárbu sámediggelága ođasnuhttimii lei stuoris. Ovddit láhka lei boarásnuvvan ja nuppe dáfus dat ráddjii min kulturiešstivrema, daningo lágas ja ásahusas mearriduvvui hui dárkket bargiin ja ovdamearkkadihte válgalávdegotti bargiid bálkáheapmái galggai jearrat vuoigatvuohtaministeriija lobi. Dát váillit leat evttohusas dál divvojuvvon.
Buot deháleamos bargojoavkku evttohusain lei sápmelašmeroštallama earáhuhttin dávistit sámi servoša iežas ipmárdussii sápmelašvuođas. Dáláš sápmelašmeroštallan lea dahkan dili, mii lea juohkán sápmelaččaid ja suopmelaččaid ja dahkan vejolažžan suopmelaš ođđaorruid maŋisboahttiid beassama sámedikki válgalogahallamii. Ođđa meroštallan guoská dušše ođđa olbmuid, geat ohcet sámedikki válgalogahallamii, iige meroštallan gáibit maidege doaibmabijuid olbmuin, geat juo leat sámedikki válgalogahallamis.

Govas sámediggelága ođasnuhttinbargojoavkku ságadoalli Riitta-Leena Paunio, vuoigatvuohtaministtar Anna-Maja Henriksson ja mun Helssegis dollojuvvon luobahandilálašvuođas.
Bargojoavku válddii sápmelašmeroštallama earáhuhttimis vuhtii riikkaidgaskasaš álbmotrievtti gárganeami dego maid ON:a álgoálbmotjulggaštusa ja nállevealahankomitea ávžžuhusaid. Sámediggelága mearridettiin jagi 1995 láhkii váldojuvvui ng. lappalaškriteara sápmelaččaid vuostálastimis fuolakeahttá. Dalle láhka loavkidii sápmelaččaid iešmearridanrievtti ja sápmelaččaid vuoigatvuođa bajásdoallat iežaset kultuvrra. Dál Suomas lea vejolašvuohta divvut iežas dahkan meattáhusaid ja dohkkehit bargojoavkku ovttamielalaš evttohusa sápmelašmeroštallama rievdadeami várás. Evttohus sáhttá bohciidahttit olu vuostálastima sámi ruovttuguovllu láddelaččaid gaskavuođas, muhto ášši guoská duššebeare sápmelaččaid ja sámi kultuvrra boahtteáiggi.
Bargojoavkku evttohus earáhuhttit sápmelašmeroštallama nanne sápmelaččaid iežaset ipmárdusa sápmelašvuođas. Sápmelašvuohta gáibida oktavuođa iežas sámi sohkii, sámegillii ja sámi kultuvrii. Sámi kultuvrra, mii sisdoallá maid sámegiela, ii sáhte oahppat girjjiin dehe gávdnat vearroregistaris, muhto dat lea árbi, mii sirdása sohkaservošis buolvvas nubbái. Ja unnimusat vuosttaš buolva ja goalmmát buolva leaba ferten deaivvadit. Vai sámi kultuvra sáhttá seailut iežas, earenoamáš álgoálbmotkultuvran sápmelašmeroštallan ferte rievdaduvvot dakkárin dego bargojoavku lea evttohan. Sámediggi livččii sávvan, ahte dat livččii maŋimus váidalanorgána go sápmelašvuođas mearriduvvo. Sápmelaččaid áššihan dat lea mearridit geat leat sápmelaččat ja dulkot sámediggelága. Bargojoavkkus ii gávdnon dán evttohussii ovttamielatvuohta. Sámedikki ovddasteaddjit eait goitge guođđán sierra oaivila smiehttamuššii, daningo dat livččii bidjan vára vuollái oba smiehttamuša evttohusaid olláhuvvama, muhto min oainnut registrerejuvvoje lága bienalaš ákkaide.
Sámi kultuvra ii leat dárkket meroštallojuvvon dán ovdal lágain. Ráđđehusa evttohusas vuođđoláhkan sámi kultuvrii leat lohkkon giella ja árbevirolaš ealáhusat dego boazodoallu, guolástus ja meahccebivdu. Go sámi kultuvra ii leat meroštallojuvvon lágas, de dat lea dagahan eahpečielggasvuođa eiseválddiid olis ja sámi kultuvran lea sáhttán adnot duššebeare giella. Bargojoavku lea hábmen viiddes meroštallama das, mii sámi kultuvrii gullá. Meroštallan ii leat goitge eretgokči. Lága paragráfa lea duođaid dehálaš, daningo dat stivre nu ovttasbargangeatnegasvuođa dego alimus hálddahusrievttinai, go dat gieđahallá vejolaš váidalusaid, mat dahkkojit sámedikki válgalogahallamii ohcaleamis. Meroštallan lea dán dáfus duođaid dehálaš, daningo mii beare ii sáhte adnot gullat sámi kultuvrii.
Sápmelaččaid riektedorvu maid buorrána, daningo boahttevuođas válgalogahallamii sáhttá ohcalit geažos áigge iige dušše válgajagi. Válgalávdegottis galget leat maid áirasat golmma sámi giella- ja kulturjoavkkus, anáraš-, nuortalaš ja davvisápmelaš joavkkuin.
Nubbi mávssolaš bargojoavkku evttohan ođastus lea ráđđádallangeatnegasvuođa buhtten ovttasbargangeatnegasvuođain. Ovttasbargangeatnegasvuohta stivre sámedikki ja eiseválddiid gaskavuođa ráđđádallamiid dárkileappot go dáláš lágas lea hábmejuvvon. Ovttasbargangeatnegasvuođa ulbmil lea gávdnat eiseválddiid ja sámedikki gaskii oktasaš ipmárdusa gieđahallanvuloš áššiin. Ráđđádallamat eai livčče dušše teknihkalaš oaivillonohallamat, muhto dat geatnegahttet sihke sámedikki ja eiseválddiid ipmirdit nuppiideaset geahččanguovlluid ja ákkastallat mearrádusaideaset buorebut. Láhkarievdadus buorida eiseváldidoaimma šlája, daningo mearrádusat, mat váikkuhit sápmelaččaide, galget ákkastallojuvvot dárkileappot ja evttohusaid molssaeavttut galget čielggaduvvot buorebut. Ovttasbargangeatnegasvuohta álkida maid eiseválddiid doaimma, daningo láhka stivre dáláža čielgaseappot ráđđádallamiid dárkkuhusa ja ulbmiliid.
Bargojoavku evttoha sámedikki parlamentárismma gárgeheami. Sápmelaččain livččii vejolašvuohta dahkat sámediggái álgaga ja sámediggi galggalii lága mielde váldit ášši gieđahallamii. Jáhkán, ahte dát vejolašvuohta lasiha sápmelaččaid beroštumi politihkkii ja buorida sámedikki doaimma. Sámediggái evttohuvvojit sáhkaolbmot, ja váldodoaibmasaš ságadoalli jođiha sámedikki stivrra. Váldodoaibmasaš ságadoalli maŋŋálas áigodagat ráddjejuvvojit golmma áigodahkii. Dát lea earenoamáš buorre ođastus, dat eastá sámedikki gehččot dušše persovnna bakte ja dat gárgeha dievasčoakkáma rolla ja sajádaga. Nubbi dehálaš ođastus lea sámedikki válgaođastusa gárgeheapmi ja sápmelaš jienasteddjiid riektedorvvu sihkkarastin. Dáláš golmma sajes evttohasas galgá leat logi sápmelačča ráhkadan válgaovttastus. Válgaovttastusat sáhttet ráhkadit maid oktasašlisttuid. Dát lea vuosttaš lávki dasa, ahte sámedikki válga ožžojuvvo parlamentáralaččabun ja jienasteddjiide diehtu evttohasaid politihkalaš oaiviliin dáláža buorebut. Guhkit áigge ulbmilin galgá leat iežas sámi bellodagaid vuođđudeapmi.
Bargojoavkku evttohusa mielde sámedikkis galgá leat iehčanas mearridanváldi sámedikki virggiin ja daid dohkálašvuođa eavttuin. Dáin mearriduvvolii sámedikki bargoortnegis. Sámi ruovttuguovllu guhkes gaskkat leat váldon maid vuhtii ja čoakkámat sáhttet dollojuvvot maid videoráđđádallamiid bakte. Sámediggi boađálii dievaslaččat girje- ja rehketdoallolága ollái, mii buorida sámedikki hálddahusa čađačuovgivuođa. Dát evttohusat lasihit sámedikki vejolašvuođa gárgehit iežas doaimma dáláža buorebut.
Bargojoavku lea dahkan evttohusaidis ráđđehusa evttohusa hápmái ja árvvoštallan dan váikkuhusaid. Muhtin evttohusat gáibidit sámedikki ruhtadeami lasiheami. Ollisvuohtan bargojoavkku evttohus lea olmmošrivttiid dáfus miehtemielalaš. Evttohus olláhuhttá oaiveministtar Jyrki Kataisa ráđđehusprográmma ulbmila gárgehit sápmelaččaid vuođđolágalaš iešstivrema. Evttohus maid doarju Suoma riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid olláhuvvama. Evttohus buorida olláhuvvamis mielde Suoma riikkaidgaskasaš sajádaga olmmošrivttiin ja lasiha Suoma olgoriikkapolitihka jáhkehahttivuođa. Evttohus ii goitge čoavdde Ilo 169-soahpamuša ratifiserema, muhto dat galgá čovdojuvvot sierra. Go sámi kulturiešstivremis mearriduvvui vuosttaš geardde, de das galggai dahkkojuvvot dynámalaččat ovdáneaddji. Ovdáneapmi bisánii otná beaivái ja sávan, ahte ovdáneapmi joatkahuvvá dynámalažžan dán láhkaevttohusa maŋŋelnai.
Yle Sápmi lea ráhkadan ođđasiid oinnolaččat sámediggelága ođasnuhttinbargojoavkku evttohusain. Lean das hui ilolaš. Ášši lea kommenterejuvvon ođđasiin olu, vaikko orru leame nu ahte kommenterejeaddjit eai leat oahpásnuvvan dárbahassii olu smiehttamuššii dehe dan vuođuštusaide. Yle Sápmi jearahallamis bargojoavkku evttohus lea čuoččuhuvvon lasihit sámedikki stivrra válddi. Bargojoavkku evttohus baicca lasiha dievasčoakkáma válddi. Dievasčoakkán gieđahalalii váidalusaid sámedikki válgalogahallama dievasmahttimis. Dálá lága mielde stivra gieđahallá váidalusaid. Dasa lassin dievasčoakkáma sajádat sámedikki politihka stivrejeaddji orgána nannejuvvolii, daningo dievasčoakkáma bargguin mearriduvvolii dárkileappot lágas. Dálá lágas dievasčoakkámii eai leat addojuvvon jur eará barggut go muitalusa ja rehketdoalloloahpaheami dohkkeheapmi, bušeahta mearrideapmi ja válgaáigodaga doaibmaprográmma mearrideapmi. Parlamentarisma ja dievasčoakkáma stivrenváldi ja politihkalaš doaibma šattalii áhpaseabbon sámedikki sáhkaolbmuid mielde.
Sámi radio jearahallamiin lea maid kommenterejuvvon sámi merioštallama nu ahte evttohusa ákkaide ii leat háhppehuvvon vuojulduvvat dárbahassi bures. Lea eahpiduvvon dat mot sámi kultuvrra oahppan sohkaservošis dáhpáhuvvá. Boares dadjanvuohkihan dadjá, máná šaddadeapmái dárbbahuvvo oba siida. Sámi servošis dát dadjanvuohki lea doallan deaivása historjjá čađa. Sámi kultuvrra leat mánáide oahpahan ja oahpahit ain áhkut ja ádját, muoŧát, goaskkit, siesát, čeažit, eagit, ednot, oambealet ja vilbealet váhnemiid lassin. Sámi kultuvra lea ain sohkaguovdasaš kultuvra ja sápmelašmeroštallan čájeha ja dovddaha dán searvvušlaš čanastaga. Sámi kultuvrra seailun gáibida maid sosiála vuogádahkámet seailuma. Sámi sohkavuohtaterminologiija, mas sirrejuvvojit váhnemat oappážat sierra dearpmaiguin ja dovdojuvvojit vihtta buolvva čájeha dán sohkagullevašvuođa ja sosiála vuogádaga. Mun ja eatnasat sápmelaččain leat oahppan sámi kultuvrra, dan árbevieruid, giela ja ealáhusaid sohkaservošis – juohke fuolki lea oahpahan earenoamážit daid máhtuid ja dieđuid, maid sii máhttet buoremusat. Sohkasearvvuš lea suomagielas veaháš amas doaba, ja dat jos mii, sáhttá dagahit moivvi. Sámi kultuvrras doaba lea nu lunddolaš go juo sáhttá.
Livččii dehálaš, ahte bargojoavkku evttohusain ságastallojuvvo sámi servošis ja sámi searvvit livčče aktiivvalaččat áššis. Sávan goitge ságastallamii oassálastiid muitit dan, ahte vaikko bargojoavkku evttohus lea kompromissa, de dat goitge buorida mearkkašahtti ládje sápmelaččaid sajádaga. Lága joatkkaválmmaštallamis lea váttis vuordit smiehttamuššii buorádusaid ja deaddu sáhttá boahtit ministeriijain, sámi ruovttuguovllu suohkaniin ja sámiid rivttiid vuostálastiin heajudit mearkkašahtti ládje dáláš evttohusa, earenoamážit ovttabargangeatnegasvuođa ja sápmelašmeroštallama. Vai evttohus sáhttá mannat ovddos, de dat dárbbaha sámi servoša nanu doarjaga ja ovtta áššui bossuma.