Lappi-bargojoavkku bargu meaddel

Lappi-bargojoavku geigii loahpparaporttas ministtar Pekkarisii 3.10. Loahpparaporta gávdno čujuhusas: http://www.tem.fi/files/20233/Lappi-tyoryhma_loppuraportti_031008.pdf Guđđen raportii sierra oaivila ovttas riikkabeaiveáirras Erkki Pulliaisiin. Dasa lassin Lappi birasguovddáža hoavda Matti Hepola guđii sierra oaivila raportii. Lappi-bargojoavkku evttohusain leat máŋga buorinai ja muhtin fidnut, mat ovddidit sámi kultuvrra ja ealáhusaid. Kommenteren dán blogistan áššiid, mat gusket lagamusat sámi kultuvrra ja ealáhusaid. Čáhcefápmo- ja energiijafuolahusáššit leat ožžon juo viidát fuomášumi.

Raporta evttoha doarjaga sámi universiteahtta-fidnui ja sámi ealáhusaid ovddidanfidnui, man sámediggi lea evttohan Sámi leana eanangoddeprográmma olláhuhttinplánii. Nubbi mávssolaš evttohus gieđahalai sámegielalaš máhtolaš bargofámu dorvvasteami sámiid ruovttuguvlui. Bálvalusaide gullevažžan nubbi guovddáševttohus lea, ahte sihkkarastojuvvo dárbbatlaš resurssaiguin sámi giellalága olláhuvvan skuvlejumis ja almmolaš bálvalusain. Sámi giellaguovddážiid oččodeapmi ovddiduvvo ja álggahuvvo giellaguovddážiid vuođđudeami várás ovdačielggadanprošeakta.

Raporta evttoha, ahte sámegielalaš sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaid dárbbatlaš oažžun ja gárgeheapmi dorvvastuvvo sámi kulturiešstivrejumi vuođul. Resurssaid bissovašvuođa ja dási dorvvasteami várás dat galget biddjot láhkaásahan stáhtaossodatvuogádahkii. Dán sáhttá atnit earenoamáš buorrin doarjjan sámi kulturiešstivrejupmái, daningo sámi ruovttuguovllu suohkanat ja Lappi lihttu leat ovdal gáibidan, ahte sámegielalaš sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaid ruhtadeapmi galgá sirdojuvvot njuolga suohkaniidda. Lea earenoamáš buorre ášši, ahte bargojoavkku Lappi lihtu ovddasteaddji doarjjui maid dán evttohusa. Dálá dilis sámediggi mieđiha sámegielalaš sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaid buvttadeapmái doarjaga gielddaide ohcamuša vuođul. Mátkedoaibmaealáhusa gárgeheamis váldojuvvojit vuhtii sámi kultuvrra sierradárbbut. Evttohusat leat buorit ja sávan, ahte dat olláhuvvet nu jođánit go vejolaš.

Dađi bahábut eanas raporttas ii leat sámi kultuvrii, ealáhusaide dehe birrasii miehtemielalaš ja heivvolaš. Guovddášváillit gávdnojit sierra oaivilis, raportta siidduin 24 – 29. Loahpparaporta lea guovtteoasat, mas vuosttaš oassi doallá sisttis konkrehtalaš evttohusaid. Nubbi, viiddit oassi, lea duogášmateriála, mas evttohuvvon doaimmat eai leat bargojoavkku evttohusat eaige ovddas bargojoavkku virggálaš oainnu. Dákkár ráhkadusa in sáhttán dohkkehit, daningo dat lea bargojoavkku bargogohččosa vuostá, ovttabealálaš dat lea earenoamážit čáhcefámu buohta ja sevnnjodahttá bargojoavkku bargogohččosa ja dasa lassin dagaha eahpeluohttámuša olbmuid siste politihka guovdu.

Lappi-bargojoavkku barggu vuolggasadjin lea Sámi leana guovloekonomalaš duálamálle, mii vuođđuduvvá luondduriggodagaiguin ávkkastallamii ja turismma gárgeheapmái. Dáid áššiid ovddideamis duálamálle ii oainne maidege ruossalasvuođaid iige bargojoavku geahččal gávdnat vuguiid ruossalasvuođaid caggamii. Sierra oaivileame mielde lea hui čielggas ja ovttačilggolaččat dulkomis, ahte duálamálles lea ruossalasvuohta ja earenoamážit eanangeavaheami dáfus leat juo leame ruossalasvuođat luondduriggodagaiguin ávkkástallama/mátkedoaibmaealáhusa/árbevirolaš ealáhusaid gaskkas.

Lappi-bargojoavkku loahpparaporta ii váldán dárbahassii vuhtii ng. nissonsurggiid dálá dili ja daid ovddidandárbbuid ja sohkabeal` geahččanguovlu lea báhcán daninassii hui gáržin ja asehažžan. Čujuheimme dása maid sierra oaivilisttáme. Earenoamážit livččen sávvan, ahte raporttas livčče čujuhuvvon čielga doaibmabidjoevttohusat nissonfitnodatbarggu ovddideami várás ja dikšunbálvalusaid gárgeheami várás. Nisson- ja dievdosurggiid stuora erohusa galggalii viggat caggat juo skuvlejumi rájes, omd. Kainuus lea dás buorre prošeakta, Women IT.

Hui duhtameahttun lean dasa, ahte evttohusat, mat gieđahalle boazodoalu ja dan gánnáhahttivuođa, eai váldojuvvon vuhtii loahppa- ja duogášraporttas. Guovddáševttohus sámi kultuvrra dáfus, ng. boazobarggu guođohandoarjja ii ožžon bargojoavkku doarjaga. Lea morašlaš, ahte boazodoallu adnojuvvo marginála ealáhussan, vaikko dat lea mearkkašahtti barggu addi ja ealáhus sámiid ruovttuguovllus. Sierra oaivilisttáme buvttiime viidát ovdan boazodoalu ovddidandárbbuid ja sámi boazodoalu sajádaga.

Sámegiela ja sámi kultuvrra dáfus barggus livččii leamaš olu buoridanvárri ja bargojoavku livččii galgan gieđahallat viidáseappot sámegiela ja sámi kultuvrra ovddideami. Ledne sierra oaivilisttáme sierranastán muhtin guovddášdárbbuid, maidda Lappi-bargojoavku livččii galgan váldit beali.

Lappi-bargojoavku evttoha, ahte oassi Meahcceráđđehusa vuoittus galgá máhcahuvvot guovllu ealáhusdoaimma duvdimii. Evttohus ii leat buorre sámi kultuvrra, boazodoalu iige guovllu birrasa dáfus ja vuostálasttiime evttohusa. Celkkiime sierra oaivilisttáme, ahte guovllu ealáhusdoaimma ovddideapmi ii oaččo vuođđuduvvat vuvddiid suvdilmeahttun čuollamiidda. Doaibmabidjoevttohus olláhuvvamis mielde bijalii guovllu ealáhusdoaimma sorjavažžan Meahcceráđđehusa vuoittus ja bijalii sierra ealáhushámiid vuostálagaid ja stivrelii eanangeavahusa nu ahte lávvaráhkadeami mielde geahččaluvvolii oažžut nu stuora vuoitu go vejolaš.

Sámiid ruovttuguovllus evttohus olláhuvvamis mielde lasihivččii sámi kultuvrra ja vuovdedoalu gaskavuođa riidduid ja váttásnuhtálii bohccuiguin bargama vejolašvuođaid. Jos vuoittu máhcaheapmi šattalii duohtan, de das čuovole eanet ah` eanet vuovdečuollamat, mat fas doalvvule vuođu sámiid ávnnaslaš kultuvrra, eandalii bohccuiguin bargama, doaibmaeavttuin. Bargojoavkku evttohus stivre maid ovddalgihtii go jurddahallá boahtte bargojoavkobargama, man ulbmilin lea oažžut Suoma láhkaásaheami dássái, mii dagalii vejolažžan ILO 169-soahpamuša ratifiserema. Diet bargojoavku galgá sáhttit dahkat iežas čovdosiiddis ja evttohusaidis sorjjasmeahttumit almmá dan haga, ahte dan barggu stivrele mange eará bargojoavkku evttohusat.

Máhcan čuovvovaš blogistan eará čoakkánáššiide.

Čakčadearvvuođaiguin
Juvvá Lemet